Read Ebook: Kommunistinen yhteiskunta vuonna 2000 Jatkoa ja vastaus Edward Bellamyn romaaniin Vuonna 2000 by Michaelis Richard

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 226 lines and 14337 words, and 5 pages

S. 210.

"Tri Leete on suuri optimisti, aina kun on kysymyksess? sanoa sana kommunismin hyv?ksi", vastasi Forest. On suorastaan mahdotonta m??r?t?, mink? arvoinen vaimojen ja tytt?jen ty? oli vuonna 1887. Mutta min? ep?ilen is?nt?nne v?itett?, "ett? meid?n naisemme tekev?t enemm?n ty?t?" , kuin teid?n aikanne naiset."

"Mutta keitt?minen, pesu ja silitys yksityiskodeissa 19:nnen vuosisadan lopulla antoi varmaankin kelpo lailla enemm?n ty?t? kuin menettely nykyisen j?rjestelm?n mukaan", huomautin min?. "Lis?ksi tulee, ett? kuten tri Leete vakuuttaa, nyky??n ei en?? ole mit??n kotity?t?."

S. 93.

"Tuo on taas yksi niit? v?itteit?, jotka ovat tri Leeten vahvin puoli", vastasi Forest. "Kuka lakaisee huoneet, tekee vuoteet, puhdistaa ikkunat, pyyhkii tomut ja pesee lattiat? Ep?ilem?tt? tri Leeten perhe on poikkeus; sill? ty?armeijan naiset tekev?t useimmat ty?t, joskaan ei kaikkia, hallituksen vaikutusvaltaisen edustajan kodissa Bostonissa. Oletteko koskaan n?hneet rouva Leeten tai neiti Leeten tekev?n kotity?t? tai yleens? mit??n ty?t??"

Minun t?ytyi vastata kysymykseen kielt?v?sti; sill? tosiaankin olin vaan n?hnyt Edithin sitovan kukkakimppua; mutta ty?t? en ollut n?hnyt h?nen tai h?nen ?itins? suorittavan. Jos h?n oli ty?armeijan j?sen, piti h?nell? olla asema, joka antoi hyvin v?h?ksi aikaa ty?t?. H?n ei ollut koskaan minulle maininnut, ett? h?nell? olisi jotain teht?vi?, ja muistin varsin hyvin, ett? tri Leete ensim?isi? p?ivi? oleskellessani heid?n perheess??n sanoi h?nt? "v?sym?tt?m?ksi varastoissa kulkijaksi", siten osottaen, ett? h?nell? oli runsaasti vapaata aikaa.

S. 79.

"Taloissa, joissa ty?armeijan j?senet asuvat, eiv?t naiset saa mit??n apua ty?armeijan apujoukon muodostavilta naisilta. Heid?n t?ytyy itse toimittaa kaikki mainitsemani ty?t, eik? ruoanvalmistus suurissa ruokaloissa tuota heille niin suurta ajans??st?? kuin te n?ytte luulevan. Naisten t?ytyy kolmasti p?iv?ss? muuttaa pukua; sill? he eiv?t voi ruokap?yd?ss? esiinty? samassa puvussa, jota he k?ytt?v?t koti- ja tehdast?iss?. Ja jos heill? on pieni? lapsia, t?ytyy heid?n nekin vaatettaa kolme kertaa huolellisemmin, kuin olisi tarpeellista, jos lapset s?isiv?t kotona."

"Isoissa ruokaloissa keitett?ess?", jatkoi Forest, "ei aineita, kuten kokemus osottaa, s??stet? ja uskon sent?hden, ettei suurten m??rien keitt?minen tule lainkaan halvaksi. Edelleen t?ytyy n?iden suurten ruokaloiden valmistaa monenlaisia ruokia, ja kuta vaihtelevampi on ravinto, sit? enemm?n j?? j??nn?ksi?, joita ei voida k?ytt??. -- N?ist? syist? on ty?armeijaan kuuluvilla naiduilla naisilla todellisuudessa v?h?n vapaata aikaa; paitsi taloustoimia paljo teht?v??, ja suurin osa valmistaisi ruokansa mieluimmin kotonaan. He voisivat silloin talousaskareiden ohella valmistaa ateriat, h?vitt?m?tt? silt? enemp?? aikaa, kuin mik? menee puvun muuttamiseen ennen yhteiseen ruokalaan l?ht??. Varsinkin perheet, joissa on paljo lapsia, tahtoisivat mieluummin keitt?? ruokansa kotonaan. Sairauden sattuessa perheess? on niinik??n yht? vaikeata kuin monimutkaista saada suurista ruokaloista sopivaa ravintoa sairaille. Er?s rouva Hosmer sanoi minulle joitakuita p?ivi? sitten, ett? h?n ja h?nen seitsem?n lastaan jo monta kertaa olivat saaneet j??d? ilman ruokaa, koska ei aina ollut mahdollista saada kaikkia tarpeeksi ajoissa puetuiksi ja pestyiksi."

"Mit? ty?t? annatte naiduille naisille?" kysyin min?.

"T?m? on arka kohta kiitetyss? yhteiskuntaj?rjestyksess?mme", vastasi Forest. "Useimmat naidut naiset eiv?t pid? ty?skentelyst? ty?armeijassa ja koettavat sit? senvuoksi kaikin keinoin v?ltt??. Lasten aiheuttamaa ty?t? ja huonovointisuutta syytet??n useimmiten, kun tahdotaan esitt?? syyt? poissaoloon ty?st?."

"Luulen, ett? l??k?rinkin on sangen vaikeata m??r?t?, ovatko esitetyt syyt p?tevi? vai eiv?tk?", huomautin min?.

"Aivan varmaan. Useimmissa tapauksissa on l??k?rin mahdoton syytt?? naisia pahoinvoinnin teeskentelemisest? ja todistaa syyt?ksi??n", jatkoi herra Forest. "N?m? vaikeudet, joita naidut naiset aiheuttavat, ja sen tosiasian, ett? huolehtiminen pienist? lapsista est?? heit? vuosikausia ty?skentelemist? ty?armeijassa -- n?m?t seikat esitt?v?t radikaaliset kommunistit tueksi vaatimukselleen, ett? perhetalous on kokonaan poistettava. Radikaalit v?itt?v?t, ett? heid?n j?rjestelm?ns? on paljoa hy?tyis?mpi kuin nykyinen. Tulisi paljoa halvemmaksi panna satoja tai tuhansia asumaan yhteen rakennukseen ja ruokkia heit? siin?, kuin pit?? taloja, joissa voi asua vain yksi, kaksi tai kolme perhett?. He v?itt?v?t edelleen, ett?, kun avioliitto on poistettu ja "vapaa rakkaus" pantu laiksi sukupuolisuhteiden j?rjest?miseksi, miehen ja naisen tilap?iset ja ohimenev?t liitot tuottavat paremman sadon kuin avioliitto. N?m? lapset kasvatettaisiin suurissa lastenhoitolaitoksissa, niin ett? ?idit, lastenhoidosta vapaiksi p??sty??n, voivat omistaa koko p?iv?ns? palvelukselle ty?armeijassa."

"Miten halpamaista!" huudahdin. "Kaikki inhimilliset laitokset, sukupuolten keskin?iset suhteet pit?isi meid?n perustaa vain laskelmille siit?, mik? paraiten kannattaa! Ja meid?n pit?isi erottaa lapset ?idist??n, vain koska tulisi halvemmaksi ruokkia noita nuoria "kaksik?tisi?" sadottain, vaikkakin joukkokasvatuksessa kuolevaisuus niiden kesken olisi kymmenen tai kaksikymment? prosenttia suurempi."

"Kuitenkin radikaalit ovat kommunistien joukossa johdonmukaiset ajattelijat", sanoi Forest. "Peruskivi, jolla kommunismi lep??, on tasa-arvoisuus. He voivat puolustaa vaatimustaan, ett? ty?n tulokset ovat jaettavat tasan, vain sill? v?itteell?, ett? me kaikki olemme yhdenvertaisia, ja koska me kerran sit? olemme, ei ole mit??n syyt?, miksi el?isimme eri suurissa ja eri tavalla rakennetuissa taloissa, miksi emme k?ytt?isi samanlaisia vaatteita ja s?isi samallaisia ruokia. Jos olemme kaikki samallaisia, on jokaisella yht? hyv? oikeus jonkun tyt?n rakkauteen, kuin kell? tahansa toisella, ja samoin on joka tyt?ll? yht? suuri oikeus jonkun miehen rakkauteen kuin toisellakin. Eik? ole syyt? antaa kommunistisessa yhteiskunnassa yhden lapsen osalle tulla enemm?n hoitoa kuin toisenkaan tai sallia yhden ?idin viipy? lastensa parissa enemm?n kuin toisen, siten menett?en kalliita silm?nr?p?yksi?, jotka kuuluvat yhteiskunnalle ja jotka voidaan k?ytt?? hy?dyksi perunankuorimisessa. -- Radikaalit ovat ainoat suorasukaiset kommunistit."

"Mutta eih?n toki jokainen tytt? voi rakastaa kaikkia miehi? eik? menn? heid?n kanssaan naimisiin, yht? v?h?n kuin jokainen mies voisi rakastaa ja ottaa vaimokseen kaikkia tytt?j?", huomautin min?, hiukan huvitettuna Forestin ?ke?st? ivasta, vaikkakaan ei syv? vastenmielisyyteni radikaalien saarnaamia inhottavia periaatteita vastaan p??st?nyt iloisuuttani oikein valloilleen.

"Meid?n radikaaliset maailmanparantajamme eiv?t viel? ole kyenneet minulle aivan selv?sti selitt?m??n, miten he tahtovat j?rjest?? "vapaan rakkauden", jos nimitt?in sen j?rjest?misest? yleens? voi olla puhetta", vastasi herra Forest. "Vaikeuden t?ysin valaista t?t? kysymyst? selitt?? n?ht?v?sti se seikka, ett? maailmanparantajat eiv?t viel? kesken??n ole selvill? siit?, millainen "vapaan rakkauden" pit?isi olla. Muutamat radikaalit n?ytt?v?t olevan taipuvaiset siet?m??n kahden eri sukupuolta olevan yhteisel?m?? vain niin kauan, kun molemminpuolinen taipumus kest??. Mutta todella valistuneet ja johdonmukaisesti ajattelevat kommunistit eiv?t voi sallia kest?v?? liittoa, koska se on jyrk?ss? ristiriidassa hyv?ksym?mme ehdottoman yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa. Luultavasti he sopivat siit?, ett? otetaan joka p?iv? uusi puoliso ja, jotta molemmat sukupuolet olisivat samanarvoiset, voidaan naisille antaa valintaoikeus joka maanantaiksi, keskiviikoksi ja perjantaiksi, miehille joka tiistaiksi, torstaiksi ja lauantaiksi. Sunnuntait my?nnet??n kai kohteliaisuudesta my?s naisten k?ytett?viksi. Ja kaikkien riitaisuuksien v?ltt?miseksi siin? tapauksessa, ett? useampi maailmanparantaja valitsee saman tyt?n tai ett? useammat neidot ja vaimot tahtovat ottaa saman miehen, voidaan panna toimeen arpajaisia tai heitt?? arpaa j?rjestyksest?. My?s korttipelill? tai noppakuutioilla voidaan m??r?t?, kell? on ensin oikeus, kell? sitte. Niin tapahtuu kaikille oikeus!"

"Min? en voi k?sitt??", sanoin "kuinka miehet, jotka v?itt?v?t vapaan ajatuksen olevan erikoisoikeutenaan, voivat suunnitella noin el?imellisi? periaatteita el?m?? varten ja suosittaa niit? ihmiskunnalle muka edistysaatteina. Naisten kohtalo tulisi tosiaan s??litt?v?, jos nuo periaatteet joskus p??sisiv?t voitolle. "Vapaan rakkauden" t?ytyisi alentaa naisten asemaa, koska se antaisi vanhenemassa olevan naisen puolisolle oikeuden erota t?st?. Ja ihmiskunta yleens? olisi s??litt?v?, jos lasten hoito riistett?isiin ?ideilt? ja uskottaisiin muille ihmisille."

"Olisi mielest?ni pelottavin isku ihmiskuntaa vastaan, mit? milloinkaan on suunnattu", vastasi Forest, "jos lasten hoito ja alkukasvatus riistett?isiin ?ideilt?. Ei mik??n nainen, ei mik??n mies, olkoon kuinka hyv? ja jalo tahansa, voi tuntea vierasta lasta kohtaan tuota rakkautta ja k?rsiv?llisyytt?, joka t?ytt?? vanhempien syd?men. Kommunistisetkin lainlaatijat ovat t?h?n saakka kunnioittaneet tunteita, jotka sitovat miehen, vaimon ja perheen. Ihmiskunta vajoaa raakalaisuuden tilaan sin? p?iv?n?, jona perhe h?vitet??n, jona ?iti erotetaan lapsestaan ja mies vaimostaan. Riistett?k??n avioliitolta jalostava vaikutus, jonka ilojen ja surujen yhteinen kantaminen, kaikkien ajatusten ja tunteiden alituinen vaihtaminen antaa sukupuolten v?lisille suhteille; silloin alennetaan miehen ja naisen keskin?inen suhde el?imelliseksi. Useita kaikkien ihmisten paraita ominaisuuksia voimme seurata niiden alkul?hteille saakka: ?itiemme ??rett?m??n rakkauteen ja k?rsiv?llisyyteen pyrkimyksess??n kasvattaa rakkaita lapsiaan hyviksi ja kunnon ihmisiksi. Ei mik??n maailmassa voi lapselle korvata ?idin menetyst?; ei mik??n voisi ihmiskunnalle korvata sit? hyv?? vaikutusta, joka ?ideill? on kasvaviin sukupolviin."

"Luuletteko, ett? teid?n radikaalinne koskaan saavat kylliksi valtaa voidakseen sy?st? ?idit asemastaan ja poistaa avioliiton?" kysyin hiukan uteliaana.

"Nouskoot vaan radikaalit ja kukistakoot nykyisen hallituksen. Pankoot toimeen yht? ja toista, tapaamatta vastustusta suuren joukon puolelta, joka vain siet?? nykyist? j?rjestelm?? eik? suurestikaan ponnistelisi sen puolustamiseksi. Mutta meid?n radikaaliset maailmanparantajamme saisivat kokea sangen ik?vi? yll?tyksi?, jos he koettaisivat erottaa miest? vaimostaan, ?iti? lapsestaan. Melkein jokainen ?iti taistelisi naarasjalopeuran rohkeudella lapsistaan, ja tunnenpa miehen, joka ei panisi kortta ristiin nykyisen hallituksen h?vi?t? est??kseen, mutta taistelisi kuolemaan saakka, ennenkuin antaisi itsens? erottaa syd?mens? vaimosta. Sill? hyv?, rakastava vaimo on korkein, mit? Jumala voi miehelle antaa, eik? kukaan rohkea ja kunniallinen mies anna vaimoaan itselt??n riist??, niin kauan kun viel? pisarakaan l?mmint? verta h?nen suonissaan juoksee."

KUUDES LUKU.

"No herra Forest", sanoin min?, kun taas tapasin entisen professorin ja edelt?j?ni, "tahtoisitteko yst?v?llisesti sanoa minulle, kuinka suuret tulot jokaisella Amerikan yhdysvaltojen kansalaisella on."

"Keskim??r?inen tulo laskettiin viime vuodelta 204 dollariksi", vastasi Forest.

"Kaksisataa nelj? dollaria, sanotte!" huudahdin ihmeiss?ni. "Onko siin? kaikki? Tri Leeten tietojen mukaan ja h?nen elintavoistaan p??tt?en olin laskenut sen v?hint?in kolme kertaa niin suureksi."

Forest hymyili. "Kuinka suuri oli teid?n aikananne Yhdysvaltain asukkaan keskim??r?inen vuositulo?" kysyi h?n.

Minun t?ytyi my?nt??, ettei minulla ollut siit? mit??n k?sityst?.

"165 dollaria", sanoi herra Forest, "kaksi kertaa niin paljon kuin Saksan ja Ranskan asukkailla keskim??rin."

Min? jouduin aivan h?milleni n?ist? luvuista. En ollut koskaan ottanut kansantaloutta koskevasta tilastosta selkoa, ja vuosittain olin pannut menem??n ainakin kaksikymment? kertaa 165 dollaria. Muistin vaan kerran sanomalehdiss? lukeneeni, ett? kaikkien ty?t? tekevien miesten, naisten ja lasten vuotuinen tulo nousi yli 400 dollarin, ja minulla oli h?m?r? aavistus, ett? miesten vuotuinen tulo oli keskim??rin 600 dollaria. Kerroin t?m?n herra Forestille.

"Te ette ole ottanut lukuun naisia ja lapsia, jotka eiv?t ansainneet mit??n, vaan eliv?t miestens?, isiens? ja veljiens? ansioista", selitti Forest. Vuotuinen 204 dollarin tulo kutakin miest?, naista ja lasta kohti osottaisi siten melkoista lis?yst? kansan varallisuudessa, jos luku olisi oikea. Mutta niin ei ole asian laita. Jotta kansan hyvinvointi saataisiin n?ytt?m??n oikein suurelta, arvioidaan kaikki ty?n tulokset paljoa korkeampaan arvoon kuin teid?n aikananne. Luonnollinen seuraus on ett? dollarin arvo luottokorteissamme tavaroita otettaessa on pienempi kuin teid?n p?ivienne dollarin. Olen vertaillut kesken??n kaikkien elintarpeiden ja ylellisyystavaroiden hintoja vuosina 1900 ja 2000 ja havainnut, ett? hinnat ovat kohonneet l?hes 95 prosentilla. Kansalaisen keskim??r?inen vuosiansio valtiossamme on siis oikeastaan vaan 112 dollaria. Se ei siis ole kasvanut 24 prosentilla vaan v?hentynyt 33 prosentilla."

"Kuinka selit?tte n?m? merkilliset tiedot?" kysyin min?.

"Kysymys on helpompi tehd? kuin siihen vastata", arveli Forest.

"Odotan j?nnityksell? selityst?nne", huomautin min?. "Tri Leete on esitt?nyt niin monta hyv?ksytt?v?? syyt? "kummallisen talousj?rjestelm?mme luomaan yleiseen k?yhyyteen", ett? tulin aivan vakuutetuksi teid?n kansanne suuremmasta rikkaudesta. H?n mainitsi useat "onnistumattomat liikeyritykset 19:nnell? vuosisadalla", "kilpailusta johtuvat vahingot", "aina uudistuvan liikatuotannon" kaikilla aloilla ynn? sit? seuraavan ty?npuutteen, "k?ytt?m?tt? j??neiden p??omain ja ty?voimain kautta syntyv?n tuhlauksen", joka kaikkina aikoina aiheuttaa tappiota, ja h?n huomautti erikoisesti, ett? 19:nnell? vuosisadalla "yht? ainoata onnistunutta liikeyrityst? vastasi tavallisesti nelj? tai viisi ep?onnistunutta."

S. 34.

S. 189.

"Niin! Tunnen hyvin tri Leeten mielipiteet ja perusteet h?nen tilap?isist? puheistaan sek? h?nen kirjoituksistaan, joita h?n toisinaan julkaisee hallituksen lehdiss?", vastasi Forest. "Ja h?n on ep?ilem?tt? esitt?nyt muitakin syit?, jotka vahingoittivat ty?t? teid?n aikananne. Luultavasti h?n on maininnut sotajoukon ja laivaston aiheuttamat menot, tulli- ja veronkantovirkamiehet, monet tuomarit ja virkamiehet, joita te tarvitsitte. H?n on luultavasti puhunut siit? ty?n paljoudesta, mink? aiheutti pesu ja keitt?minen yksityisiss? kodeissa, sek? v?likauppiaiden lukuisuudesta, jotka antoivat tavaran k?yd? k?siens? kautta, ennenkuin ty?n tulokset joutuivat ty?miesten k?sist? niit? tarvitseville. Ja tri Leete lienee kai maininnut asianajajat, rahamiehet ja heid?n apulaisensa, jotka tosin tekiv?t ty?t? tavallaan, mutta joiden ty?ll? ei ollut mink??narvoisia tuloksia. Kaikki ne ty?voimat, jotka ty?skenteliv?t noilla aloilla, ovat nyt liitetyt ty?armeijan palvelukseen."

"Tosiaankin", vastasin min?, "on tri Leete esitt?nyt useimmat mainitsemistanne seikoista syin? aikamme k?yhyyteen. Ja kun noita syit? ei en?? ole, n?ytt?? minusta luonnolliselta, ett? teid?n ty?j?rjestelm?nne vallitessa kansan keskim??r?isen vuosiansion t?ytyy olla suurempi, ja minua ihmetytt?? vaan se, ettei hyvinvointi ole viel? suuremmassa m??r?ss? kasvanut."

"En aio tuhlata aikaa", alkoi Forest, "ryhty?kseni seikkaper?isesti tutkimaan, kuinka suuren tappion kaikki nuo jo mainitut seikat tuottivat 19:nnen vuosisadan ty?lle. Mutta minusta n?ytt??, ett? liioittelette niiden merkityst?. Onnistumattomat liikeyritykset esimerkiksi vahingoittivat kyll?kin yritt?ji?, mutta useimmissa tapauksissa niist? oli arvotuloksia, jotka lis?siv?t kansallisvarallisuutta ja lopullisesti tulivat toisten hy?dyksi. "Mielet?n kilpailu" teki p?invastoin tavarat halvemmiksi, lis?si senkautta niiden k?ytt?? ja siten niiden valmistusta ja tuli siis sekin ihmiskunnan hy?dyksi. V?ite, ett? 19:nnell? vuosisadalla nelj? liikeyrityst? viidest? ep?onnistui, on noita tri Leeten v?itteit?, joita kymmenen v?kevimm?n miehen yhteenlaskettu usko ei voisi sulattaa. Teid?n t?ytyy itse paraiten voida p??tt??, ett? se on mielet?nt? liiottelua."

"Olemme jo puhuneet s??st?st?, mik? syntyy ruoan valmistamisesta yhteisiss? keittolaitoksissa", jatkoi Forest. "Jos siit? todella on jotain etua, on se kaupungeissa v?h?inen, maalla viel? v?h?isempi, eik? se miss??n tapauksessa korvaa siit? johtuvaa kotoisen mukavuuden tunteen puutetta. Edelleen tulee meid?n ottaa huomioon, ett? monet tuomarit, asianajajat, rahamiehet, virkamiehet ja v?likauppiaat sek? heid?n apulaisensa olivat miehi? alle 21 tai yli 45 ik?vuoden. N?m? miehet, jotka siis eiv?t olleet siin? ij?ss?, jolloin ty?armeijaan kuulutaan, ovat luettavat pois niist?, joiden tulokseton toiminta on katsottava tappioksi."

"Mutta kuitenkin t?ytyi tappioiden, jotka johtuivat huonosti sijoitetusta kapitaalista ja huonosta ty?st? y. m. m. asioista, olla aivan tavattoman suuret", sanoin min?. "Ja n?m? tappiot selitt?v?tkin sangen hyvin kansan suuren k?yhyyden viime vuosisadan lopulla."

"Ep?ilem?tt? olisi asia niin", arveli Forest, "jollei olisi muita syit?, jotka vaikuttavat tuottokykymme v?hentymiseen. Mutta sellaisia syit? on useampia, ja te olette huomaava niiden suuren t?rkeyden ja kantavuuden, kunhan mainitsen ne teille. P??syy t?ittemme tuloksen v?hennykseen niin paljouteen kuin laatuunkin n?hden on kilpailun poistaminen. T?m? j?ttil?isvoima oli se, joka kristillisen sivistyksen 19 ensim?isen? vuosisatana pani liikkeelle jokaisen paraat henkiset ja ruumiilliset kyvyt. Mutta siit? saakka, kun kommunismi on pantu voimaan, kun laiskin ty?mies saa saman kuin ahkerinkin, s. o. sitte kun ahkeralta riistet??n osa h?nen ty?ns? tuloksista laiskan hyv?ksi, sittekun jokainen varmasti tiet?? saavansa yht? suuren osan ty?n tuloksista, tehk??n h?n paljon ja hyv?? tai v?h?n ja huonoa ty?t?, -- siit? saakka ovat kansan suuret joukot vuosi vuodelta k?yneet yh? v?linpit?m?tt?m?mmiksi ja hitaammiksi. He eiv?t en?? ponnista paraita voimiaan, tuottaakseen paljon ja hyv?? ty?t?. He tahtovat el?? mukavasti. Henkiset ja ruumiilliset kyvyt ovat yh? alasp?in menossa. Yhdysvaltain kansa, joka ennen oli kuulu kekseli?isyydest??n ja tarmostaan, huononee. Kelvollisinten ylent?minen korkeampiin asemiin olisi mahdollisesti kannustanut ponnistuksiin, jollei politikoitsijoiden suosikkij?rjestelm? olisi jo m??r?nnyt kaikkia hyvi? paikkoja niiden vaalikiihottajien sukulaisille, jotka ovat hallituksen k?tyreit?."

"Toinen syy kansan hyvinvoinnin v?henemiseen on ty?ajan, niin vuosien kuin jokap?iv?isten ty?tuntien, lyhent?minen. On sangen vaikeata tarkalleen m??r?t?, kuinka monta ihmist? kumpaakin sukupuolta ja eri ik?? teid?n aikananne teki hy?ty? tuottavaa ty?t?. Viimeinen v?enlasku, joka pantiin toimeen ennen teid?n vaipumistanne satavuotiseen uneenne, oli v. 1880. Kertomus on hyvin seikkaper?inen, mit? tulee sek? eri ik?? olevien henkil?iden lukuun ett? heid?n sukuper??ns? y. m. Mutta mit? ty?l?isten ik??n tulee, jaetaan heid?t kertomuksessa vaan kolmeen luokkaan. Ensim?iseen kuuluvat kaikki henkil?t alle 15 vuoden, toiseen 16--59 vuoden ik?iset ja kolmanteen kaikki 60 vuotta t?ytt?neet. Poikia ja tytt?j? alle 15 vuoden oli ty?ss? 1,118,356; 60 vuotta t?ytt?neit? 1,004,517, joista 70,873 naista. Yhdysvaltain 50,155,783 asukkaasta kuului ty?armeijaan kokonaista 17,392,099 henke?, joista 2,647,157 naista, palvelijat siihen luettuina."

"Muistan lukeneeni n?m? luvut", huomautin min?.

"Vuoden 1880 v?enlasku osottaa siis, ett? yli 12 prosenttia Yhdysvaltain ty?armeijaan kuuluvista henkil?ist? oli alle 15 tai yli 60 vuotta", laski Forest edelleen. T?m? on tosin sangen surullinen tulos. Alle 15 vuotta olevien tytt?jen ja poikien olisi viel? pit?nyt k?yd? koulua, ja 60 vuotta t?ytt?neill? olisi pit?nyt olla riitt?v? toimeentulo, ettei heid?n en?? olisi tarvinnut tehd? ty?t?. Mutta siit? ei voi olla ep?ilyst?, ett? viime vuosisadan lopussa ty?armeija oli suhteellisesti paljoa suurempi kuin nyt. Sill? 1880 vuoden v?enlaskun mukaan oli Yhdysvalloissa 21--45 vuoden ik?isi? 15,527,215, mutta ty?armeijaan kuului 17,392,099. Teill? oli siis ty?ss? 2,173,184 sellaista henkil??, jotka meill? ik?ns? vuoksi eiv?t ole velvolliset kuulumaan ty?armeijaan. T?ss? tietysti otaksutaan, ett? meill? kaikki ihmiset, jotka ovat ty?velvollisuusij?ss?, my?s todella tekev?t ty?t?; mutta, kuten tunnettua on, ei asian laita ole niin. Sill? sairaat, mielenvikaiset, rammat, pienten lasten ?idit y. m. s. eiv?t tee mit??n ty?t?. Teid?n t?ytyy siis my?nt??, ett? teid?n aikalaisenne pitiv?t suhteellisesti paljoa suurempaa ty?armeijaa kuin me."

"Se n?ytt?? minusta ep?ilem?tt?m?lt? tosiasialta", vastasin min?.

Forest veti nyt taskustaan esiin paperin ja laski edelleen: "T?ss? on luettelo kaikista niist? ammattioloista, jotka ovat otetut lukuun v?enlaskussa v. 1880 ja jotka te voitte lukea luottamattomiin ammatteihin. Olen t?ss? esitt?nyt tuottamattomina monta toimialaa, joiden hy?dyllisyytt? ja tarpeellisuutta voisi puolustaa. Monet n?ist? ihmisist? ovat toimintansa kautta ainakin s??st?neet aikaa niilt? ihmisilt?, jotka tekev?t tuottavaa ty?t?. Monet naiset eiv?t ehk? olisi kyenneet kehittym??n taiteilijattariksi, laulajattariksi tai muuksi semmoisiksi eiv?tk? niiss? ammateissa toimia, jollei heill? taloudenhoidossa olisi ollut apua. Kun otetaan n?m? palvelijat lukuun, oli herran vuonna 1880 Yhdysvalloissa, 1,654,319 henkil?? sellaisessa ty?ss?, jonka tri Leete sanoisi tuottamattomaksi. Jos luemme n?m? 1,654,319 ihmist? pois niist? 2,173,084 hengest?, jotka teid?n aikananne kuuluivat ty?armeijaan, olematta ty?velvollisuusij?ss?, j?? j?lelle viel? 518,765 ty?t? tekev?? henkil?? joko alle 21 tai yli 45 vuoden ij?ss?."

Min? kehoitin herra Forestia jatkamaan selityksi??n ja h?n sanoi: "Teill? oli siis v. 1880 ep?ilem?tt? paljoa enemm?n ihmisi? hy?dyllisess? ty?ss? kuin meill?. Ajatelkaapahan sen lis?ksi, ett? teid?n aikanne ty?miehi? kannusti vapaa kilpailu, ett? heid?n pyrint?n?ns? oli joskus p??st? riippumattomiksi, voidakseen vanhoilla p?ivill??n el?? huolettomasti, ja ett? he t?m?n p??maalin saavuttamiseksi panivat liikkeelle paraat voimansa. Teid?n aikalaisenne tekiv?t siis ty?t? useampia vuosia kuin me, ty?p?iv? oli pitempi, kilpailu kannusti voimakkaasti kaikkia, ja niin ollen oli aivan luonnollista, ett? teid?n aikananne saatiin valmiiksi paljoa enemm?n ja paljoa parempaa ty?t? kuin nyky??n."

"Se minun kai t?ytyy my?nt??", vastasin.

"Kertokaahan vaan minulle pahinkin", sanoin v?kin?isesti hymyillen; sill? min? n?in, kuinka tri Leeten minulle kuvaama ihana pilvilinna luhistui Forestin logiikan murhaavan tykkitulen alla.

lokiikka-oppi johdonmukaisesta ajattelemisesta, johdonmukaisuus. Suom. muist.

"Olemme n?hneet", jatkoi Forest taas esityst??n, "ett? ty?armeija v. 1880 oli suhteellisesti paljoa suurempi kuin meid?n, ett? ty?aika oli pitempi ja ett? kilpailu kiihoitti ty?miehet k?ytt?m??n kaiken ty?kykyns?. Mutta teid?n tulee my?s ottaa huomioon, ett? me tuhlaamme tavattoman m??r?n ty?t? ty?nvalvontaan ja kirjanpitoon. Teid?n pikkukauppanne tapahtui enimm?kseen k?teist? maksua vastaan ja pienet liikkeenharjottajat hoitivat pienen kirjanpitonsa iltasin, kun olivat sulkeneet kauppansa. Meill? sit?vastoin on valtion kirjoissa jokaisella miehell?, naisella ja lapsella oma tilins?. Meill? on virasto, jolle "jokaisen l??k?rin m??r?aikoina t?ytyy j?tt?? kertomus toiminnastaan." Meill? on toinen virasto, jossa pannaan kirjoihin kaikki apu, mit? ty?armeijan j?sen k?ytt?? taloustoimissaan tai muuhun tarkoitukseen. Siell? merkit??n k?ytetty apu sen menopuolelle, joka sit? on tarvinnut, ja sen tulopuolelle, joka sit? on antanut. Meill? on virastoja kaikkia inhimillisen ty?n haaroja varten ja niiden pit?isi olla oikeita malliesimerkkej?, osottamaan miten hallitus paraiten voi tuhlata inhimillist? ty?voimaa. Tuottavan ty?n koko ala on, kuten tied?tte, jaettu kymmeneen suureen osastoon. Kukin n?ist? k?sitt?? joukon l?heisi? ammatteja. Jokaisella n?ist? alaosastoista on taas oma virastonsa, jossa pidet??n tarkkaa kirjanpitoa kaikesta, mit? asianomaisella ammattialalla tehd??n, k?ytett?viss? olevista ty?voimista, tehdyst? ty?st? j. n. e., samoin kuin nykyisest? tuotantokyvyst? ja mahdollisuuksista kohottaa sit?. Erityinen osasto, joka pit?? huolta tavaroiden jakamisesta, tekee arviolaskun tarvittavista tavaroista ja kun hallitus on t?m?n menoarvion hyv?ksynyt, m??r?t??n kullekin noista kymmenest? suuresta osastosta heid?n teht?v?ns?, n?m? kymmenen osastoa jakavat teht?v?t eri ammattikunnille ja n?m? panevat sitte j?senens? ty?skentelem??n.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet