Read Ebook: Tuhannen ja yhden yön tarinoita Suomen lapsille II by Anonymous Krohn Helmi Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 776 lines and 25568 words, and 16 pages

MANU. Tus nyt sitte keinuun, Henna!

HENNA. Ja sitten sin? keinutat. No sill? lailla! Niin tekiv?t, sen n?in aidanraosta.

MANU. No ne nyt siell?! Mit? ne sen j?lkeen?

HENNA. Eiv?t puhuneet luotua sanaa, keinuivat vain.

MANU. No osataanhan tuota!

MANU. Eik? se muuta sitten maisteri osannutkaan?

HENNA. Niin. Nyt panen pojan kiikkiin. Niin, sitten maisteri painoi p??ns? alas ja otti ry?kkin?? vy?t?isilt? kiinni.

HENNA. Piti, piti! Saitkos kiinni! Hahhaa!

MANU. Mutta kuule nyt, eih?n se siihen loppunut!

HENNA. Niin, ei maisterin eik? ry?kkin?n ilo, mutta meid?n...

MANU. Mutta Henna kulta!

Luodogan meren randamill' mie kasvoin briha nuori, paimoivirsie lasna lauloin, miut muamo mierohon shuori. Karjalanmaill' kuldak?k?set kukkuu, monasterj y?sess' loistuab, taljanka illoin tanssiloih kutshuu, kannel kaihoij toistuab.

Siell' on kaunis kandajain, siell' mielitiettyni tshoma, kyl?n kekri-illatshuist' on viety mutshoni oma. Karjalanmaill' j.n.e.

Kuljeksin mie kumarass', ah, mieross' kuljin kauan, omiin pihoin mie vaan tahon, vierass' on mieronsauva. Karjalanmaill' j.n.e.

Hohoo, kyl?n rahvas kemuiss kuhisuop. Lehtmajoi pihoill k?h?tti?, pirttil?in sillat ylen kauniiks somistettu. Ivanan p?ivyt, pruasnik. Kuhunkas nuor kansa kupsaht? Ahaa! Briha, nuorikko, briha lie morsion kera. Terveytt, terveytt, hyv? pruasnik, ?ijy rihkama, iso talo, ?ijy lapsii, ?ijy, ?ijy!

HENNA. Iltaa, Miihala, iltaa! Mist? se Miha nyt pyyhk?isee?

HENNA. K?vitk? kirkolla p?in?

MANU. Et sitten tainnutkaan n?hd? viulu-Samppaa?

MANU. Senkin vilkas veijari, ettet vain pet? taas!

HENNA. Miksi juuri minua tulisi kosimaan?

MANU ja HENNA. Hakalaanko?

HENNA Jokohan lie Hutilan Lassi, josta is? on kertonut?

MANU. Mist? sen tied?t, ett? rikas naimamies on? Puhut ohi suusi!

MANU. Vai Hutilan Lassi se t?ss? Hakalaan ajoikin. Sen arvasin.

HENNA. Mutta min? en siit? huoli, vaikka h?n olisi rikas kuin Kiinan keisari!

HENNA. Ennemmin menen vaikka kaivoon!

HENNA Voi minua, jota ventovieraalle tahdotaan! Olenko min?, onneton, vain kulkutavaraa, johon kuka tahansa puumerkkins? saa piirt???

MANU. Henna kulta, ?l? itke! Eih?n se is?si niin kovakourainen lie. Kyll?h?n min? miehen mielen tunnen.

MANU. Kuulehan, Miha, ostan ehk? sinulta kihlakaluni!

MANU. Kas niin, Henna, ole kuin tutun turvassa ainakin!

HENNA. Mutta voi, mit?h?n ne siell? kotona...?

MANU. ?l? hyv? Henna ole levoton!

HENNA. Mit? se oli? Joko tulevat? Voi kun p??sisin pois!

MANU. Hei, Samppa se siell? jo viuluaan soittaa!

Min? se olen soittajapoika ja laulelen aamusta asti, kummina mull' oli kulkuri-ukko, ja vallaton pappi mun kasti.

En min? itke mun k?yhyytt?in eik? syd?nt?ni pist? pilkka, kunhan mulla on viuluni vain ja leiliss? viinantilkka.

Talkoissa, h?iss? ma soittelen ja silloin on kirkas mieli, korvani juuressa kuiskuttaa mulle muistoja viulunkieli.

Suutari, soita naskalipolskaa! Suutariksi olen min? kasvatettu ja soittajaksi olen min? luotu. Hipp ja heijaa! Kyll? kelpaa, kun on miehell? kaksi hyv?? virkaa, lestivirka ja pillivirka. Ihmisilt? min? soitan pois puolianturat ja sitten min? ne paikkaan taas yhteen. Ei surulla minua ruokita eik? murheen siloja ole niskassani. Kanan villat! T??ll?h?n minun pit?isi liirutella ja luikutella, enk? n?e yht? hamettakaan.

HENNA. Samppa, Samppa!

SAMPPA. Kuka huuteli? Kas Hennaa ja Manua, ?, ?, ? t??ll?k?s te kahden hyttysi? tapatte, vai!

MANU. No sin?, Samppa, ajelit vapaalla kyydill?!

SAMPPA. Ota piru tai pelimanni ruuheesi, niin saat sen rannallekin soutaa.

MANU. Ja vallan suuren pomon ruuhessa soutelitkin.

HENNA. Reppuri jo siit? Lassista kertoi.

SAMPPA. Tuossa keskip?iv?n aikaan se ajaa karahdutti m?killeni, lupasi uuden paidan, jossa on viisitoista taskua, joka taskussa viisitoista penninki?. Lupasi se piiskaryypyt ja sen semmoiset, jos puhemieheksi rupeaisin Hakalan Hennalle.

MANU. Ja sin? lupasit.

SAMPPA. Lupasinhan min?, kun tiesin p??sev?ni t?nne juhannustulille. Yksi tie ja kaksi asiaa.

HENNA. Millainen se oikein on miehi??n se Lassi?

SAMPPA. Hohoh! Oletko koskaan n?hnyt mullikkaa, joka puskee omaa varjoaan? Tiet?k??, kun koko t?ll? taipaleella ei muusta puhunut kuin navetoista, sarvip?ist? ja morsiamesta. Ja min? kun tempasin viuluni ja soitin niin, ett? virstantolpat tanssivat, niin min? aina kotonanikin teen, kun muija alkaa minua paasata.

HENNA. Hakalassako se nyt...?

SAMPPA. Siell? se nyt teid?n talon portailla p?llyttelee rettinkin savuja ja minua odottaa. Ja sinusta, Henna, tulee nyt morsian.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet