Read Ebook: Työmiehen vaimo by Canth Minna

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1043 lines and 19083 words, and 21 pages

TY?MIEHEN VAIMO

Viisin?yt?ksinen n?ytelm?

Kirj.

MINNA CANTH

ENSIMM?INEN N?YT?S

RISTO. Mit? mietitte, Vappu? Eik?h?n olisi hauskaa sent??n olla tuolla kohdalla.

VAPPU. Morsiamenako?

RISTO. Niin juuri. Kun viel? noin kunnioitetaankin. Seuratkaa pois Johannan esimerkki? ja ottakaa itsellenne mies tekin.

VAPPU. Enp? h?nest? ole mill?nik??n.

RISTO. Mutta mink?t?hden ei? Teille niit? kumminkin on tarjolla sulhasia kuin kirjavia kissoja. Mik? arveluttaa?

VAPPU. Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiell?.

RISTO. Te olette liian varovainen.

VAPPU. Parempi katsoa kuin katua.

JOHANNA. N?ettek? tuota tytt??, joka on kiivennyt yl?s aidalle kadun toisella puolen.

JOHANNA. Eik? se ole Homsantuu?

LAURA. Aivan selv?sti. Jo min?kin h?net tunnen.

LOTTA. Homsantuuko tuo? Ei ikip?ivin?. Homsantuuta ei ole n?hty kaupungissa puoleen vuoteen, mist? h?n nyt sitten niin ?kki? olisi tuohon pyr?ht?nyt.

JOHANNA. Sit? en tied?, mutta h?n se vain on. L?het?, Katri hyv?, joku k?skem??n h?nt? sis??n.

JOHANNA. Niin, mit? se tekee. Eih?n vaatteet ihmist? pahenna.

LAURA. Viel? sin? kadut, ett? haetit Homsantuun t?nne. Saatpas n?hd?, h?n k?ytt?ytyy sopimattomasti taas niinkuin ainakin.

JOHANNA. Mit? turhia. Ei Homsantuu ole niink??n h?ijy, kun h?nt? vain hyv?sti kohdellaan.

RISTO. Tahtoisinpa kuulla, mit? kuokkijat tuolla ulkona sanovat morsiamestani.

YRJ?. Kuulemattakin sen tiet??, ett? he kiittelev?t Johannaa siell?.

RISTO. Ja kadehtivat minua. Niin, niin, Yrj?, kuinka lienee sinunkin laitasi. Monta vuotta kerrotaan sinun pit?neen Johannaa silm?ll?, mutta min? tulin ja sieppasin yks' kaks' tyt?n sinulta.

YRJ?. Mit? puhumme siit?. H?nell? oli valta ottaa kenet tahtoi. Sen toki sanon sinulle, Risto: parhaimman kulta-aarteen sin? Johannassa omaksesi sait.

RISTO. No, sin? et pane liikoja ollenkaan. Tied?ttek? mit?? Kuusisataa markkaa h?nell? on rahoja pankissa, ihan valehtelematta, ja korkoja viel? lis?ksi. Jahka teille n?yt?n. Otin Johannalta pankin vastakirjan jo omaan huostaani. Katsokaapas t?t?.

KUSTAA. Kuusisataa on, totta maarin. Voi, miekkoista. Kelpaa sinun el??. Kunpa olisin min?kin yht? onnellinen. Kuulitkos, Toppo? Kuusisataa markkaa tuo kullan poika sai vaimonsa my?t?j?isi?. Emmek? l?hde mekin naimaan.

TOPPO. Helkkaria kanss'. Eih?n niit? rikkaita tytt?j? kumminkaan joka miehelle riit?. Toiset saavat tyyty? k?yhempiin taikka olla ilman. Ja min? puolestani olen ennemmin ilman, niin saan el?? niinkuin itse tahdon.

KUSTAA. ?l? sano. K?yh?nkin kun ottaa, niin saapa yht?kaikki sen, joka housut paikkaa, ettei tarvitse polvet ulkona k?yd?. RISTO. Niin, ja mik? siin? on, ettei mies saisi el?? niinkuin itse tahtoo, vaikka akankin ottaa. Loruja? Tupakkaa piippuun, miehet.

KUSTAA. Mutta kyll? min? sent??n ennemmin rikasta haluaisin, min?kin. Paha vain, ettei niit? ole juuri niin hyllylt? otettavissa, niill? kun tavallisesti on monta pyyt?j??. Mill?h?n mahdilla sin?, Risto, sait tuon Johannan taipumaan, olisipa hyv? tiet??.

RISTO. Mit?s maksat, jos sanon sen sinulle?

TOPPO. ?l? huoli luvata mit??n, Kustaa. Min? tuon konstin neuvon sinulle maksutta.

RISTO. Sin?k?? No, annahan kuulla.

TOPPO. Mit?s siin? muuta, kun vet?? tytt?j? hiukan nen?st?. Ja se on helposti tehty, sill? maailman menosta ne poloiset eiv?t tied?, ei paljon mit??n.

JOHANNA. Mutta muistakaa minun sanoneeni: Homsantuusta tulee viel? ihminen, jahka aikaa kuluu.

LAURA. Tuosta hurjasta? Ei ikin?. Semmoinen se on kapine. Jota ei saa ty?h?n talttumaan, ei vaikka ihmeit? tekisi. Kerrankin, kun oli apunani vaatteita huuhtomassa, niin alkoipa hy?t? hyvi??n tanssia avannolla. Mit? mustalaista lienee pannutkaan, mutta ei ruojalle olisi mik??n voinut nauramatta olla. Ajatelkaas, kun hame oli vy?t?isist? saakka niin j??ss?, ett? seisoi kankeana ymp?rill? ja t?m? vain lent?? ja py?rii pitkin iljannetta kuin tuulisp??. Johan semmoisesta ihmist? tulisi. Kyll? kai!

LIISA. ?l? sano. Soisisen em?nt? Riistavedelt? kehui Homsantuuta maasta taivaaseen t?ss? tuonnoin. Kuuluu olleen heill? koko kes?n ja tehneen ty?t? kuin hevonen.

JOHANNA. Kas sit? vain.

LIISA. Mutta pilkkanaan olivat sittenkin pit?neet, tytt? parkaa, varsinkin nuoret hurjap??t. Tiet??h?n niiden. Miten malttavat olla ilkeyksi??n tekem?tt?.

JOHANNA. Ei tied?

LAURA. Mustalainen kun h?n viel? on p??lle p??tteeksi.

LIISA. Eip?s olekaan, koska is? oli Tuusniemen V??n?si?.

LAURA. Mutta ?iti oli mustalaista sukuper??, ja semmoinen ylenannettu kuuluu viel? olleenkin. Ei h?n miehens?k??n luona asettunut olemaan, vaan karkasi pois, ja Homsantuun h?n olisi vienyt mukanaan, mutta V??n?sen sukulaiset ajoivat takaa ja ottivat lapsen pois. Sitten nuo mustalaiset, kelvottomat, olivat viel? tehneet taikoja ja panneet V??n?sen juomaan niin pahanp?iv?isesti, ett? muutamassa vuodessa h?vitti talonsa ja kaikki. Viinaan h?n viimein kuolikin.

JOHANNA. Ja j?tti lapsensa turvattomana maailmanrantaa polkemaan. Homsantuu parka! Ehk? h?nell? kumminkin olisi ollut ?idin luona parempi.

RISTO. ?l? laske liikoja, Toppo. Min? en kuuna p?iv?n? eukkoani pelk??, jos juoda tahdon. Ohoh, jopa jotakin.

TOPPO. No, no, saadaan n?hd?. Mink?h?n sille taidat, kun eukkosi sanoo: rahat ovat minun, niit? et tuhlaakaan niin kuten itse tahdot.

RISTO. Mink?k? taidan? Heh, sep? kysymys. Kumpi omaisuutta hallitsee, mies vai vaimo? Tunnetkos sen verran Suomen lakia, veli veikkoseni?

TOPPO. Kyll? min? tied?n, ett? laki antaa miehelle vallan, mutta n?kyyp? ne eukot osaavan pit?? puoliaan kuitenkin.

RISTO. Pahanilkisill? lienee jonkinlaisia konsteja ja koukkuja, mutta Johannapa ei ole semmoinen.

RISTO. Niin, niin, naura sin? vain. Ettenk? min? Johannaa tuntisi. Ja kohta saattekin n?hd?, olenko min? mies vai kannanko suotta t?mm?isi? jaloissani. Koskas niit? juomia tuodaan sis??n?

JOHANNA. Katri hyv?, mene kiirehtim??n.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet