Read Ebook: Elämästä Pienempiä kertomuksia by Leino Kasimir

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 451 lines and 16610 words, and 10 pages

"Kuka sen tiet??, milloin hiukamaan sattuisi eik? satu suolaista olemaankaan ... ei ne ole k?yh?ll? kaikki niin ??rest? otettavissa..." Ukko tukki jo aika kyyti? tavaroitaan takaisin taskuihinsa.

"N?itte kait sen nyt ruustinna, ett? ne on ilman juorupuheita ... eih?n niit? mist? meik?l?isill? kertym??n jouda, jos jonkun lantin saapikin ... ei toki ... k?yh? on k?yh?... Uskoohan sen nyt ruustinnakin?..."

"Uskon, uskon ... ilman taitavat vain juoruta... No menk?? nyt pirttiin sy?m??n ... tuokaa sitten astia pois!"

Niin l?hti ruustinna pikku Liisun kanssa sis?lle ja Jussikin, joka oli taskunsa entiseen kuntoonsa saanut, otti nyt ruoka-ainekset k?teens? ja alkoi pirttiin astua. Porstuaan tullessaan sovitti toopin ja leip?puoliskon toiseen k?teen ja toisella konttinsa viileikkeist? pirttiin laahasi.

"Parasta taitaa olla, ett? viepi omansa per?ss??n ... ei niilt? ruojilta ne s?ily kumminkaan ... niin, kutti, t?ll?tt?k?? siell? nyt, sen urvelot!..." lis?si h?n viel? silm?tess??n taaksensa portaille p?in.

Niin meni pojilta se lysti t?ll? kertaa, kun Junnu korjasi konttinsa menness??n. Mutta eiv?t he siit? viel? nolostuneet. P??ttiv?t kuin p??ttiv?tkin viel? naurattavansa ukkoa ruotsiksi ja laulattavansa "Aatamia". Vaan mill? keinoin? Rahaa heill? ei ollut ja ruokaa oli Jussi saanut. Viinalla ja kahvella h?net my?skin olisi taivuttanut siihen, mutta niidenkin haltija oli mamma.

"K?ypp?s sin?, Antti, katso onko piipunperi? papan porolootassa", kehoitteli Janne velje??n, "min? pid?n sill? aikaa omat konstini".

Antti katosi neuvotulle asialleen ja Janne hypp?si aidan yli puutarhaan, josta katkoi pari raparperin lehte?. Hetkisen kuluttua olivat pojat jo takaisin, mutta ei ollut Antilla peri? kuin puolikymment? piipullista k?mmenell??n.

"V?h?p? sait! Mutta onpa minulla sen sijaan", nauroi Janne.

"Raparperia!... mit? sin? sill? aiot, Janne?..." kummasteli Antti. "N?eth?n sen kohta odotahan kun Jussi tulee!"

Ja pianpa se Jussi joutuikin. Ei malttanut sy?d?kk??n, kun vasta oli vallesmannissa sy?tetty ... s?rp?si vain piim?sinukan ja pari suupalaa purasi, loput konttiinsa pisti ja kyt?steli sen entiselleen kiini. Tooppi k?dess? h?n sitten kartanolle poikain iloksi ilmestyi ja k?skyn mukaan tuli sit? takaisin ruustinnalle j?tt?m??n.

Verkalleen Jussi pihan poikki l?t?steli. Tapansa mukaan alasp?in tuijotti maata vasten eik? poikiakaan muistanut ennenkuin vasta portaiden edess?.

"Kuulehan, Jussi, heitet??n pois ne vanhat vihat ja sovitaan yst?vyksiksi", sanoi Janne mielittelev?sti ukolle, "ja min? annan teille viel? oikeaa ulkomaan tupakkia, jota pappa on omassa puutarhassaan ruvennut kasvattamaan".

"Mist?p? ne lie sullakaan tupakit?..."

"T?ss? ... n?etteh?n n?m? lehdet ... yhteen laatuun kuin Ven?j?n lehdetkin ... ne pitk?t lehdet..."

"Niinh?n nuo n?kyv?t olevan ... mutta tuoreitahan ne on ... ei suinkaan ne tuoreeltaan millek??n maista..."

Halukkaasti Jussi jo noita suuria, pulskia lehti? katsasteli.

"Ka maistelkaahan ... eiv?t taida tuoreeltaan olla millek??n, vaan kun uunilla kuivaatte ja leikkelette, niin..."

"No ei nuo juuri pahallekaan ... sy?pikinh?n noita..." Jussilla olikin jo sun t?ynn? matusteltavana.

"Saatte n?m? sovinnoksi ... mutta laulattehan te sitten sit? 'Aatamia', Jussi, kun min? en ole sit? viel? kuullutkaan", pyyteli Janne.

"No, jospa tuota tupakin edest? v?h?n laulaisikin... Pannaanhan ensin tupakit talteen..."

Ja kun raparperinlehdet oli ensin hyv??n korjuusen poveen k?tketty, karastelihe Juho muutamia kertoja ja sitten yksitoikkoisella nuotilla alkoi:

"Aatami suuri valtija Hallitsi koko maailmaa; Kaksi poikaa h?nell?, Kaini ja Aapeli nimelt?. Voi, voi, huusi Aapeli, El? rakas veljeni Viatonta verta vuodata, Se on synti kamala j.n.e."

Jolkutettuaan t?m?n melkoisen pitk?n virren p?tk?n loppuun, sylk?si Jussi ?skeiset lehden j?tteet suustaan meinaten, "ett'ei ruojista ole tuoreeltaan ... aivan maistavat hein?lle..." Ja t?m?k?s poikia taas nauratti niin imel?sti, ett? ukko jo alkoi petosta aavistaa.

"Mit? lienette antaneetkaan ... eiv?t taida tupakkia ollakkaan ... vaan saan min? niist? selv?n kunhan y?n seutuna kuivaan", vakuutteli ukko laskien toopin portaille ja hommautuen pirttiin konttinsa luo takaisin, sill? siit? h?n oli tuiki arka. Ei pirtiss? tosin muita ollut kuin ruotimuori ... n?in hein'aikana, mutta konttiansa vartioi Junnu taivaan linnuiltakin saati n?lk?iselt? muorivanhalta.

"Elk??h?n viel? ... saatte suutupakkia hyv?t per?t, jos n?yt?tte, miten ruotsiksi nauretaan ... ka, n?etteh?n sen Antilla..."

"Onko sill??... Mit? lienev?t hellaporoja..."

"O-eheei, ihan oikeita peri? ... vasta nouti sis?lt?... Saatte, jos ruotsiksi nauratte..."

"N?inh?n nuo sanoo ruotsiksi naurettavan..." Ja Pehkos-Jussi p?r?hti niin hahattavaan nauruun, ett? ruustinnakin ovelle kahnasi kummaa katsomaan.

"Mik? Jussille tuli?..." kys?si h?n.

"Ilman min? noiden poikain kanssa..." sopersi Jussi hiukan h?mill??n, "tuossa olisi tuo tooppi, paljo kiitoksia, kost' Jumala ruustinnalle..."

"Se on nauranut meille ruotsiksi, mamma", toimitti Antti ja Janne nauroi revet?kseen. "Naurakaahan viel?, ett? mammakin kuulee..."

"Min? teille viel? ... antakaa nyt ne per?t, kun antanette..."

"Anna pois, Antti, ett? Jussi p??see rauhaan", k?ski ruustinnakin, "johan min? kuulinkin sen ?skeisen remauksen..."

"No hekk?? ... tuoss' on!..."

Antti l?i kourastaan per?t Jussin k?mmenelle, jossa Jussi niit? hiukan perkkaili viskellen pois tulitikun p??t, ja sitten avonaiseen suuhunsa paiskasi. Ja voitte sen arvata, ett'ei se suun ymp?rysk??n niin h??vin puhdas ollut!...

"No nyt saa Jussi menn? ja poikain pit?? tulla lukemaan ... sill? kun pappa tulee puoliselle niitylt? ja alkaa l?ksyj? tiedustella, niin mit?s sit? silloin sanotaan", lausui ruustinna ottaen Jannea ja Anttia k?sipuolesta ja taluttaen heid?t sis?lle.

Eik? auttanut t?ll? kertaa vastustelu ja pelottipa se papankin tulo niitylt?, sill? ei sit? h?nen kanssaan k?ynytk??n leikitteleminen niinkuin mamman, sen pojat kyll? tiesiv?t. Akkunasta he kuitenkin n?kiv?t Pehkos-Jussin pirttiin menev?n ja sielt? v?h?n ajan per?st? palaavan kontti sel?ss? ja sauva k?dess? niinkuin oli taloon tullutkin. Ja akkunan alatse kun ihan meni, niin ei malttanut olla Janne ??nn?ht?m?tt?, ett? "tanssippa, Jussi, mustilaista viel? viiden pennin edest?..."

Mutta ei n?ytt?nyt Jussi kuulevankaan ... eik? lie kuullutkaan. Verkalleen v?ssysteli kujatiet? poisp?in ja alla p?in kepill??n eteens? kopeloi ja kaikenlaista itseksens? h?p?tti -- -- --

Tuota tekoaan se oli Pehkos-Jussi jo kymmeni? vuosia tehnyt. Oli koetettu joskus saada h?nt? ruotilaiseksi jonnekin asettumaan, oli my?ty pari kertaa "avessuunissakin" huutolaiseksi v?himm?n vaativalle, mutta ei vain ottanut sit? totellakseen Jussi. H?n oli sen niin saanut p??h?ns?, ett? kulkulaisena se on parempi ja niin oli h?n l?htenyt maailmalle kerj?ilem??n. Vaikka synnynn?st??n hassahtava, oli h?n muuten hiljainen ja s?vyis? ja antoi mielell??n muille rauhan, kun vain muut olisivat h?nelle sen antaneet.

Mutta siihenp? eiv?t pojanpurlakat ensink??n suostuneet, py?riv?t vain ukkoparan ymp?rill?, kun t?m?n turkkireuhkasta lienev?t sipaleenkaan ?k?nneet. Miss? talossa vain lie lapsia ollut, ja varsinkin kasvavia, k?sipuhkopoikia , siell? tehtiin ukolle sellaista kiusaa, kuin juuri n?imme pappilan poikainkin harjoittavan. Ja samoin kuin h?nt? siell?kin laulatettiin, tanssitettiin ja nauratettiin, samoten kaikkialla muuallakin. Mutta n?inp? se Pehkos-Jussikin pysyi tupakissa ja ruuassa, edellinen oli n?et Juholle aivan yht? t?rke? kuin j?lkim?inenkin.

Tuli se n?iden lis?ksi joskus viel? kolmaskin halu ukkoparkaa kiusaamaan ja silloin siin? ei muu auttanut kuin suorinta tiet? kaupunkiin karnasta. Kaupungissa kyll? oli katupojat, jotka eiv?t mitenk??n voineet antaa tuon kummallisen ?ij?n turkki p??ll? kes?kuumassa rauhassa tallustella, vaan ahdistelivat kaikella tavoin ja h?rn?iliv?t. Mutta kaupungissapa ne my?skin paremmin lantit l?htiv?t ja lanteilla ryypyt, ja siksip? se Junnullakin sinne toisinaan aina mieli teki.

Eik? sit? sitten en?? h?t?? ollutkaan, kun lie kerran parin kolmen ryypyn vanhaksi p??ssyt, niin ett? jalat niin lystisti tuntuivat kohahtelevan. Tunsivat ne katupojat Pehkos-Juhon k?ynnist?kin jo oliko k?keilemist?, sill? reippaammin astui ryypyn saatuaan Jussi ja sauvaansa heilutteli ja ymp?rilleen katsellen uhotteli, ett? "tulkaapa nyt, rakit, niin saatte tiet??, mit? se muksu maksaa..."

Mutta silloinpa juuri ne eiv?t tulleetkaan. Antoivat Jussin vain rauhassa katuja kuleksia ja tulliportistakin poistua, kauan h?n n?et ei kaupungissakaan viihtynyt.

Taitaa nyt tulla kymmenkunta vuotta siit? m?t?kuun p?iv?st?, jona Pehkos-Jussi matkustussauvansa maahan laski ja arastelevat silm?ns? ij?ksi p?iv?ksi umpeen sulki.

Se oli tuollainen poutainen ja helteinen kes?p?iv?, jona hein?miehet luojaansa kiittelev?t ja jok'kisen lapoonsa huolettomasti kuivumaan hajoittelevat. Kilkis, kalkis, kilkis, kalkis kuuluikin kaikilta kyl?l?isten nurmilta, siell? kun he kukin aina vuorollaan tylsyneit? viikatteitansa ter?stiv?t. Ja sitten he niin vakavasti kyykistyiv?t ja huurs, huurs huusi tuore hein? poikki menness??n ja r?yhev?lle niitokselle kellahti.

Lammin rantueilta talonsa alta teetti juuri hein?? kirkonkyl?n kauppamies. My?t?m?ke? l?iv?t siin? miehet ja veden ??reen tultuaan aina kovasimiaan huuhtasivat, ennenkuin liippaamaan rupesivat.

Tuossa lammin rannalla vesirajassa se oli saunakin ja saunan lattialla rukiin olilla makasi huohottavasti hengitt?v?, harmaatukkainen ukko. Pehkos-Jussi se oli, joka siin? kuumeessa huohotti ja toisinaan aina voihkasi. Kauppijaalle oli h?n hiukan sukuakin olevinaan ja siin? ollessaan sairastunut; sent?hden oli kauppamies arvellut, ett? viek?? saunaan, siihen vanhempaan, joka on likemp?n? rantaa!

Piika oli siihen sanonut, ett? ent?p? jos se sinne kuolee ja kalman tartuttaa, petoko siell? sitten en?? kylpee!... Mutta kauppamies oli sen kerran niin p??tt?nyt ... eih?n sit? minne muuannekaan voitu panna ... ja olihan talossa kaksi saunaa... Kylpek??n uudessa tulevalta talvelta v?kikin...

T?h?n ei kell??n en?? ollut mit??n sanottavaa. Itsekseen arveli kauppamieskin, ett'eih?n siit? kylvett?v?ksi en?? sitten ole, mutta tallin luoksehan min? olen sen aikonut muuttaakin ja maaltaa sikol??tiksi... Ahtaaksi alkaa k?yd? navettakin nyt, kun on yksi lyps?v? enempi ja joutilaitakin niin monta!...

Ja niille puheille se oli sitten Jussi pirtist? saunaan kannettu -- kuolemaan. Viikkoa kaksiko jo lie sairastanut ... eik? n?ytt?nyt kostumaan rupeavan ... yh? vain huononi huononemistaan.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet