Use Dark Theme
bell notificationshomepageloginedit profile

Munafa ebook

Munafa ebook

Read this ebook for free! No credit card needed, absolutely nothing to pay.

Words: 224560 in 62 pages

This is an ebook sharing website. You can read the uploaded ebooks for free here. No credit cards needed, nothing to pay. If you want to own a digital copy of the ebook, or want to read offline with your favorite ebook-reader, then you can choose to buy and download the ebook.

10% popularity

KORPELAN SEPP?

Kirj.

Heikki Meril?inen

Werner S?derstr?m Osakeyhti?, Porvoo, 1909.

I LUKU.

Harmaana, raskaann?k?isesti pulppuilevana patsaana nousi kes?illan tyyneen korkeuteen savu Erkkil?n karjatarhaan tehdyst? suitsusta. Talon lehm?t siin? hyv?ss? sovussa kierteliv?t suitsua, mutta Marian lehm??, joka oli muualta ostettu, vihasivat kaikki eik? se uskaltanut tulla l?hellek??n, vaan t?ytyi v?rj?tell? ulompana. Toisista lehmist? eronneet hy?nteiset ker?ytyiv?t h?nen ymp?rilleen, niin ett? yhten? pilven? p?risi ja surisi paarmat, tuppipaarmat, t?kkij?iset, k?rp?set ja monenmoiset hy?nteiset. Eik? ne v?h??k??n h?lvenneet, vaikka lehm? hoikalla h?nn?ll??n my?t??ns? huiski, kopisteli jalkojaan maahan ja puisteli p??t??n niin ett? suuret korvat l?pisiv?t kasvop?ihin.

Mutta Maria tuli nyt tarhaan, aholta ker?ttyj? kannonpalasia kainalossa ja kuiva tuohik?ppyr? k?dess?. Lehm? kun arvasi Marian nyt olevan suitsuntekohommissa, niin se yst?v?llisesti myristen l?hti juoksemaan Marian luokse.

Maria, n?hty??n lehm?ns? pilven? h??riv?n hy?nteisparven h?tyytt?m?n?, ry?ps?hti maahan polvilleen ja edess??n olevan pienen kannon juureen teki tuomistaan kannon palasista ja tuohik?ppyr?st? tulen ja kattoi sen maasta kynsimill??n sammalilla ja turpeilla, joten se rupesi tupruttamaan sakeaa, harmaata savua. T?t? savua nyt Maria esiliinallaan huiskautti vieress??n seisovan lehm?ns? yli, ett? siit? hy?nteiset eroaisivat, ja silloinpa ne p?risten l?htiv?tkin korkeuteen ja h?visiv?t sille tielle, ettei n?kynyt eik? kuulunut yht??n.

Nyt lehm? koetti osottaa kiitollisuuttaan Marialle nuoleskelemalla t?m?n k?si?, kyyn?sp?it? ja lanteita ja mit? vaan kerkisi. Mariakin kynsien lehm?ns? korvallisia ja taputellen sen kasvoja puheli: "Sin? Maatikki, minun oma Maatikkini! sin? olet yht? orpo ja turvaton kuin min?kin. Sinun t?ytyy pel?t? kaikkia muita ja olla allakynsin kuten minunkin. Ei ole sinullakaan edes sarvia, joilla puolustaisit itse?si. Ja mit?p? etua olisi sinulle enempi kuin minullekaan itseni puolustuksesta; saisit vaan ylivoiman ?rsytetyksi itse?si vastaan. Niin... Me olemme huonemiehi?, toisten armoilla el?ji?, meid?n on aina toteltava. No, no, el? nyt niin kovasti nuole sill? karkealla, suurella kielell?si, ihan hajalle kaahnutat minun vaatteeni... Voi, voi, kun sinulla nyt on lysti, kun p??sit sy?p?l?isist? vapaaksi. Oikein silm?sikin panet melkein umpeen, nuo suuret paksuluomaiset silm?si, ja nuokin suuret korvasi lupsahtelevat hermotonna siin? minua nuollessasi. Voi, voi, kun sin? kuhnutat niin kovasti! Vaan enh?n voi sinua kielt??, kun sin? muuten et voi minulle hyvyytt?si osottaa."

Nyt kuitenkin suitsun p??ll? olevat sammalet ja turpeet paloivat tuhkaksi ja tuli p??si vapaasti liekehtim??n, joten savu muuttui kuumuutta henkiv?ksi siniseksi kitkuksi. Nyt Maria kokosi liekehtiv?t kannon palaset koommaksi, peitti ne uusilla turpeilla ja viel? kerran taputeltuaan Maatikkia kasvoille l?hti taloon, tullakseen sielt? v?h?n ajan per?st? lyps?m??n.

Mutta nyt kun Maatikin suitsu rupesi tupruttamaan paksua savuaan ja talon lehmien suitsusta oli jo savu v?s?ht?nyt, niin yksi talon lehmist? l?hti tulla lurjottamaan Maatikin luokse ja tullessaan jo mulisteli verest?vi? silmi??n, n?ytt??kseen Maatikille ett? suitsu on j?tett?v? h?nelle. T?m?n mulistelemisesta ei Maatikki kuitenkaan ollut tiet??kseenk??n, m?rehti vaan rauhallisena ja olisi antanut sen tulijan tulla toiselle puolen suitsua. Mutta se tulija tapansa mukaan t?ytt?si Maatikkiin k?siksi, osottaen suuret sarvensa Maatikin kylke? vasten. Maatikki ei nyt v?istynyt, py?r?hti vaan p?in ja rupesi vastustamaan ja vihasta m?risten puski vastustajaansa. Vastustaja, kun aina oli n?hnyt Maatikin pakenevan, ei kuitenkaan antanut per??, vaan rynnisti yh? vaan uhemmin. T?ss? temmellyksess? joutuivat Maatikin etujalat suitsuun. Suuttuneena vastustajalleen ei se tullutkaan tarpeellisessa silm?nr?p?yksess? hyp?nneeksi pois, vaan sitten vasta kun tunsi polttavan, syd?ntyi enemm?n ja teki viel? hurjemman rynnistyksen, mill? voittikin vastustajansa. Vihasta ?listen meni viimeksimainittu monta kymment? askelta yhten? jakkarana ja jalat kyntiv?t syvi? vakoja ahon kamaraan.

Voitettuaan vastustajansa Maatikki tunsi tuskan jaloissaan ja puhalti raskaan henk?yksen, tullen levottomaksi. Sitten rupesi juoksentelemaan ymp?ri ahoa ja tuskan yltyess? l?hti laukkailemaan. Pani kielens?kin pitk?lle ja kummallisesti m?risten laukkaili, kiihtyen yh? enemm?n kun tunsi tuskan jaloissaan suurenevan.


Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg


Login to follow ebook

More posts by @FreeBooks

0 Comments

Sorted by latest first Latest Oldest Best

Back to top Use Dark Theme