: Rautalammin runoniekan Albert Kukkosen runoja by Kukkonen Albert - Finnish poetry

@FreeBooksWed 27 Mar, 2024

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

Release date: October 8, 2023

Original publication: Porvoo: WSOY, 1913

Credits: Tuula Temonen

RAUTALAMMIN RUNONIEKAN ALBERT KUKKOSEN RUNOJA

Kirj.

Albert Kukkonen

Porvoossa, Werner S?derstr?m Osakeyhti?, 1913.

SIS?LLYS:

Runoilijan alkulause. Johdanto. Eero Varis Albert Kukkoselle Runoilija Pentti Lyytisen patsasta paljastaissa. Nykyinen aika. Kansanjuhlassa Rautalammilla. Kansanopistolla ??nekoskella lukuvuotta alkaissa. Vanhan miehen miettehi? Lomakurssien lopussa. Nuorisoseuran kokouksessa. Viel? virtt? viinan t?ist?. Maamiesp?ivill? Rautalammilla. Pellervon p?ivill? Helsingiss?. Valtiop?iv?in avaamisesta. Keisari Aleksanterin kuolinp?iv?st?. Kiistelyst? kielen p??lt? valtiop?ivill?. Suomenkielen asia ritari- ja aatelis??dyss? valtiop?ivill?. Hiljaiset Valtiop?iv?t. Nuorisollen neuvoksi v?ltt?m?h?n v?kijuomat. Entisist? ja nykyisist? ajoista. Rautatie-kokouksessa Pieks?m?ell?. Muistelmia Iisalmen n?yttelyss? k?ynnist?. Teaterihuoneella juhlassa kylvett?j?in hyv?ksi Kuopiossa. Kirurgisessa sairaalassa olostani Helsingiss?. Muistelmia vuosisadan vaihteessa.

RUNOILIJAN ALKULAUSE.

T?h?n runokokoelmaani on valittu vanhempana tehtyj? runojani, mit?h?n milloinkin on sattunut syntym??n. Kun minua on vaadittu niit? lausumaan useissa tilaisuuksissa, joita en edelt?p?in osannut ollenkaan ajatella, ja kun olin herkk? rupeemaan, olivat ne sitten kiireell? kyh?tt?v?t. Nuorempana tehdyt runoni eiv?t tulleet talteen pannuiksi, sanomalehdiss?kin niit? aina oli, ja niin j?i niit? koko joukko hukkateille ja ij?ti unholaan. Ensim?isi? runojani aloin tekem??n noin 28 vuotiaana, vaan ne olivat enemm?n leikkisi? ja rakkauden lauluja. Kun nyt olen jo el?nyt el?m?ni ehtopuoleen, niin rupesin n?it? teoksiani, mit? niist? viel? oli saatavissa, kokoomaan kirjaan. P??m??r?n? olen aina koettanut pit?? runoudessani sit? henke?, ett? niiss? olisi nuorelle kansalle oppimista, eritt?inkin mit? raittiusasiaan tulee, ja ett? nuoret aina valitsisivat tovereja ja karttaisivat pahoja seuroja, joihin nuori, kasvava kansa on herkk? rupeamaan. Jos siis n?iss? runoissani on jotakin opettavaista, olkoon se ihmisel?m?n ja kaiken siihen kuuluvan hyv?n ohjeena. Miss? taas ei mit??n hyv?? ole, j??k??n se unholaan.

JOHDANTO.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!