Read Ebook: Nurmeksen kapina: Historiallinen kertomus Itä-Suomesta by Bergman Johan Albert

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 115 lines and 5933 words, and 3 pages

??nell? ratsastaja joukon etup??st?.

"Mies, joka rakastaa is?nmaataan ja sen puoltajia ja tahtoo sen h?p?isemist? ehk?ist?", kuului vastaus.

"Nimesi?" kysyi ??ni hevosen sel?st?.

"Juhana Nevalainen", vastasi puhuteltu.

"Juhana Nevalainen!" toisti kysyj?. "Semmoista ei ole Nurmeksessa."

"H?n on Sipon poika", vastasi usea joukosta. "Kyll? me h?net tunnemme."

"H?n on meid?n puoluetta eik? ryss?n yst?v?", lis?si muuan.

Ratsumies oli hetken ??neti. "Mit? t?ss? seisot?" kysyi h?n taas Juhanalta.

"Morsiameni on ry?stetty Hovilaan, ja tahdon h?net pelastaa, menk??n vaikka henkeni."

"Tuo kuuluu kummalta", lausui ratsastaja, joka viel?kin oli selin kuutamoon, niin ettei h?nen muotoaan voinut eroittaa. "Mit? morsiamesi voi Hovilassa" -- h?n keskeytti puheensa, lis?ten ?kki?: "oletko vakooja?"

"Henkeni on teid?n vallassanne, herra majuri. Min? pyyd?n teid?n turvissanne p??st? pelastamaan onnettoman morsiameni, jonka tunnoton veli on riist?nyt kotoa ja vienyt talonpoikain tuomittavaksi sen vuoksi, ett? neito ilmoitti Hovilaan K?kisalmen retkest?, joka siten estettiin."

"Min? luotan sinuun", sanoi Affleck. "Kymmenen miehen seurassa saat tuolta pienen rakennuksen takaa hy?k?t? pihalle. Min? kuljen suoraan kujaa."

"Pieni rakennus on poltettu", virkkoi Juhana.

"Helvetti!" karjaisi majuri. "Miehet!" lausui h?n v?elleen; "muistakaa talonpoikia!"

Uhkaavaa aseiden kalinaa kuului.

"Jessenhaus on huonosti puoltanut itse??n, arvaan", jupisi majuri hammasta purren. "Mutta annahan kun min? saan nuo riivatut taulap??t kynsiini, niin makkaraselkin? heid?t laitan t??lt? liikkeelle. Pieni rakennus porona! Ties mit? muuta tomppelit ovat toimineet!"

"Tuosta teid?n tienne menee", viittasi majuri sitte niille kymmenelle, joita Juhanan tuli seurata. "?lk?? hy?k?tk? ennenkun laukaisen pistoolini kujan puolelta. Vasempaan, mars!"

Nuo kymmenen erosivat nyt muista, jotka k??ntyiv?t kujalle.

Kuutamo valaisi nyt selv?sti ratsumiest?. H?n oli harteva ja iso kasvultaan. P??ss? oli kyp?r?, jonka alta tuijottavia silmi? saattoi kooltaan verrata Ven?j?n kolikkoon. Kasvot oli ryppyiset, ja erityisesti pisti silm??n kaksi syv?? vakoa suun kummallakin puolen. Posket olivat lihakkaat, ik??nkuin hervottomasti riippuen alasp?in ja vet?en suupieletkin samaan suuntaan. Partaa ei n?kynyt nimeksik??n.

Talonpojat rintavarustuksen luona kuulivat ensin kavioiden t?min?? ja sitten askelten kopinaa ja olivat valmiit vastarintaan. Pit?j?nluutnantti Ahlholm rohkaisi heit?, vakuuttaen saattavansa tapella yht? hyvin kuin Affleck.

"?lk?? ampuko ennenkun ne p--leet ovat kymmenen askeleen p??ss?", kielsi h?n.

Mutta kymmenen askeleen p??h?n rintavarustuksesta ei Affleck vienytk??n sotamiehi??n. H?n marssitti heid?t kujalta pellolle ja pakoitti t?ten talonpojat luopumaan rintavarustuksesta, josta ei nyt ollut mit??n hy?ty?.

"Ampukaa ne pedot", huusi Ahlholm. Pamauksia kuului, mutta laukaukset eiv?t tuottaneet vahinkoa. Affleck kielsi miehi??n ampumasta ja l?heni l?henemist??n Hovilan isoa rakennusta, jonka takana Sipo Nevalainen joukkoineen seisoi.

Nyt kuului pistoolin laukaus. Juhana miehineen hy?kk?si pihalle. Juuri tallin nurkasta k??ntyess??n h?n h?tk?ht?en n?ki is?ns? seisovan miesjoukon etup??ss?.

Sipo Nevalainen kalpeni huomatessaan poikansa. H?nen k?dest??n putosi musketti; h?n tirkisteli tulijaan ??net?nn? kuin aaveeseen. H?nen poikansa Affleckin v?ess?! t?m? oli n?ky, jota is?n oli vaikea k?sitt??.

Hetken seisoi Sipo siten ik??nkuin lumottuna. Sitten h?n puhkesi puhumaan: "Miehet! Tuossa tulee poika is??ns? asevoimalla vihollisen valtaan antamaan. Katsokaa! H?n julkeaa katsella minua silmiin!"

Sipo sieppasi pudonneen muskettinsa, kohotti sen ja viritti hanan. H?n t?ht?si. Juhana seisoi kuin kivettyneen?; h?n ei voinut paikalta liikahtaa. Kuului pamaus; ruudin savu esti Sipoa selv?sti n?kem?st? eteens?, mutta kuitenkin huomasi h?n Juhanan kaatuvan.

Yleinen h?mm?stys t?st? teosta h?lventyi pian muihin tapahtumiin. Affleck oli juuri tulossa kartanolle.

Viel? hetki, ja sotilaiden riemuhuuto kajahti kartanolla. Pyssynperien ja miekkojen kalske kaikui ylt'ymp?ri, ja piha oli kohta ruudinsavua t?ynn?.

Tavattoman kylm?verisesti johti majuri mustan ratsunsa sel?st? rynn?kk??. Muuan talonpoika rohkeni tarttua h?nen ratsunsa suitsiin, mutta pistoolin laukaus karkoitti uskalikon.

Yleinen h?iri? alkoi p??st? valtaan talonpoikien keskuudessa. Ne, jotka vartioivat Hovilan varusv?ke?, alkoivat pelj?t? kohtaloaan ja j?ttiv?t vartioittavat omiin valtoihinsa. Kohta tulivat n?kyviin Jessenhaus, Bj?rn ja Arnkijl; heid?n lis?kseen alkoi ilmaantua muitakin.

Rovasti Haerkepaeus, jonka virkatoimiin sota luonnollisesti ei kuulunut, koska h?n joka pyh? kirkossa lausui: "maassa olkoon rauha ja ihmisille hyv? tahto", oli jo ensi laukauksia ammuttaessa "mennyt katsomaan, viel?k? Affleckille oli lis?? v?ke? tulossa". Samoin uljas pit?j?nluutnantti Ahlholmkin, joka "ei p--lett?k??n pelj?nnyt", oli siirtynyt toiselle n?ytt?m?lle, miss? asiat eiv?t k?yneet n?in hullusti.

Useimmat talonpojista, n?hden vastarinnan turhaksi, olivat paenneet taistelukent?lt?. Sipoakaan ei n?kynyt.

Sallimus ei ollut suonut is?n lopettaa poikansa henke?. Kuula oli sattunut Juhanaa oikeaan olkap??h?n. Kun taistelu oli lakannut, nousi h?n pystyyn ja astui isoon pirttiin, jossa h?nen haavansa pestiin. H?net pantiin sitten vuoteelle lev?ht?m??n. Verenvuoto oli tehnyt h?net aivan kalpeaksi.

Majuri kutsui nyt Hovilan suojelusv?en ja ne talonpojat, jotka oli saatu kiinni, kartanon isoon pirttiin. Ensin h?n tutki, mill? kannalla asiat olivat olleet talonpoikain tullessa Hovilaan.

"Pietari Jessenhaus", sanoi Affleck, "vuodeksi olet erossa palveluksestani. Sin? olet huoleton poissaollessani. Se ei kelpaa."

Bj?rn hieroi hiukan k?mmeni??n.

"Arnkijl", sanoi majuri, "sinulla on kyky?, ?ly? ja samalla kest?vyytt?. Sin? olet t?st? alkaen ensim?inen veronkantajani niin kauan kuin sen luottamuksen ansaitset."

Arnkijl kumarsi syv??n. "Herra majuri, min? olen aivan ansaitsematon ja kokematon --"

"Joutavia, -- ?l? minulle tolkuta, me tunnemme toisemme", katkaisi majuri puheen.

Elsa seisoi muiden joukossa. H?nen kalpeat kasvonsa olivat saaneet takaisin s?ihkyns?, kun h?n n?ki Juhanan.

"Ahaa", huusi Affleck, "tuossa varmaan on morsian. No, Nevalainen, Herran nimess?, ota neitonen haltuusi."

"Miten voin teit? palkita?" sanoi Juhana liikutettuna.

"Min? olen jo palkittu", vastasi majuri puoleksi katkerasti, puoleksi alakuloisesti. "Min? en ole Nurmeksessa viel? kiitosta kuullut -- enk? tahtonutkaan", lis?si h?n ylpe?sti, ik??nkuin h?veten edellisi? sanojaan.

"Herra majuri", kuului oven puolelta valittava ??ni, joka oli vanhan toimeliaan Matleena-kokin, "ne h?vytt?m?t ovat sy?neet piirakaiset, ispin?t, poronlihat, p?ystit ja kaikki muut parhaat palat ja juoneet pikatongit, renskat ja portviini-pullot suihinsa. Rovasti joi portviini?."

"Lohduta mielesi, vanha, uskollinen Matleena", sanoi Affleck. "Nurmeslaisten vero nousee t?lt? vuodelta kaksinkertaiseksi, ja sitten ostetaan uudet viinit ja paistit."

"Armollinen majuri, olisin halunnut ne konnat lihamy'yksi hakata", lausui tiitter? kokki.

"Kyll? kai", tuumi majuri. "Mutta on aika menn? levolle. Pane nyt, mummoni, ensin p?yd?lle, mit? kokoon saat. Meill? on hitonmoinen n?lk?."

Matleena riensi toimeensa, ja kohta oli ruoka p?yd?ll?. Majuri tovereineen hotaisi hontoonsa mink? jaksoi. Sitten panivat v?syneet sotilaat levolle, ja aamuy?st? nukkuivat majurin talossa kaikki, paitsi nelj? sotamiest?, jotka olivat vartiona. Juhana ja Elsa eiv?t nyt uskaltaneet l?hte? kotiinsa, vaan j?iv?t majurin k?skyst? hekin y?ksi Hovilaan.

Sipo Nevalainen.

Oli aamuy?. Hovilan kujan suussa astuskeli muuan mies horjuvin askelin eteenp?in. Kalpea kuu valaisi vaeltajan yht? valjua muotoa, jossa viha ja ep?toivo kuvastuivat. Silloin t?ll?in katsoi h?n Hovilaan p?in, pudisti nyrkki??n sille taholle ja puri hammasta. Vaivaloisesti kulki henki miehen rinnasta, lyhyesti ja k?histen.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet