Read Ebook: Jean-nu-pieds Vol. 1 chronique de 1832 by Delpit Albert

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 72 lines and 4573 words, and 2 pages

Assyria.

Samoin kuin Babylon tuli erotetuksi Persian lahdesta, samoin sen Assyria 11. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua erotti V?limerest?. Kiilakirjotukset kertovat, ett? jo assyrialainen kuningas Tiglat Pileser retkeili V?limerelle saakka, jossa h?n oli n?kem?ss? suurien meriel?inten pyynti?. Jo pari vuosisataa ennen h?nen hallitusaikaansa Assyria oli ruvennut l?hett?m??n siirtolaisia Armeniaan, laajentaen sille puolelle kaksoisvirtain laakson vaikutusvaltaa ja maantuntemusta. T?t? siirtolaisuutta todistavat lukuisat kiilakirjotukset, joita on nykyaikoina l?ydetty Armeniasta ja Kappadokiasta.

Muilla tahoilla Assyrialaiset eiv?t sit? vastoin ulottaneet maantieteellisi? tietojaan edemm?ksi kuin Babylon. Tosin assyrialaiset armeijat samoilivat kautta Arabian moneen kertaan, mutta saman olivat jo kaksituhatta vuotta aikaisemmin Sargonin ja muitten babylonilaisten hallitsijain sotajoukot tehneet. Assyrialaisten kuningas Asarhaddon aikoi saattaa valtansa alaiseksi koko Lounais-Arabian, voidakseen sielt? hallita Intian kauppaa, josta Babylon ja Assyria olivat tulleet osattomiksi edellisen valtakunnan menett?ess? p??syn Persian lahdelle. Jemenin kautta kulkeva Intian kauppa taas poikkesi Punaisen meren l?nsirannalle ja maataipaleen poikki Niilin taakse. N?m? sotatoimet puhuvat kyll?kin selv?? kielt? siit? vilkkaasta liikkeest?, joka jo niin vanhoina aikoina suuntautui Intiaan, vaikk'ei sen vanhimmista vaiheista olekaan s?ilynyt suoranaisia tietoja.

Elam.

El?min valtakunta, joka rajotti Babyloniaa it?puolella, ei ollut yht? korkealle kehittynyt kuin t?m? maa, vaikka se ep?ilem?tt? olikin saanut Babyloniasta koko joukon sivistysaiheita. Se pysyi puoliraakalaisena, sotaisena vuorimaana, jonka maantiedollinen merkitys oli pikemmin kielteist? laatua, sill? Elam n?ytt?? kautta aikain est?neen Babyloniaa levittelem?st? valtaansa it??n p?in ja p??sem?st? maisin kauppayhteyteen Intian kanssa. Mahdollista on, ett? Elam on v?litt?nyt maisin kulkevaa karavanikauppaa, samoin kuin niin monet my?hemm?t puoliraakalaiskansat samoilla seuduilla. Mutta se piti kaupan niin tiukasti omissa k?siss??n, ettei kaksoisvirtain laakson v?est? koskaan saanut sille puolelle aikaan laajempaa v?lit?nt? kauppayhteytt?. Ainoastaan yhdeks?nnell? vuosisadalla e.Kr. n?ytt?? Elam jonkun aikaa olleen heikkouden tilassa, sill? siihen aikaan sai Assyrian kuningas Salmanasar II Baktriasta ja Intiasta lahjoja, kaksikyttyr?isi? kameleja ja Intian elefantteja. Pian n?ytt?? yhteys kuitenkin uudelleen katkenneen, kunnes Persialaiset, perustettuaan Iraaniin suuren valtakunnan ja vallotettuaan kaksoisvirtainkin maan, t?ll? puolella saivat aikaan avoimen maayhteyden Intian kanssa.

Vanha Egypti.

Yht? kauas muinaisuuteen kuin Eufratin ja Tigriin v?lisess? maassa ulottuu sivistys Niilin laaksossa, ja samoin kuin Babyloniasta ja Assyriasta, samoin olemme Egyptinkin muinaisuudesta saaneet luotettavia tietoja vasta viime vuosisadalla, jolloin vanhain Egyptil?isten kuvakirjotusta opittiin lukemaan. Hieroglyyfeist? tied?mme, kuinka monipuolisesti Egyptin sivistys oli kehittynyt jo vuosituhansia ennen kuin Herodotos matkusti Niilin laaksossa. Ne valaisevat, vaikka tosin niukasti, vanhan Egyptin maantieteellisi?kin suhteita. Kaikki niist? saatavat tiedot ovat sit? mielt?kiinnitt?v?mpi?, kun ne seudut, jotka olivat Egyptin l?nsi- ja etel?puolella, my?hemmin tulivat kokonaan erotetuiksi muun maailman yhteydest?, niin ett? ne vasta aivan nykyaikoina ovat tulleet osapuilleen tunnetuiksi.

Vanhimmassa Egyptiss?, jonka l?hempi rajapaalu on asetettu toisen vuosituhannen keskivaiheille e.Kr., Niilin laaksoa viljeli rauhallinen, alallaan pysyv? maanviljelysv?est?, joka muun maailman kanssa yll?piti kauppasuhteita ainoastaan sen verran, ett? sai hankituksi ruumiitten balsamoimiseen tarvittavia savusteita, er?it? hyv?nhajuisia kummilajeja. Rajamaittensa asioihin ei Egypti muutoin paljoa puuttunut. Sit? estiv?t maantieteellisetkin syyt, sill? heti Niilin kapean laakson molemmin puolin alkoivat nuo autiot p?iv?narinat, joilla ei mik??n viljelys menesty, ja jotka lis?ksi estiv?t suurempia sotavoimia tunkeutumasta vedett?m?in aavikoitten poikki harvassa oleviin keitaisiin. Etel??np?in taas vaikeutti tunkeutumista yh? kuumeneva ilmasto ja Niilin keskijuoksulla kuohuvat lukuisat kosket. Alimmilta koskilta j?ttil?isjoki virtaa niin korkeitten rantain v?liss?, ettei tulvavesi voi niille nousta. Viljelyksen t?ytyi seisahtua Assuanin koskille: siit? yl?sp?in er?maat kahden puolen pitkill? matkoilla l?hestyiv?t aivan jokeen saakka. Koko Egypti onkin oikeastaan vain suuri keidas, joka luonnostaan on muusta maailmasta erotettu, kapeata meririntaa lukuunottamatta.

Elefantinen saarella, joka on Assuanin koskien kohdalla, tapahtui tavaranvaihto vanhan Egyptin ja siit? alkavan Nubian v?lill?. T?m?n kaupan laatua todistavat mainitun saaren ja Syenen kaupungin nimet; ne merkitsev?t >>norsunluusaarta>> ja >>kauppaa>>. N?iss? raja-alueissa el?v?t kansat luonnollisesti olivat Egyptil?isille jo vanhastaan tunnetut. Ne olivat tummanruskeata rotua, vaikka luultavasti samaa alkujuurta kuin Egyptil?iset itsekin. Mutta Egyptil?iset lukivat heid?t, samoin kuin heid?n etel?puolellaan asuvat >>Nehetkin>>, neekereihin.

Laajimmillaan ollessaan Egyptin valta etel?ss? ulottui aina kolmansille koskille, l?helle nykyist? Dongolaa, jossa Arkon saarella on jonkun Egyptin kuninkaan ikivanha kuvapatsas. Nykyisen Wadi Haitan luona on niinik??n s?ilynyt vanhain egyptil?isten kuninkaitten kirjotuksia ja linnanpohjia. Kuningas Usertesen er??ss? rajakirjotuksessa s??ti: >>T?m? on etel?raja. ?lk??n ainoakaan neekeri kulkeko t?m?n rajan poikki pohjoista kohti, ei jalan eik? vesitse, ?lk??nk? my?sk??n heid?n karjansa. Jos he tahtovat tulla Akentin maahan kauppaa tekem??n, niin ?lk??n kukaan heit? siit? est?k?, mutta Hehi? kauemmaksi ei pid? koskaan ainoankaan heid?n laivansa yritt??.>>

Mutta egyptil?inen sivistys levisi kuitenkin t?h?n maahan, joka n?in oli tullut sen kanssa kosketuksiin. Sit? viel? t?n? p?iv?n? todistavat Nubiassa tavatut suurenmoiset rakennusj??nn?kset. Vanhoista kuvista n?kyy, miten raakalaiskannalla el?v? neekerikansa muutti vaatepartensakin ja hiusmuotinsa egyptil?isen mallin mukaiseksi. Viime aikoina on n?iss? maissa, jotka Englantilaisten toimesta on rauhotettu, ryhdytty muinaistutkimuksiin, jotka lupaavat suuria tuloksia.

Egyptil?isten tunkeutuminen etel?? kohti ja sivistyksen kohoaminen sik?l?isiss? maissa vaikutti, ett? Nubiassa muodostui Napata niminen valtakunta, joka voimistui siksi, ett? se saattoi pari vuosisataa itse Egypti?kin hallita. Mutta kun Napatan t?ytyi ylivallastaan luopua ja se v?hitellen tuli kokonaan erotetuksi Egyptist?, niin se raaistumistaan raaistui ja vaipui ymp?rill? asuvain neekeriheimojen tasalle.

Punt.

Jo n?in? vanhoina aikoina k?ytiin Niilin laaksosta kauppaa Punt nimiseen maahan, jonka arvellaan olleen Punaisen meren rannalla, ehk? Adenin seuduilla. Kauppatavarat nousivat ensin Niili? ja kulkivat sitten maan poikki Punaiselle merelle, jonka rantoja pitkin niit? vietiin edelleen laivoilla etel??n p?in.

Toisen vuosituhannen keskivaiheilla er?s Egyptin kuningatar l?hetti suuren retkikunnan Puntiin, jonka asukkaita, kyli?, kasveja ja el?imi? h?n sitten kuvautti rakennuttamaansa suureen kuolintemppeliin. N?m? vanhat kuvat, joitten esineet, py?re?t, mehil?ispes?n muotoiset, osasta paaluille rakennetut majat ovat aivan samanlaisia kuin nykyisetkin neekerimajat, todistavat erinomaisen sattuvasti, kuinka samalla kannalla luonnonkansat, kultuurivaikutuksista erill??n, voivat s?ily? vuosituhansia. T?m? vanhoillisuus, joka on Afrikan alkuasukkaille ominainen piirre, ilmenee my?s kuvattujen ihmisten vaateparressa, tukan somistuksessa ja koristeitten k?ytt?misess?. Ne ovat syrj?isemmiss? seuduissa viel? t?n? p?iv?n? aivan samanlaiset kuin 3500 vuotta takaperin. Yksin afrikkalainen naisihannekin on pysynyt kolme ja puoli vuosituhatta ennallaan. Egyptil?iset taiteilijat kuvasivat neekerikaunottaren niin lihavaksi, py?re?ksi ja muodottomaksi, ett? miehen t?ytyi kuljettaa vaimoaan aasilla. Samanlaisia ovat viel? t?n? p?iv?n? neekerip??llik?itten suosikkivaimot, kuten monetkin matkustajat tiet?v?t kertoa. Egyptin kuningattaren maalauttamista kuvista n?kyy, ett? Egyptil?iset oman maansa tuotteita, kuten puukkoja, kirveit? ja muita valmisteita vastaan vaihtoivat Puntin asukkailta pihkoja, norsunluuta, myrrhapuuta, eebenholtsia, kultaa ja silm?koristeita, pavianeja, merikissoja ja koiria, pantterin nahkoja ja orjia. T?m?kin kauppa pysyi kautta vuosituhansien melkein samana.

Paljon t?rke?mpi oli egyptil?isen kultuurin vaikutus pohjoisessa>>, vaikka Egyptil?iset my?h?nlaiseen ryhtyiv?tkin laajentamaan valtaansa sille puolelle. Merell? he eiv?t tosin itse liikkuneet laajalta, mutta jo hyvin vanhoina aikoina olivat V?limeren kansat oppineet purjehtimaan Niilin suistamoon kauppaa tekem??n ja arvatenkin ry?st?m??nkin. Vanhoissa hieroglyfeiss? puhutaan >>merimaiden kansoista>>, jotka usein tekiv?t rosvoretki? Egyptin rannalle.

Palestinaan ja Syyriaan Egyptin hallitsijat sit? vastoin tekiv?t useinkin sotaretki?. Palestinaa nimitet??n kuvakirjotuksissa >>Yl?-Retenuksi>>; sen toista puolta sanottiin >>Kenanaksi>> .. toista >>Amariksi>>. Syyrian alanko oli >>Ala-Retenu>>. Kreeta oli >>Keft>> ja Foinikit >>Fenekhej?<<.

Hieroglyfit kertovat Egyptin hallitsijain k?yneen sotia aina Eufratin ja Tigriin maahan saakka, >>jossa vesi juoksee nurinp?in>> , >>jossa kuljetaan pohjoiseen, kun kuljetaan vastavirtaan>>. Egyptil?isist? n?ytti luonnottomalta, ett? mik??n virta juoksi toiseen suuntaan kuin heid?n pyh? Niilins?. Vanhoista kirjotuksista k?y selville, ett? Egyptin ja kaksoisvirtain maitten hallitsijat toisin ajoin olivat kesken??n kirjeenvaihdossakin.

Syyrian maihin k?vi Egyptist? vilkas kauppa, ja vaikka Egyptill? itsell??n oli kehittynyt teollisuus, niin osti se viel? teollisemmasta Syyriasta kaikenlaisia valmisteita, laivoja, vaunuja, aseita, monenlaisia astioita ja soittokoneita, viel?p? uusia leip?lajejakin, kaloja, karjaa ja varsinkin viini?, jonka maustamisessa Syyrian asukkaat olivat kaikkia muita etev?mm?t. Syyrialaiset tavat, rakennusmalli, viel?p? jumalatkin levisiv?t toisella vuosituhannella e.Kr. Egyptiin. Silloin valtasi seemil?isyys ikivanhan Egyptin samalla tavalla, kuin my?hemmin Aleksanteri Suuren ja Ptolemaioksien ajalla kreikkalaisuus.

V?limerenmaitten esihistorialliset kansat.

Kun Niilin laakson ja kaksoisvirtain maitten ikivanhat valtiot ja yhteiskunnat alkoivat menett?? elinvoimansa, niin haki edistys toimialoja uusissa maissa ja uusien kansain keskuudessa. Se siirtyi jokien ahtaista laaksoista meren rannalle, joka oli siksi maitten piiritt?m?, ett? se pikemmin vaikutti yhdist?v?sti kuin erottuvasti.

Egyptin, Babylonian ja Assyrian vanha historia on n?itten maitten vanhan kirjallisuuden tutuksi tultua astunut niin l?helle, k?ynyt niin el?v?ksi ja

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet