Read Ebook: Jean-nu-pieds Vol. 1 chronique de 1832 by Delpit Albert

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 72 lines and 4573 words, and 2 pages

Produced by: Tapio Riikonen

MAANTIEDE JA L?YT?RETKET I

Kertomus siit? miten maa on tullut tunnetuksi ja maantiede kehittynyt

Vanha aika ja Keski aika

Beazleyn, v. Schwerinin, Tozerin, Weulen y.m. teosten mukaan kirjottanut

Porvoossa, Werner S?derstr?m Osakeyhti?, 1912.

SIS?LLYS:

Alkusanat. Johdanto.

Maantieto Vanhalla ajalla. Eufratin ja Tigriin laakson muinaiset sivistyskansat. Babylonia. -- Assyria. -- Elam. Vanha Egypti. Punt. V?limerenmaitten esihistorialliset kansat. Foinikit. Foinikkien merenkulku. -- Kaupank?ynti. -- Foinikian kauppa Raamatun todistuksen mukaan. -- Purppuran valmistaminen ja vuoriteollisuus. -- Foinikialaiset siirtokunnat. -- Foinikkien l?yt?retket. -- Karthagolaisen Kannon retki. -- Himilkon retki. -- Id?n v?yl?t. -- Miss? oli Ofir? -- Afrikan ymp?ri purjehtiminen.

Kreikkalaiset. Iliadin ja Odysseian maantuntemus. Kreikkalaiset siirtokunnat. Siirtokunnat Mustan meren rannoilla. -- Kreikkalaiset Italiassa. -- Massilla. Herodotos. Joonilaiset filosofit. -- Tunnettu maailma ja maanosat. -- Skyytit ja heid?n maansa. -- Pohjoisia kansoja. -- Persialainen kuninkaantie. -- Babylon. -- Suurkuninkaan armeija. -- Massagetit. -- Herodotos Intiasta. -- Arabia. -- Kreikkalaiset Egyptiss?. -- Herodotoksen tiedot Egyptist?. -- Niilin tulvat. -- Niilin l?hteet. -- Libyan pohjoisrannikko. -- Nasamoni-nuorukaisten matka. Xenofon ja kymmenentuhannen paluumatka. Armenia. -- Ktesias. Aleksanteri Suuren sotaretki It?maille. Sotaretki V?h?ss? Aasiassa. -- Foinikian ja Egyptin valtaus. -- Persian vallotus. -- Iraanin vallotus. -- Pohjoisilla aroilla. -- Intian retki. -- Paluumatka er?maan kautta. -- Nearkhoksen merimatka. -- Megastheneen kertomus Intiasta. Pytheaan retki Thuuleen. Europan l?nsiranta. -- Thuule. Kreikkalaiset maantieteen perustajina. Vanhimmat kosmografiset k?sitykset. -- Kreikkalaisten mietteet maan pallonmuodosta. -- Ensim?iset astemittaukset. -- Asutun maailman laajuus. -- Asteverkko. -- Vy?hykkeet. -- Fyysillisen maantieteen alkeet.

Roomalaiset ja heid?n aikansa. Rooman valtakunnan laajeneminen. Maantiede sodissa, retkill? ja kauppateill?. Roomalaiset Espanjassa. -- Caesar Galliassa. -- Roomalaisten sotaretket Germaniaan. -- Vanha Germania. -- Alppimaiden vallotus. -- Balkanin niemimaa. -- Pompeijus Kolkhiiss?. -- Uusia l?yt?j? Afrikassa. -- Onnelan saaret. -- Erythrean meren ymp?ripurjehdus. -- Taprobane. -- Rooma ja Kiina. Roomalaiset tiet. Via Aurelia. -- Via Flaminia. -- Via Appia. -- Roomalaiset tiekartat. -- Matkaoppaat.

Maantiede Vanhan ajan lopulla. Strabon.-- Mela. -- Plinius. -- Pliniuksen kuvaus Palestinasta. -- Tigriin l?hteet. -- Marinos Tyyrolainen. Ptolemaioksen maantiedeteos.

Keskiaika.

Pimeiden aikain matkoja ja yhteyksi?. Pyhiinvaeltajia. Theodosios. -- Antoninus. -- Arculf. - - Willibald. -- Bernard. Kauppa Keskiajan alkupuoliskolla. Zemarkhos. -- Sopater. -- Kosmas Indikopleustes. Kristillinen l?hetystoimi Afrikassa, Etu-Aasiassa, Intiassa ja Kiinassa. Abessinian kirkko. -- Nestoriolainen l?hetystoimi. -- Nestoriolaisuus Intiassa ja Keski-Aasiassa. -- Nestriolaisten l?hetystoimi Kiinassa. Pyh?n Brandanuksen retket. Pohjoismaiden tunnetuiksi tuleminen. Varhaisimmat tiedot Pohjoismaisia. -- Pohjanmiehet id?n teill?. -- It?meri. -- Bremenin Adam. -- Nestor. -- Tanskalainen v?yl?opas. Pohjanmiesten retket Vienaan. Ottar. -- Karli ja Thorir Hund. Pohjanmiehet l?nnen ja etel?n vesill?. Harald Haardraade. -- Sigurd Jorsalfare. Amerikan ensim?iset l?yt?j?t. Islannin asutus. -- Gr?nlannin l?yt? ja asutus. -- Amerikan l?yt?. -- Thorfinn Karlsefnin retki -- Tosiasiat. Keskiajan maantieteelliset k?sitykset. Maan muoto. -- Kosmas. -- Kartat. -- Paratiisi. Gog ja Magog. -- Hirvi?t. -- Py?r?kartta. Arabit maantieteen elvytt?jin?. Arabit Intian v?ylill?. -- Ibn Vahab Kiinassa. -- Sinbad Purjehtija. -- Arabien karavanireitit. -- Arabien maantiede. -- Edrisi. -- Arabien oppi maailman rakennuksesta. -- Luonnonmaantiede. -- Kansatiede. -- Arabien kartat.

Ristiretkien aika. Abessinia. -- Italian kauppakaupungit. -- Kauppatavarat. -- Purjehdus ja sen apuneuvot. Er?s 12:nnen vuosisadan juutalainen matkustaja. Tudelan Benjamin.

Mongolit. Suur-Tataria. Kristikunnan l?hetyst?t suurkaanien hoviin. Johannes de Piano Carpini. -- Tataarit ja heid?n maansa. -- Carpinin matka. Kojukin hovissa. -- Wilhelm Rubruckin matka. Keski-Aasian uskonnoista. -- Rubruck Mangu kaanin vieraana. -- Rubruckin paluumatka. -- V?h?n Armenian kuningas Haithon.

Marco Polon malka Kiinaan. Er?s merkillinen p?iv? Veneziassa. -- Vanhempien Polojen matka. -- Marco Polon matka Kiinaan. -- Marco Polon kertomus Kiinasta. -- Kambaluk. -- Kublai kaani. -- Marco Polo Kiinan sis?osissa ja Tibetiss?. -- Kinsai. -- Polojen paluumatka. -- Marco Polon merkitys tutkimusretkeilij?n?. Latinalainen l?hetystoimi It?mailla. Corvino Kiinassa. -- Odorik. -- L?hetystoimi Persiassa, Intiassa ja Keski-Aasiassa. -- Marignolli. -- Kauppiaat. -- Marino Sanuto. -- Mandeville. -- Pappikuningas Johannes. -- Ibn Batuta. Aasian matkoja 15:ll? vuosisadalla. Clavijon matka. -- Timurin hovissa. -- Schiltberger.

V?ljemmille vesille. Ensim?iset l?yt?retket Atlantin merell?. Vivaldo. -- Malocello. -- Laurentin portolano. -- Portugalilaiset Canarian saarilla. Jean de B?thencourt ja Canarian saarien vallotus. Onnelan saaret. -- B?thencourt ja Gadifer. -- B?thencourt saa Canarian saaret. -- Siirtolaisia saarille. -- Guanchit.

Maantiede Keskiajan j?lkipuoliskolla. Roger Bacon ja Albertus Magnus. -- Purjehduskartat eli portolanet. -- Py?r?kartan kehitys.

Uuden ajan kynnyksell?. Prinssi Henrik Purjehtija ja. Afrikan l?nsirannikon tutkiminen. Portugal Keskiajalla. -- Madeiran l?yt?. -- Kap Bojador. -- Azorien asutus. -- Orjastuksen alku. -- Joan Fernandez. -- Viheri? niemi. -- Cadamoston retket. -- Diego Gomez. -- Prinssi Henrikin kuolema. -- Prinssi Henrikin merkitys. Hyv?n toivon niemelle. Guinean rannikko. -- Diogo do C?o. -- Barlholomeu Diaz ja Hyv?n toivon niemi.

ALKUSANAT.

Vanhaa aikaa k?sitt?v?? osaa kirjottaessani olen noudattanut Weulen teosta: Die Erforschung der Erdoberfl?che ja Tozerin teosta: A History of Ancient Geography . Keskiajan l?yt?retkien ja maantieteen esitys taas perustuu Beazleyn teoksiin: The Dawn of Modern Geography ja Prince Henry the Navigator , ynn? Weulen yll? mainittuun teokseen. Suurena apuna on kumpaakin osaa varten ollut v. Schwerinin l?yt?retkihistoria. Pohjoismaita koskevia lukuja varten olen k?ytt?nyt Fridtjof Nansenin uutta teosta: Pohjolan sumuissa. Suomen tunnetuksi tuleminen on enimm?kseen kerrottu Ignatiuksen Suomen maantiedon mukaan. Muita apul?hteit? mainittakoon Websterin A General History of Commerce , Jules Vernen ja Thomasin l?yt?retki? k?sittelev?t kirjat, y. m.

Nimien ja vieraskielisten sanain kirjotuksessa en ole valitettavasti voinut olla johdonmukainen. Milloin saat?nee p?tev?lt? taholta ohje, joka venyttelyt hylk?isi? Hakemistossa on huomioon otettu etup??ss? maantieteelliset seikat, historiallisia nimi? vain t?rkeimpi?.

JOHDANTO.

Maapallon pinta alkaa olla kauttaaltaan tunnettu. Yh? pienemmiksi ovat kartoilla k?yneet valkoiset alat, joihin ei tiedet? mit??n piirt??. Lauhkeissa ilmanaloissa tuskin on en?? ainoatakaan seutua, jonka rantoja, vesist?j? ja vuoria ei olisi tarkalleen paikalleen pantu, ja kuumissakin maissa, joihin on ollut vaikeampi tunkeutua, on en?? harvassa laajempia aloja, joitten yleisist? maantieteellisist? seikoista ei oltaisi selvill?. Yksinp? molemmilla navoillakin kuljetaan luonnon ankarasta vastarinnasta huolimatta askel askelelta l?hemm?ksi keskustaa. Toinen napa on jo vallotettu, toista on joukko rohkeita retkeilij?it? l?hestynyt niin lyhyen matkan p??h?n, ett? voimme sanoa senkin jo olevan n?htyn?. Tosin on viel? aukkoja t?ytett?v?n?, mutta ne on verraten ahtaiksi rajotettu.

Niinkuin suuren ty?n p??tytty? voi nykyaika katsella taap?in, kuinka vanhimpain ihmisten ahdas n?k?piiri on lukemattomien vaiheitten kautta v?hitellen laajentunut, kunnes se meid?n aikanamme on likimain saavuttanut ne rajat, jotka iankaikkisesti est?v?t ihmisi? ulomma yritt?m?st?. Uusia maita ja kansoja, meille tuntemattomia luonnonoloja tuskin en?? sanottavasti l?ytynee. Voimme sanoa tuntevamme Maan kasvot. Olemme saaneet yleisk?sityksen niist? mahdollisuuksista, joita pallomme voi tarjota ihmisen toimeentuloksi.

Tieto maista ja kansoista on kehittynyt monella tavalla. Tehokkaasti sit? on edist?nyt rauhallinen kaupank?ynti. Usein ovat sotaretket tuntemattomiin maihin olleet sen v?litt?jin?. Mutta et?imm?lle se on aina rajojaan ulottanut varsinaisten l?yt?retkien kautta.

Vanhalla ajalla sit? enimm?kseen edisti kaupank?ynti ja vallotussodat. Varsinaiset l?yt?retket ja tutkimusmatkat olivat silloin harvinaisia, ainakin on meille hyvin harvoista s?ilynyt tietoa. Samat vaikuttimet Keskiajallakin etup??ss? laajensivat maantuntemusta, mutta viel? enemm?n kristinuskon levitt?minen. Ristiretket avasivat L?nsimaille sek? id?ss? ett? pohjoisessa laajoja aloja, joista siihen saakka oli ollut per?ti vaillinaisia tietoja. Uusi aika on varsinaisten l?yt?retkien aika, Uuden ajan tiedot ovat laajenneet etup??ss? niitten kautta. Enimm?kseen n?m? l?yt?retket viel? Uudellakin ajalla kuitenkin tapahtuivat k?yt?nn?llisi? p??m??ri? varten. Niitten tarkotus oli l?yt?? uusia kauppateit?, arvokkaita luonnontuotteita, asuttavia maita, ja niitten kautta joutuikin valkoisen rodun haltuun suunnattoman laajat alueet ja valtamerien taa syntyi uusia voimallisia keskustoita, jotka v?hitellen uhkaavat siirt?? pois edistyksen painopisteen vanhasta Europasta.

Tieteellinen maantuntemus edistyi vanhempien l?yt?retkien kautta vasta toisessa sijassa. Tieteiden kanta ei ollutkaan viel? niin kehittynyt, ett? ne olisivat voineet hyv?kseen k?ytt?? kaikkia tarjoutuvia uusia aineksia. Vasta uusimmalla ajalla l?yt?retket ovat voineet ruveta tavottelemaan puhtaasti tieteellisi? p??m??ri?, ja kuta enemm?n aika kuluu, sit? enemm?n niitten tieteellisyys syvenee. Maan ulkopiirteitten selville saamisen sijasta on p??huomio k??ntynyt eri maitten sis?llisen rakenteen ja esiaikaisten muodostusvaiheitten, niitten ilmastollisten ilmi?itten ja kaikkien el?m?nmuotojen selvitt?miseen. T?lt? kannalta katsoen on monikin jo vuosisatoja takaperin l?ydetty ja vallattu maa yh? viel? uusi.

Varsinkin alemmalla kannalla olevain kansain tuntemista on viel? suuressa m??rin edist?nyt kristillinen l?hetystoimi, joka on ulottanut vaikutuksensa maailman pimeimpiinkin kolkkiin, koettaen kohottaa korkeampaan henkiseen ja aineelliseenkin el?m??n niit? luonnonkansoja, jotka v?hitellen ovat tulleet kultuurin n?k?piiriin. Uuden ajan alkupuolella merentakainen yritteli?isyys s??lim?tt? sorti ja turmeli l?ydettyjen maitten luonnontilassa el?vi? turvattomia kansoja. N?m? lehdet l?yt?retkien historiaa ovat sen surullisimmat; ne usein saattavat ep?ilem??n korkeampia ihanteita noudattavaa Kaitselmusta sivistyksen kehityksess? ja levi?misess?. Niin monen s??lim?tt? tuhotun kansan haudat puhuvat n?ilt? lehdilt? tuskallista kielt??n. Kristillinen l?hetystoimi on muodostunut vastapainoksi noille julmille, s??lim?tt? musertaville, ihmiskuntaa ja ihmisyytt? raiskaaville, vaikka usein kristinuskon nimiss? toimiville vallottajille ja anastajille. K?rsiv?llisen ty?n kautta se koettaa saattaa alemmat kansat osallisiksi tiedosta, uskonnosta ja valistuksesta. Vallottajat ovat toimineet samalla tylyydell?, joka on itsetiedottomalle luonnolle ominaista, kun se h?vitt?? alempia el?m?nmuotoja valmistaakseen korkeammille sijaa. L?hetystoimi sit? vastoin on koettanut ulottaa kaikkiin kansoihin samain ihmisoikeuksien turvan, joita sivistyskansat omissa oloissaan pit?v?t sitovina. V?kivaltaisten viettien sijasta se on maitten ja merien taa vienyt sivistyksen omantunnon.

L?yt?retkien vaiheitten muisteleminen ei ole ainoastaan ajantietoa, tapauksien, maitten ja kansain kertomista, vaan se kuvailee my?s eri aikain k?sityksi? niist?. Se viel? osottaa, kuinka laajenevan maantuntemuksen perustuksella k?sitys Maapallon muodosta, maailmanrakennuksesta ja luonnonilmi?ist? on kehittynyt.

Karttuneita tietoja ruvettiin v?hitellen kirjallisuuden kautta s?ilytt?m??n my?hemmille polville. Maantieteellisen kirjallisuuden laajetessa niit? ruvettiin j?rjest?m??n kokonaisuutta silm?ll? pit?en, sitten selitt?m??n ja yhdist?m??n tieteelliseksi j?rjestelm?ksi. Niin kehittyi maantiede. Se onkin vanhimpia tieteist? ja k?sitti nuoruudessaan useita muitakin luonnontieteit?, jotka sittemmin ovat siit? eronneet itsen?isiksi. Historian ja t?htitieteen kanssa se kulki l?heisess? liitossa. Maantiede on melkein yht? vanha kuin kirjainkirjotuskin. Vanhimmilla sivistyskansoilla tosin oli jo melkoinen kirjotustaito, mutta se oli viel? niin hankala, ett? ainoastaan t?rkeimm?t, uskontoa ja valtiota sek? k?yt?nn?llisen el?m?n tarpeita koskevat vaatimukset voitiin sen kautta tyydytt??. Vasta Kreikkalaisilla tietojen s?ilytyskeino kehittyi siksi mukavaksi, ett? sit? voitiin k?ytt?? puhtaasti tutkimuksellisiinkin tarkotuksiin, ja sen vuoksi voidaan heit? pit?? maantieteen, samoin kuin monen muunkin tieteen varsinaisina perustajina. Vasta kirjallisen maantiedon kautta tulivat maantuntemuksen tulokset sill? tavalla s?ilytetyiksi, ett? ennen saatuihin voitiin lis?t? uudet ja siten perustusta yh? kehitt??.

L?yt?retkien historia valaisee monella tavalla yleist? historiaa, josta se onkin t?rke? osa. Se meille melkeinp? joka lehdell? osottaa, kuinka kansainv?lisen yhdysliikkeen laajeneminen aina on vaikuttanut el?hytt?v?sti aikoihin ja kansoihin ja suuntaillut seuraavaa kehityst?. Kun jonkun suuren tapauksen kautta n?k?piiri on ?kki? laajentunut, niin ei kauaa kulu, ennenkun vaikutukset tulevat selv?sti n?kyviin seuraavain aikain ajatuksissa ja vaiheissa. Kun sivistyskansoja on joutunut yhteyteen jonkun vieraan sivistyksen kanssa, niin uudet vaikutukset hedelm?itt?v?t puolella ja toisella. Kun taas kultuurin toimialat ovat laajentuneet rohkeitten retkien kautta uusiin, luonnontilassa oleviin maihin, kun on avautunut suuria luonnonrikkauksia tai otollisia aloja siirtolaisuudelle, niin on sekin usein vaikuttanut kerrassaan k??nteen tekev?sti seuraaviin aikoihin, luonut uusia aavistamattomia kehityksi?, jopa rakentanut uusia maailmoja. Kaikki n?m? historian ilmi?t liittyv?t l?heisesti aineeseemme. Ne ovat l?yt?retkien j?lkiseurauksia, ja esityksemme olisi vaillinainen, ellemme niit?kin muistelisi.

Laajenneen maantuntemuksen vaikutukset ovat alati olleet niin ilmeisi?, ett? sen merkityst? helposti voidaan liiotellakin. Muistakaamme sen vuoksi, etteiv?t korkeimmat henkiset saavutukset kuitenkaan perustu laajoihin yhteyksiin, vaan ett? ne on voitettu verraten suppeilla aloilla. Henkisen viljelyksen laita on suuressa m??rin samanlainen kuin aineellisenkin. Laajat kauppasuhteet vaikuttavat aina virkist?v?sti kaikkiin toimeliaisuuden haaroihin, mutta siit? huolimatta jokaisen maan vakavaraisuuden perustus kuitenkin on sen luonnollisissa apul?hteiss? ja niiden kehitt?misess?. Vanhimman ajan sivistykset kehittyiv?t aloilla, joitten yhteydet ulosp?in olivat verraten pienet. Niin oli Egyptin laita, samoin Babylonin, ja kaikkein pysyvin henkinen omaisuus on varttunut siin? pieness? maassa, joka on Jordanin ja V?limeren v?lill? ja jonka kansa ei liikkunut kaukanakaan omain rajainsa ulkopuolella.

Ja yht? v??rin olisi arvostella aikakausien merkityst? ihmiskunnan el?m?ss? yksinomaan sen kautta, kuinka suuri niitten maantuntemus on ollut, kuinka edistynyt niitten k?sitys maan ja avaruuksien luonnonseikoista. Kokonainen vuosituhannen kest?v? ajanjakso, Keskiaika, omisti h?mm?stytt?v?n alkuper?iset tiedot sek? maailman rakenteesta, ett? vieraista maista ja kansoista. Se unohti Vanhan ajan tieteelliset saavutukset, hylk?si sen arvostelevan, ennakkoluulottoman tutkimuksen ja hyv?ksyi Raamatusta j?lleen samat k?sitykset, jotka kreikkalaiset olivat vanhentuneina hyl?nneet monta vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua. Jos siis maantiedon kannalta arvostelisimme Keskiaikaa, niin sen merkitys ihmiskunnan el?m?ss? tosiaan olisi arvattava hyvin pieneksi, jopa kerrassaan taka-askeleeksi. Mutta juuri samainen levoton ja pime? aika on kuin onkin laskenut perustuksen Uuden ajan suurenmoiselle kehitykselle, ja se on my?s kehitt?nyt toisenlaisia henkisi? arvoja, jotka kuuluvat ihmiskunnan kauneimpiin saavutuksiin.

L?yt?retkien historialla on oma reipas luonteensa. Se k?sittelee toisilleen vieraitten kansain ja kultuurien ensim?isi? yhtymyksi? ja n?kee sen vuoksi oloja aina uutuuden valossa. Ja viel? se enimm?kseen k?sittelee semmoisten miesten ty?t?, joita rohkea yritteli?isyys, tiedonhalu, seikkailukiihko on saanut vaaroista huolimatta kuljettamaan maantuntemuksen rajapaaluja kauemmaksi outoihin maihin. T?m? historia on sen vuoksi t?ynn??n tarmoa ja rientoa, rohkeita yrityksi?, miehuullisia taisteluita, kestettyj? ja voiton vieneit?kin vaaroja. Lukemattomat ovat n?ill? teill? sortuneet, mutta suurempi on niitten luku, jotka ovat palanneet kotimaahan l?yd?ist??n kertomaan. N?emme ensim?iset tienraivaajat monessa semmoisessa maassa, jonka sivistys on sen j?lkeen kauttaaltaan verhonnut lauhkeaan vaippaansa. Emme suinkaan aina voi antaa my?t?tuntoamme n?ille uusien urien aukaisijoille, mutta mielenkiintomme he enimm?kseen voittavat. Monta jaloakin luonnetta tapaamme, ja lukemattomien seikkailijoitten ohessa ovat monet ylev?mielisetkin ja itsens? uhraavat miehet saaneet hautansa tuntemattomissa meriss?, oudoilla rannoilla, ennen kokemattomissa vaaroissa, taikka onnellisen matkan j?lkeen palanneet kotimaahansa vastaan ottamaan ansaitun voitonseppeleen.

MAANTIETO VANHALLA AJALLA.

Jos kirjottaisimme maantuntemuksen vaiheista vain s?ilyneitten kirjallisten l?hteitten nojalla, niin tulisi meid?n alkaa Helleeneist?, sill? he ovat ensim?inen kansa, jolta on s?ilynyt maantieteellist? kirjallisuutta. Muinaismuistojen ja historiallisten tapausten johdolla voimme kuitenkin luoda silm?yksen kauemmaksikin taap?in.

Jo paljon ennen kreikkalaisen kultuurin aikoja eli kauempana Id?ss? suuria kansoja, jotka olivat kehitt?neet korkean sivistyksen. Kuta enemm?n sit? aljetaan tuntea, sit? varmemmaksi k?y, ett? saamme hakea monta sek? Kreikkalaisten, ett? samalla omankin kultuurimme juurta Eufratin ja Tigriin sek? Niilin laaksoista. Mesopotamian ja Niilin laakson suurten kansain maantuntemuksen arvioiminen on sit?kin t?rke?mpi, kun niitten luomat olot varmaan kauan vaikuttivat ratkaisevasti V?limeren maitten it?maisiin yhteyksiin. Mutta lis?ksi Babylonin ja Egyptin luoma sivistys avasi V?limeren maat historialle.

Vanhan maailman ensim?iset historialliset l?yt?retkeilij?t olivat Foinikit, ja n?m? juuri pienest? maastaan Libanonin juurelta kuljettivat It?maiden kehittyneen viljelyksen kaikkialle V?limeren rannoille vilkkaan laivaliikkeens? ja kauppansa kautta. Foinikeista varmaan tied?mme, ett? heill? on ollut erinomaisen laaja maantuntemus ja ett? he ovat tehokkaasti edist?neet sen levi?mist? muittenkin kansain kesken, mutta heilt? ei ole s?ilynyt mit??n kirjallisuutta. Heid?nkin maantuntemuksensa tulee meid?n sen vuoksi koettaa saada selville kehityksen yleisest? kulusta ja muinaismuistoista.

Vasta Kreikkalaiset alkoivat koota tietoja vieraista maista ja kansoista teoksiin. He olivat laajoilla kauppamatkoillaan ja varsinaisilla tutkimusretkill?kin tutustuneet kaikkiin niihin maihin, joitten liike kallistui V?limerelle, tai joihin oli t?lt? merelt? helppo p??st?. Saadakseen selvemm?n yleiskuvan maantiedoistaan he laativat ensim?iset kartat. He aavistivat, ett? maa on pallonmuotoinen, ja suorittivat ensim?iset astemittaukset. N?in he loivat maailman rakennuksesta k?sityksen, joka kokonaan rikkoi vanhemmat alkuper?iset uskot ja paljon ennen Copernicusta ja Kepleri? olisi johtanut aurinkokunnan, maan ja t?htien keskin?isten asentojen ymm?rt?miseen, jos Keskiaika olisi heid?n j?lki??n seurannut. Kreikkalaiset asettivat maantieteen, samoin kuin muutkin tieteet, tutkimuksen pohjalle ja k?sitteliv?t luonnon ilmi?it? niin uudenaikaisessa hengess?, ett? vasta viime vuosisatoina on voitu kohota sille kannalle, jolle he tieteen j?ttiv?t.

Roomalaiset laajensivat melkoisesti maantuntemusta varsinkin pohjoiseen p?in ja edistiv?t sivistyksen tasaantumista V?limeren maissa yhdist?m?ll? ne yhdeksi valtakunnaksi ja rakentamalla kaikkialle oivallisia teit?. Niin kehittyi vilkkaat maayhteydetkin. Mutta varsinaista maantiedett? he v?h?n viljeliv?t. Roomalaisellakin ajalla olivat etevimm?t tutkijat kreikkalaisia, ja sill? kannalla, jolle Eratosthenes, Strabon ja Ptolemaios maantieteen j?ttiv?t, se pysyi Keskiajan lopulle saakka. Vasta silloin aljettiin uudelleen lukea luostareissa s?ilynytt? klassillista kirjallisuutta ja huomattiin, kuinka paljon kauemmaksi vanhat tutkijat jo olivat enn?tt?neet. Maattuaan vuosituhannen unohduksessa kantoi siten vanha kreikkalainen maantiede my?h?iset, mutta sit? kauniimmat tulokset.

EUFRATIN JA TIGRIIN LAAKSON MUINAISET SIVISTYSKANSAT.

Jo monta vuosituhatta ennen ajanlaskumme alkua oli Eufratin ja Tigriin laaksossa, varsinkin virtain suupuolessa, erinomaisen toimelias ja taaja asutus. Kaksoisvirtain maassa muodostui suuria valtakuntia ja kehittyi monipuolinen kultuuri, jonka sis?llys on vuosituhansia ollut unohduksissa. Puolentoista vuosituhannen aikana eiv?t L?nsimaat ole Babyloniasta, Assyriasta ja Elamista tienneet sanottavasti muuta, kuin mit? Raamatussa on niist? kerrottu, tai mit? paljon my?hemmin el?neet kreikkalaiset oppineet kertovat puoleksi tarun muodossa. Kuta enemm?n kaksoisvirtain maan lukuisia rauniokumpuja nyky??n kaivetaan, sit? enemm?n niist? l?ytyy todistuskappaleita, jotka valaisevat kultuurimme vanhimpia juuria. Babyloniasta ja Niilin laaksosta Kreikkalaiset saivat tiedon alkeita, vaikka tosin suureksi osaksi merta kulkevien Foinikkien v?lityksell?. Tied?mme nyt, ett? esim. t?htitiede on saanut alkunsa Babylonian kirkkaan taivaan alla ja ett? siell? ensiksi kehittyi se ajanjako, joka viel? t?n?p?iv?n? on k?yt?nn?ss?. Lukemattomat esihistorialliset l?yd?t kautta Europan viittaavat siihen, ett? Babylonian vaikutus on jo niin varhaisina aikoina ulottunut laajalle pohjoiseen ja luoteeseenkin, vaikka ehk? suoranaista yhteytt? ei ollutkaan olemassa.

Babylonia.

Babylonia oli oikeastaan enemm?n maantieteellinen ja historiallinen kuin kansallinen mahti. Monet kansat ovat aikain kuluessa toimineet sill? alueella, jonka muinoinen Babylonia k?sitti; kansoja katosi, mutta asutus ja sivistys eliv?t aina ajanlaskumme alkuun saakka.

Jo nelj?nnell? vuosituhannella e Kr. asui kiilakirjotusten todistuksen mukaan Babyloniassa seemil?isi? kansoja. N?m? eiv?t kuitenkaan olleet maan alkuv?est??, vaan viel? ennen heit?, harmaimmassa muinaisuudessa, siell? oli el?nyt ja vallinnut ?lyk?s muinaiskansa, Sumerit, joka oli itse kiilakirjotuksenkin keksinyt. Sumerit, jotka eiv?t olleet seemil?isi?, olivat jo nelj?nnell? vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua menett?neet kansallisuutensa. Heid?n kielens? vain s?ilyi viel? kauan seemil?isess?kin Babyloniassa samalla tavalla kuin Keskiajalla latina, s.o. uskonnon ja kirjallisuuden kielen?. Niin vanha oli t?ss? laaksossa korkeampi viljelys.

Kiilakirjotuksista saamme tiet??, ett? jo noin vuoden 3000 vaiheilla e.Kr. Babylonin kuningas Sargon oli valtansa alle laskenut kaiken kaksoisvirtain maan ja Syyrian, niin ett? h?nen valtansa ulottui V?limerelle saakka. Viel?p? voidaan melkein varmasti p??tt??, ett? jo Sargonin laivat purjehtivat V?limerell?. Arabia n?ytt?? niinik??n jo silloin olleen Babylonilaisille kauttaaltaan tunnettu; sen l?nsipuolta he sanoivat Meluhaksi, it?osaa Makaniksi.

Mutta muutoin ovat tietomme siit?, kuinka laajalle Babylonian vaikutus ja maantuntemus ulottui, hyvin vaillinaiset. Elam, Anzan ja Suri, s.o. nykyisen Iraanin l?nsireuna, joka jyrk?sti viett?? Tigriin laaksoon, k?viv?t Babylonian kanssa ainaisia sotia ja olivat siis arvatenkin my?s Babylonian sivistyksen vaikutuksen alaisina. Mainitut maat lienev?t sen vuoksi olleet kaksoisvirtain laakson asukkaille hyvin tunnetut. Mutta paljoakaan kauemmaksi Babylonialaisten maantieto ei n?yt? ulottuneen. Nykyist? Armeniaa he sanoivat Gutien maaksi ja kaikkia Armenian it?puolella olevia seutuja yhteisell? nimell? >>Umman-Mandaksi>>. T?m? nimitys ei n?y tarkottaneen mit??n erikoista kansaa, vaan yleens? kaikkia raakalaiskansoja, jotka sill? puolella asuivat -- samoin kuin Kreikkalaiset my?hemmin nimittiv?t yhteisell? nimell? Skyyteiksi kaikkia sill? puolella asuvia paimentolaiskansoja. Luoteessa tunsivat Babylonialaiset varmaan V?h?n-Aasian Hethalaiset, ja Palestinan pohjoisosaa jo vanhastaan sanottiin >>L?nnen maaksi>>. Tokko vanhat Babylonialaiset harjottivat laivaliikett? Persian lahdella, sit? ei varmaan tiedet?. Helmenpyynnist??n tunnetuilla Bahrein-saarilla on s?ilynyt muinaismuistoja, jotka osottavat Foinikkien asuneen siell? jo ehk? ikivanhain Sumerilaisten aikana. Siit? p??tt?en oli Persian lahden laivaliike varhaisimpina aikoina Foinikkien k?siss?.

Ainakin n?in laajalle ulottui siis Babylonian maantuntemus jo nelj?nnell? vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Mutta sen j?lkeen ei se kahden ja puolen vuosituhannen kuluessa n?yt? siit? paljoakaan laajenneen. Ehk? se p?in vastoin ainakin muutamalle suunnalle supistui. Babylonian p??sy Persian lahdelle n?ytt??, omituista kyll?, moneksi ajaksi kokonaan katkenneen, sille puolelle kun syntyi uusi valtakunta, jota kiilakirjotuksissa sanotaan >>Merimaaksi>>. Mutta Egyptin faaraoitten kanssa Babylonian hallitsijat olivat t?ll? ajalla kirjeenvaihdossa.

Assyria.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet