: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 by Mustakallio Joh - Norway History; Norway Description and travel; Russia History; Russia Description and travel; Lapland Description and travel; Karelia (Russia) Description and travel; Lapland History; Kola Penin

@FreeBooksWed 27 Mar, 2024

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

Release date: September 12, 2023

Original publication: Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino, 1883

Credits: Tuula Temonen

MATKA J??MEREN RANNALLE KES?LL? 1882

Kirj.

Joh. Mustakallio

Kuopiossa, Kuopion uudessa kirjapainossa, 1883.

Tosiaankin siin? on per??, kun sanotaan, ett? matkustukset kotiseuduilta pois kehitt?w?t ihmist?, ja eritt?inkin, jos matka on koko kotimaan ulkopuolelle. Toiset n?k?alat, toiset olosuhteet, tawat ja katsantokannat tekem?t sen, ett? selwemm?sti tulee arwaamaan oman olonsa, jopa antamaan armon toisellekin. Ainainen asuminen kotipiiriss??n totuttaa silm?n siihen, mik? on; sen warjopuolia ei n?e, sen hywi? puolia ei arwosta. Kummankin huomaa paremmin eroitettuna kaikesta, miss? ennen on liikkunut.

On tullut tawaksi, ett? ne, jotka tahtowat maailmata n?hd? matkaawat etel??np?in ihailemaan luonnon, ihmisk?den ja ihmisneron synnytt?m?? suuruutta. Tosi on; sinne on runsaammin herunut luonnon antimia; siell? on taisteltu ihmiskunnan suuret taistelut >>miekoin, auroin, aattehin.>> Mutta ansaitsewat pohjan per?tkin katsomista, olot siell?kin oppimista. Awarain, ??rett?m?in olojen jylhyys, koko luonnon kolkkous, joka ei huoli ihmisen uhkauksista panna wiljelew?n k?tens? sen p??lle, -- kannattaa sit?kin k?yd? katsomassa. Kun istuu sek? aineellisen ett? henkisen wiljelyksen helmassa ja nauttii saawutetun inhimillisen siwistyksen hedelmi?, mukawuudet mukamuuksien meress?, se tahtoo synnytt?? luonnottomia waatimuksia ja k??nt?? ihmisen nurin, luonnollisesta luonnottomaksi. Kuinka hyw? ja hy?dyllist? on silloin n?hd? ja tawata ihmist?, joka ei tied? koko maailman menosta mit?k??n, ei muusta, kuin siit? turpeesta, jota on h?nen allaan, ja siit? Luojasta, joka wallitsee korkealla h?nen p??ll??n!

Pyyd?n siis lukijaa seuraamaan kertomustani; se onkin paljon huokeampaa, kuin osaa ottaa matkan waiwoihin.

Suomesta kun l?htee J??meren rannalle kes?kelill?, on paras ensiksi matkustaa jotain tiet? Wienan merelle, joko etel?isemp?? Lieksan tai Kuhmon kautta, tahi pohjoisempaa Kuusamon kautta. Me walitsimme wiimeksi mainitun. Ennen l?ht?? oli pit?nyt hankkia Arkangelin kuwern??rilt? lupakirja saada matkustaa h?nen l??niss??n, joka kirja my?s oikeutti waatimaan kyyti? matkalla. Suomen kenraalikuwern??rin kirje Kuopion tuomiokapitulille, ett? h?n Wen?j?n wirastojen kautta oli matkamme edistytt?mist? puoltanut wirkamiehille Murmannin rannikolla, oli my?s muassamme. Ja kun wiimeksi oli Wen?j?n ruplat waihetettuina walmisna taskussa, ei ollut kuin huraus, kun Juhannus-ajan kes?isen ilman kauniilla s??ll? jo oltiin noiden 53 peninkulmain takana, jotka eroittawat Kuusamon Kuopiosta. Siihen maantie loppuu. Kuusamo on hywin wuorista seutua wiimeisell? taipaleella, ennen kuin tullaan kirkolle, n?kyi jo korkeita wuoria ja m?en kukkuloita , joille juhannusaikana aurinko n?kyy l?pi y?n muutamia wuorokausia, ja kahden semmoisen kukkulan ylitse menee maantiekin; ne owat Hewosenharja ja Kallioharju; sinne n?kym?t kaikki Kuusamon korkeimmat waarat, yksin Nuorunenkin Wen?j?n rajalla. Maantien wieruksilla k?yw?t porot laitumella, ja oudon uteliaisuudella katseltiin niit? hiekkakuoppia, joissa oliwat porot nyky??n piehtaroineet. Kumminkaan ei sattunut nyt yht??n olemaan n?kywiss?.

Kirkolta alkaa wenematka. Sit? on kuusi peninkulmaa monen j?rwen yli, joista erinomaisen siew?-saarinen ja -salminen on Muoj?rwi. Kun Muosalmen talon takaiselta m?elt? rupesi katsomaan Muoj?rwen tyynt? selk??, niin sit? olisi kauankin saattanut tehd?, ellei matkan teko olisi eteenp?in k?skenyt. Tahdottiin n?et tyynen y?n aikana soutaa sel?n toiselle puolelle. T?m? sama seutu, nyt niin kodikkaalta ja hupaiselta n?ytt?w? sille joka Sawon n?k?aloihin oli tottunut, oli ihan erilainen, kun sit? waaran kukkulalta katsoi. Kaikkien n?iden j?rwien rannoilla on taloja, jotka owat paljoa pulskemmasti rakennetut kuin ylip??t??n Sawossa. N?ihin aittoihin, 2,3 p. hein?kuussa, alkoi t??ll? n?ky? siell?, t??ll? t?hk?p?it? rukiissa, ihankuin Kuopion seuduilla 27, 28, 29 p. toukokuussa. Pihlaja alkoi puhkaista nuppujaan kukiksi. W?lij?rwen talon akkunoihin n?kyy juhannusaurinko koko y?n, sanoiwat. Kuoringin j?rwelt? on kolme ja puoli peninkulman maataiwal suurelle P??j?rwelle Wen?j?n puolella Oulangan suuhun, jolla w?lill? ei ole kuin yksi pieni talo. T?ll? w?lill? on tuo Suomen korkein waara Nuorunen, ottamatta lukuun lapintuntureita. Kuoringin talossa tuumailtiin, l?htisimmek? nousemaan tuon waaran huipulle, ja kun sen olimme p??tt?neet tehd?, ruwettiin taloon y?ksi, ettei woimat kesken loppuisi seuraawan p?iw?n ponnistuksissa. Aamulla kun l?hdettiin liikkeelle, kantajat muassa, sai kohta koetella, milt? wastam?en nouseminen tuntuu. Parin nelj?nneksen per?st? poikettiin polulta l?hte?ksemme nousemaan Nuoruselle, ja oikaistiin Kariloukahtaman wasemman puolitse. Siin? oli sankkaa mets?? ja leweit? soitakin, waikka maa nousi nousemistaan, ynn? lampia ja r?mepaikkoja. Kun mets?n tiheik?st? tultiin aawemmalle kohdalle, n?kyi aina waaran kalju p??laki, mutta se ei ottanut l?het?kseen; se oli yh?ti yht? kaukana, yht? korkealla, taiwaan sinihuntuun werhottuna. Noustiin loiwaa, noustiin jyrkk?? rinnett?, kuuma aurinko sel?ss?, siteiden paahtamat kiwikalliot kaswoin edess?, hikil?yly kowa. Jo loppui kuuset, sitten m?nnyt, wuorossaan koiwut; ja kukkulalla ei ollut muuta kaswia, kuin er?s laji wariksen marjan warsia, ja muuramen kukkia ihan kukkulallakin. Merkillisell? jyrkkyydell? oli wedetty rajat eri puulajeille, ja taampaa katsoen rannut n?yttiw?t ihmeelliselt?. Korkeimpana huippuna oli kiwikallion s?rm?, joka nousee pystyyn yli muun py?re?muotoisen wuorenp??n. Sinne oli noustawa -- ja silloin oli ylemp?n? muuta maailmaa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!