Read Ebook: Ti-Ping Tien-Kwoh: The History of the Ti-Ping Revolution (Volume I) by Lindley Augustus F

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 63 lines and 9193 words, and 2 pages

KANTELE I

taikka

Suomen Kansan, sek? Wanhoja ett? Nykysempi? Runoja ja Lauluja

Koonnut ja pr?ntt?ytt?nyt

ELIAS L?NNROT

Philosophian Candidati.

HELSINGISS? Pr?nt?tty Waseniuksen luona Wuonna 1829.

Laulan ilman lainehilta, Wetoselta wierettelen; Jot' on iltani kuluisi, Aamuni ali menisi, Huoppeneisi huomeneeni.

SIS?LL?PITO:

Esipuhe.

Wanhoja Runoja.

Laulajan alkuruno. W?in?m?inen walmistaikse Pohjolan Sotaan. Kosiominen. Rukous sotaan l?hteiss?. Meht?miehen Rukous Rukous Peuraa pyyt?iss?. Rukous j?nist? pyyt?iss?. Karhun p??lliset. Uhrisanat saaliin j?lest?. Ohon sanat Karjan ulos laskeisa. K??rmeen lumoussanat. Hylkeen synty. Kosia. Lemmen nosto. W?in?m?isen Kiellot. Lasta uneen kylwett?iss?. Sairaita kylwett?iss?.

Nykysempi? Runoja ja Lauluja.

Laulajan alkuwirsi. Sorweuksen laskemisesta. Nimismies Mantelin ry?st?st?. Paimenten koirasta. Karmalan Tyt?st?. Rikkeist? Kurikassa. Sanan saaminen.

Esipuhe.

Suomalaisille lukioille annan min? t?ss? ensimm?isen osan Runoista, joita min? wiimeiskes?n? ylimaassa kokoilin. Alku mit?kin tehdess? kaunistaapi ty?n, mutta kaikesta ty?st? on alku my?skin waikein. Tietty?ni t?m?n j?t?n min? pelwolla ensimm?iset kokeeni ymm?rt?w?isten k?siin! ja j?tt?isin wiel? suuremmalla pelwolla, jot' en toiwoisi keralla, ett? kukin ite tutkistellessansa asiata, n?kisi yritykseni olewan wakaasta aikomuksesta. Wanhat Suomalaiset sanowat, ettei yritt?nytt? laiteta, olkoon t?m? sanottuna minuakin kohtaan.

Aikomukseni n?iden Suomalaisten Runoin julistamisella on kahtalainen: ensiksi soisin, ett? yhteinen kansa, n?hty?ns? heid?n runonsa olewan suuremmasta arwosta, kuin he ite niit? owat tottuneet pit?m??n, ei en?? kuin t?h?n asti on tapahtunna, heitt?isi niit?, tahi waihettaisi Ruotille murtawiin lauluin; toiseksi toiwoisin niist? ei ainoastansa jotain woittoa ja etua Suomen kielelle, waan my?skin jonkunlaista tiedonlis?nt?? esiwanhempaimme menneist? ajoista, joidenka muisto aina on meille rakas ja huwittawa, samalla tawalla kuin miehelle lapsuudensa muistot owat rakkaat ja ihanat.

Kiitollisuudella nimitt?isin min? ite kunkin runoniekan, waan kuin heist? useammat pyysiw?t minua waikenemaan, niin tapahtukoon heid?n tahtonsa. Toiwottawa olisi ett? he t?st?l?hin ei estelisi heit?ns? runojansa julistamasta, waan rohkeudella mit? mill?kin on muistossa, tahi itetekemi?, tahi muualta opittuja, antaisit yhteiseksi hyw?ksi, ennen kuin ne i?ti tulewat heid?n pois menty?ns? unotettuiksi. Helsingist? 6 Hein?kuussa 1829.

E. L.

Wanhoja Runoja.

Laulajan alkuruno.

L?kk??m langot laulamahan, Heimokset hel?j?m?h?n Sukuwirtt? suoltamahan, Laiwirtt? laulamahan! Jos ei muut lihawat laula, Werew?mm?t wierettele, Niin m? laulan laiha poika, Kuiwa poika kuikuttelen, Mies weret?n wierettelen Ennen saatuja sanoja, Ennen eukon neuwomia, ?itini opettamia, Wanhemman warustamia. Waan ois muitakin sanoja, Toisiakin lausehia Tallehella taskussani, Alla wy?ni ansahassa. Net on saamani sanani, Omat wirret oppimani, Tiepuolista tempomani, Kanarwoista katkomani, Risukoista riipomani, Wesoista wetelem?ni, Paimenessa k?yess?ni Mustan Muurikin j?less?, Kimmon kirjawan per?ss?.

W?in?m?inen walmistaikse Pohjolan Sotaan.

Waka wanha W?in?m?inen Teki tieolla wenett?, Lato purtta laulamalla. Sai wenehen walmihiksi, Latoneeksi puisen purren. Sitte wanha W?in?m?inen Oli ehtiw? hewosta, Kulkeissa kuuntelewa. L?ysi hiekalta hewosen, Kultaturwan kuusikolta, Aholta hopiaharjan. Pisti suitet kullan suuhun, P?itens? hopiap??h?n, Ite istuupi sel?lle. Ajo matkoa w?h?sen, Pikkuruisen piirahteli; L?ysi purren itkem?st?, Wenosen walittamasta. Kysytteli, lausutteli: "Mit?s itket puinen pursi, Wenet hankainen halajat?" Pursi taiten wastoaapi: "Puisuuttani itken muka, Hankauttani halajan; Sanottihin teht?iss? Saatawan sotiwenett?, Sotapurtta puuhattawan; Tuowan t?yteni rahoja, Alukseni aartehia. Eip? wiety wainotielle, Sotitielle ty?nnettyn?. Pahimmatkin maan matoset Alla kaarteni asuwat, Ilkeimm?t ilman linnut Pes?n p??ll?ni pit?w?t." Waka wanha W?in?m?inen Kysytteli, lausutteli: "Tokkos juokset soutamata, Airoilla awittamata, Puhumata purjehelle?" Pursi taiten wastoaapi: "Eip? mun sukuni muukan, Eik? toinen joukkioni Juokse sormin soutamata, Airoilla awittamata, Puhumata purjehelle." Waka wanha W?in?m?inen Kysytteli, lausutteli: "Joko juokset soutamalla, Airoilla awittamalla, Puhumalla purjehelle?" Pursi taiten wastoaapi: "Jopa mun sukuni muukin, Sek? toinen joukkioni Juoksee sormin soutamalla, Airoin awittamalla, Puhumalla purjehelle." Waka wanha W?in?m?inen Koko kansoa kokohon; Lato ensin laitapuolen Sukap?it? sulhasia, Miekkamiehi? jaloja; Lato toisen laitapuolen Tinap?it? neitosia, Waskiw?it? waimoloita. Saipa wenehen wesille, Sotalaiwan lainehille, Ite istuupi per?h?n, Kokan kultasen kuwulle, Melan waskisen nawalle, Laski p?iw?n maawesi?, Toisen souti sirowesi?, Kolmannen meriwesi?. P?iw?n kolmannen per?st? Jo n?kyypi Pohjan portti, Kirjakansa kiimottaapi. Waka wanha W?in?m?inen Souti suoroa sujotti Pitkin Pohjolan jokia. Pohjan poikaset porisi, Paha parwi pauhoaapi: "Astu jalka ensimm?inen, Rapahuta rannoilleni!" Astu jalan ensimm?isen, Rapahutti rannoillensa; Toki toisenkin osasi. Pohjan poikaset porisi, Paha parwi pauhoaapi: "Tule Pohjolan pihalle!" Meni Pohjolan pihalle. "Tule Pohjolan tupahan!" Meni Pohjolan tupahan. Siell' on miehet miekka wy?ll?, Urohot sotaaseissa, Waimot waskiwaljahissa, Tytt?ret tinasiloissa. Siit? wanha W?in?m?inen Weti miekan waskiwy?lt?, Tuliter?n sai tupesta; W?l?hytti kultaw?sti, Haalotti ter? hopea W?in?m?isen w?istelless?. Listi kuin nauriin napoja P?it? Pohjan poikasten.

Kosiominen.

Kes?t kengitin hewoista, Talwet tallikonkaria; Waljastin tulisen ruunan Tulisella tantereella; Wesi tippu wempeleest?, Raswa rahkehen nen?st?. Emoseni waimo wanha! Kunpas paitani pesisit Mustan k??rmehen werell?, Kes?kuilla kuiwoaisit. Emoseni waimo wanha! Hae sukani, saa r?tini, Haeppa warwashattarani. L?hen Hiiest? kosihin, Wuoresta walantehest? K?y nyt Jesus kelkkahani, Jumala rekoseheni, Koska jouwun juohtotielle, Ajotielle aikauhun. Jouwuin neitosen kotihin, Tupa oli t?ynn? tuppisuita, Jakku miehi? jaloja, Kolpitsa konowolia, Peripenkki tiet?ji?, Owensuu osajaiwia, Siwusein? laulajoita. Nuot laulowat Lapin wirtt?, Hiien wirtt? winguttiwat. Ulkoo m? runoja kuulin, L?pi sein?n laulajoita, L?pi sammalen sanoja. Ite l?ihemme runoiksi, Laikatimme laulajaksi. Laulon m? mokomat miehet Kissan kirjawan rekehen. Kissa tuonne kii?tt??pi Lapin laajahan salohon, Kuss' ei kule karjan kynsi, Waella hewosen warsa. Laulon wiel? mokomat miehet Rutjan koskehen kowahan, Johon puut p?in putowat, Hongat latwoin lankiaapi. Laulon ma mokomat miehet Lapin laajalle lahelle, Miesten sy?j?lle sel?lle, Urosten upottajalle, Josta welhot wett? juowat, Tulikulkut tulowatten. Ja laulon mokomat miehet Suin sytehen, p?in wetehen, K?sin Kalman kattilahan, Koprin ilmahan kowahan; Polwin hyyt? hypp?m?h?n, S??rin j??t? s?rkem?h?n, Riitett? rep?sem?h?n. "Anna eukko tytt??si, Sek? nuorta morsianta." "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kuin suistat suet saloista, Karhut kahleisiin asetat." M? suistin suet saloista, Karhut kahleisiin asetin; Panin suet suitet suuhun, Karhut rautakahleisihin. "Anna eukko tytt??si, Sek? nuorta morsianta." "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, kuin s? kynn?t kyisen pellon, K??rmehisen k??nnettelet." Min? kynnin kyisen pellon, K??rmehisen k??nnettelin, "Anna eukko tytt??si, Sek? nuorta morsianta." "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kuin s? kylwet kuuman saunan, Kuuman saunan rautalauan, Wastan rautasen keralla." Min? kylwin kuuman saunan, Kuuman saunan rautalauan, Wastan rautasen keralla. "Anna eukko tytt??si, sek? nuorta morsianta." "Jo nyt annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Korpillen Kojon pojalle, Ite Iiwari Kojollen." K?y nyt neitonen rekehen, L?he Jesus kelkkahani!

Rukous sotaan l?hteiss?.

Ukoni tulinen turkki, Waippa wanhan W?in?m?isen Taiwahasta tuotakohon, P??lleni puettakohon, Koska tulen tuimaan sotaan, Tasap??h?n tappelohon. Tee Jesus kiwinen kilpi, Tarha rautanen rakenna, Jonka suojasta sotinen, Jonka tapellen takoa; Ettei minun piilit pysty, Ter?rauat tee wikoa, Waikk' ois waskesta walettu, Tai huohtawa hopea, Ter? kullan kuuraeltu. Ter? syltyksi syse?, K?rki k??nn? k?ppyr?h?n. W?in?n tytt? kultakulma, Waskihelma, wy? hopea Wett? w?nkille wet?se Yheks?st? l?htehest?, Kolmen korttein nen?st?, Jot' ei ruuit rupsahtaisi, Eik? lukko laukiaisi, Pahat jauhot paukahtaisi Eik? lyiyt miest? l?isi, Tinapallit paiskoaisi, Pii, pii! pi? warasi, Salttipietari sanasi.

Meht?miehen Rukous.

Tuolta korpi kuumottaapi, Tuolta sint??pi sinerw?; Tuonne mieleni tekisi, Aiwoni ajattelisi, Muien miesten mehtimaille, Urosten er?saloille. Koirani ker?n? wieri, Sukseni maan matona Mun met?lle menness?ni, Ja salolle saassesani. Miirit?r met?n mini?, Kuuritar met?n kuningas! M? sun kullin kuikuttelen, Hopehilla houkuttelen. Paah nyt met?t miekka wy?lle, Salot kalpio k?tehen, Wanhat hongat waski wy?lle, Kuuset kultakalkkaroihin; Paah kuin panit muinoselta Sinun antiaikoinasi; Mun mett?lle menty?ni Ja salolle saatuani, Korwelle kohottuani, M?en p??lle p??sty?ni, Kuuna paisto kuusen oksat, P?iw?n? pet?j?n latwat; Kuuna paisto kuullut poika, P?iw?n? tyt?r p?t?w?. Mielly meht? miehiisi, Tammeinen uroihisi, Lepy lehto, kostu korpi, Taiwu ainoa Tapio; Lepy minun miehilleni, Kostu minun koirilleni. Eip? miesten muienkahan Sinisemm?t silm?ripset, Koreamat kulmakarwat, Kuin on mei?n miehill?kin. Eip? miesten muienkahan, Mehtikoirat kultasemmat, Kultasemmat, kuulusammat, Kuin on mei?n miehill?mme, Eik? miesten muienkahan Sukset hoikat hopehesta, Sauwat waskesta walettu; Anna koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Saata kontion kotihin Eli petran palkaille. Ota kultanen kurikka Eli waskinen wasara, Jolla korwet kolkuttelet, Salot synk?t sylkyttelet, Ett? wilja wirtoaisi, Sek? karja karkuaisi, Miehen ehtiw?n etehen, We? Wirosta, tuo Turusta, Kiikkalasta, Kaakkalasta, Pime?st? Pohjolasta, Lapin synkilt? saloilta; Saata t?llen saarekselle, T?lle kummulle kuleta, Minun pyyt?paikoilleni, Minun saalissalmilleni, Jota saalis saataisihin, Er?n toimi tuotaisihin, Minun pyyt?p?iwin?ni, Sinun antiaikoinasi. Waan jos meht? merkin annat, Niin sano salon is?nt?: "Ei tule turkkia yhest?, Hattua kahen nahasta Waan jos s? satoja annat, Tuhansia tuppaelet, Niin m? werkahan wet?innen, Panein saksan palttinoihin; sillat silkin, suot sametin; Werkahan wetel?t paikat, Pahat paikat palttinoihin, Met?n ukko hallaparta Met?n kuulusa kuningas! Ly?te lykkywaatteisihin, Antipaitoisi paneite! Laske juoni juoksemahan, Wirka wippeleht?m?h?n."

Rukous Peuraa pyyt?iss?.

Typeryytt? itki tyhj?, Wajouttansa walitti: Miss? antaja asuupi, El??pi hyw? em?nt?, Puhas muori puuhoaapi? Tuolla antaja asuupi, El??pi hyw? em?nt?, Puhas muori puuhoaapi; Sakaroilla sarwilinnan, Met?n linnan liepehill?. Mit? tuo tekeepi tuolla? Luista linnoa tekeepi, Kynsist? kyh?eleepi. Annikka awainpiika, Eewa piika pikkarainen, Soitellos mesinen pilli, Simapilli piiparoita Korwalla ehon em?nn?n. Et em?nt? lienekk?h?n, Jos et piikoa pit?ne; Sata piikoa pit?ne, Tuhat muuta k?skyll?ist?, Pihtipuolisen pit?j??, Karjan kaiken hallihtiaa, Wallihtiaa wiljan kaiken; Piteli?? pitk?n karjan, Suuren juonen juohteliaa. Laske laapi lampahasi Minun pyyt?paikoilleni, K?yt?willen keinoilleni. Lumikki tyt?r Tapion! Luikuta lumikkiasi T?m?n ilman kannen alle, Kohti miest? pyyt?w??, Kohti konstia uroota, Wasten waimon kannettua; Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell?. Kuin ei t?ywy t?nnemp??, Niin tuo tuolta tuonnempoa Yli kahtojan kaheksan, Yli pyyt?j?n yheks?n Minun pyyt?paikoilleni, K?yt?willen keinoilleni; Takoa Tanikan linnan, Pohjan penkereen per?lt?; Paikoilta papittomilta, Mailta ristim?tt?milt?, Nimen tiet?m?tt?milt?, Kirkon seihtem?n selilt? Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell?. Hiien poika pikkarainen, Hypp?j? hyw?n sel?n! Ota kultakannuksesi Hopeaisen orren p??st?, Kultasesta lippahasta, Waskisesta wakkasesta; Sill? kutkuta kuwetta, Sek? kaiwa kainaloita; Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell?, Kohti miest? pyyt?w??, Kohti konstia uroota, Wasten waimon kannettua, Waskisissa waljahissa, Kultasissa kahlehissa. T?st? t?nne tie meneepi, Rata uusi urkeneepi, Menn? suuren, menn? pienen. T?st' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Palttinoin pahimmat paikat, Pahat paikat palttinalla, Pantu saksan palttinalla, Weran ??rill? weetty. Ukkonen is? ylinen, Mies on wanha taiwahinen Ota kultanen kurikka, Hopeaisen orren p??st?; Sill? siwalla siwuja, Komauta konkeloa, S?w?yt? s?ik?lett?; Pane luut lotajamahan, S??ret s?ik?leht?m?h?n. Met?n armas antimuori, Met?n piika pikkarainen! Millon wilja wirtoaapi, Kuin h?n kahtoopi yliten, Sillon aitoa ylenn?; Millon kahtoopi alaten, Sillon aitoa alenna, Kuin ei wilja wierim?ll?, Sillon aita annollansa. Anna juosta joutusasti Wikew?sti wiilletell?; T?lle maalle tultuasi, Puna lanka portahaksi P??lliten tulisen kosken; Sillat silkill? siota, Pahat paikat palttinalla, Weran ??rill? wetele. Pane pursto purjeheksi, Seipo seiliksi rapaja. Anna juosta juotusasti, Wikew?sti wiilletell?, Ilman p?iten wierim?t?, Sikloin siwuamata. Ota wihta wiiakosta, Koiwu korpinotkelmosta; Jok' ei wirkku juoksemahan, Sit? siimalla siwauta, Nahkaruoskalla napauta, Kii?t? kiwen mujuilla, Papeloilla paah per?st?. Ota wihta wiitt? sylt??, Koiwu kolmia tapaja, Jolla witot wiljoasi, Karkottelet karjoasi. Utu tytt?, neito terho, Luonnotar, tyt?r Tapion! Sieklo sieklalla utuja, Uroon tuuhun tuntemata, Miehen wainun wainumata. Utu silmille siwalla, Terhen korwille karista. Lehtisilm?, haahen lanka! Pyywys kahtia jakoa; Jonka saatat saalihiksi, Suuta silkill? sitaise, W??nn? p??t? w??r?llehen, Jot' ei pieks? pellawoita; Eik? liinoja lewit?. Pist? pellawapiwosi, Sek? kultakuontalosi Hopeaisen orren alle, Tuona y?n? ensim?isn?, Toisna y?n? keskim?isn?, Wiikon p??ss? wiimeist?in. Tuoppas tuota, tuulillain, Tuulillain, tuiskuillain, S?ill?in ja sateillain, Kohti miest? pyyt?w??, Kohti konstia uroota, Wasten waimon kannettua. Eip? miesten muienkahan Sinisemm?t silm?ripset, Koreammat kulmakarwat, Jalan heitto hempe?mpi Kuin on miesten mei?nkin; Eik? miesten muienkahan Silkkiset sukan sitehet, Hopeaiset housun nauhat. Ly?pp? Ukko uutta puuta, S?w?yt? s?ik?lett?, Komauta konkeloa Wiljan syntym?sioilla, Rahan karwan kaswinmaalla.

Rukous j?nist? pyyt?iss?.

Ukkonen is?, ylinen, Mies on vanha taivahinen! Nosta pilvi luotehelta, Toinen l?nnest? l?het?, Kolmas kohota koilta; Syrjin yhtehen syse?, Lomatusten loukahuta. Saappa mett? warwuilleni Metisest? taiwahasta, Sima pilwest? pirota Warwulleni keskim?iseen. Muut t?ss' on wihawat warwut Waan yks' on metinen warpu, Jok' on latwoin laskettuna, Latwoin laskettu lumehen, Tywi on k??tty taiwosehen. Latwa pihti? pit??pi, Tywi jousta j?nnitt??pi. Eilen m? k?win met?ss?, Kolm' on linnoa met?ss?; Yks' on puinen, toinen luinen, Kolmas on kiwinen linna, Se linna Ewestin linna. Kuus' on kultaikkunoa Kunni linnan kulmanteella. M? katon sis?h?n noista, Siell? antajat asuwat Ja wiruwat wiljan eukot. K?et on kultak??rehill?, Sormet kultasormuksilla. Annikka awainpiika, Ewa piika pikkarainen! Mene aittahan m?elle, Laske laapilampahasi, Lupiluppakorwasesi. Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell? Muien sikloin siwute, Muien ansoin alate, Minun pyyt?paikoilleni, K?yt?willen keinoilleni, Kohti miest? pyyt?w??, Kohti konstia uroota, Wasten waimon kannettua. Jok' ei wirkku juoksemahan, Sit? wirkuta witalla; Ly?pp? wirkuksi witalla, Nopeaksi nuoran p??ll?; Joka tielt? pois meneepi, Tiellen korwasta kohenna, Nahkaruoskalla napauta, Kii?t? kiwen mujuilla, Papeloilla paah per?st?.

Karhun p??lliset.

Mehtolan metinen muori, Met?n kultanen Kuningas! Tule nyt h?ihin h?rk?sesi, Pitk?willasi pitohon. Otan nen?n Oholtani, Wainun tuntemattomaksi; Otan korwan Oholtani, Korwan kuulemattomaksi; Otan silm?n Oholtani, Silm?n n?kem?tt?m?ksi; , L?he nyt kulta kulkemahan, Rahan armas astumahan Kullaista kujoa my?ten, Hopeaista tiet? my?ten. T?st' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Pahat paikat palttinalla, Weralla wetel?t paikat. Ei t?st? et??lle wie?, Wie??n m?ntyhyn m?elle, Pet?j??seen pellon p??h?n, Siihen tuuli turwan tuopi, Aalto ahwenan ajaapi, Siwullais on siikasalmi, Luonais on lohiapajas, Juot wett? wierelt?si, Sy?t tuoresta kaloa; Siin' on hyw? ollaksesi, Armas aikoellaksesi.

Uhrisanat saaliin j?lest?.

Met?n ehtoisa em?nt?, Met?n kultanen Kuningas! Tule nyt kullat ottamahan, Hopeat walihtemahan. Lempi liinasi lewit? Alla minun kultieni; Kullan maahan tippumata, Hopean riwestym?t?. Mull' on kullat kuunikuset, Toiset p?iw?n selke?mm?t, Kolmannet i?nikuset, Is?ni soasta saamat, Wet?m?t Wen?ehelt?, Taluttamat tappelosta Alta Riian riitelem?t. Minun kultani kuluwat, Hopeani hoikeneepi; Sinun on kullat karwasemmat, Minun on kullat kirkkahammat.

Sanat jotka luetaan Karhulle kuin karja kew??ll? ensimm?isen kerran lasketaan laitumelle.

Miss? Ohto synnytetty, Messik?mmen k??nnytelty? Luona kuun, tyk?n? p?iw?n, Otawaisten olkap?ill?. Sielt' on maahan laskettuna Kultasessa k?tkyess?, Witjoissa hopeisissa. Ohtoseni ainoseni, Mesik?mmen kaunoseni! ?l? sorra sontareitt?, Kaaha maion kantajoa; Kun s? kuulet karjan kellon, Helkk?w?n hewosen kellon, Hiwo hietahan nen?si, Tunkee p??si turpeesehen; Tai kule siikana siwute, Wetelete wein kalana Minun ruokaruohoistani, Minun henkiheinist?ni. O Ukko ylinen herra, Mies on wanha taiwahinen! Pane panta pihlajainen, Ymp?ri nen?n nykyr?n; Jos ei pihlaja pit?ne, Niin s? rauasta rakenna. Wai jos rauan ratkaseepi, Ja wiel? mennee wioille, Suuhunsa tulinen tulppa, Lemmon lukko leuwoillensa. Met?n Ukko hallaparta, Met?n kuuluisa kuningas! K?tke koirasi kolohon, Rakkisi rapaja kiinni, Ite ilmonen Jumala, Tuonne taiwojen takanen! Kuin katot katoksen alla, Niin kato katottomassa; Kuin s? hoitat huonehessa, Niin s? hoita hongikossa.

K??rmeen lumoussanat.

Matoseni, mammoseni, Maan siika, sili? siika, Kulon kultasen alanen, Lehen lemmen juurehinen, Letti raunion alanen, Kieppi kannon juurehinen! Sykerr?te sykkyr?h?n, K?perr?te k?ppyr?h?n; K?ypp?s t?llen k?mmenelle, T?lle sormellen sowite. Sule suusi, peit? p??si, K?tke kielesi k?pe?. Willa suusi, willa p??si, Willaset sinun wihasi, Willanen sin? itekkin. Tunkee p??si turpeesehen, M?t? p??si m?tt??sehen; Jospa tuolta p??si nostat, Ukko p??si s?rke??pi Pilwill? pisaroilla, Rakehilla rautasilla.

Hylkeen synty.

W?h? W?ini Maunin poika Teki tieolla wenett?, Laitto purtta laulamalla. Sai wenonen walmihiksi. Sen katto kalan ketulla, Sorti sorwan suomuksilla, Hyyti hylkehen talilla. Souteleepi, jouteleepi Ymp?ri Newan jokia Newan nient? kierteleepi. Huuti Huiko niemen p??st?, M??k?si m?en takanen: "Kenen on wene wesill?, Kenen laiwa lainehilla?" "Wene wanhan W?in?m?isen Tuulen wirkka, Turjan wilkka, Wetonen wenehen wilkka." Mies on nouseepi merest?, Aallosta ylenteleikse, Meren luotoin lukia, Ween kaloin kahtelia. Kuus on kukkoa k?ess?, Kuus' kunni kukan nen?ss?; Kaikk' on t?ynn? raaniloita, Siit' on hyyty hylkeheksi. Jos olet pahoa tehnyt, Tule ty?si tuntemahan; Wie pois wihasi t?st? Keltasihin keuhkoisi, Makeihin maksoisi, Saata sappisi sis?lle; Muuta wiinaksi wihasi, Maioksi pahat makusi.

Kosia.

Lenti kokko koilta ilman, Hawukkainen halki taiwaan; Siipi taiwoa tapasi, Toinen wett? wiepraeli. Liitteleikse, laatteleikse Liitti miesten linnan p??lle, Nokalla kolisteleepi. "Miesten linna rautakatto, Ei t?h?n sis?lle p??se." Kokko lenti koilta ilman, Hawukkainen halki taiwaan; Siipi taiwoa tapasi, Toinen wett? wiepraeli; Kahteleikse, k??nteleikse, Liitteleikse, laatteleikse, Liitti naisten linnan p??lle, Nokalla kolisteleepi. "Naisten linna waskikatto, Ei t?h?n sis?lle p??se." Lenti kokko koilta ilman, Hawukkainen halki taiwaan; Siipi taiwoa tapasi, Toinen wett? wiepraeli; Kahteleikse, k??nteleikse, Liitteleikse, laatteleikse, Liitti neien linnan p??lle, Neien linna liinakatto. Nokalla kolisteleepi, Jo t?h?n p??si sis?lle. Kuin sitte sis?lle p??si, Kahteleikse, k??nteleikse, Kuk' on hienoin h?yhenilt?, Kuka sulilta sulowin, Senp? kokko kopristaapi, Hawukkainen haiwertaapi; Jok' on kaunis kaswoiltansa, Sek? warrelta walittu. "Mist?s tiesit terholainen, Osmolainen tien osasit, T?m?n neion nousewaksi, Wasta kaswawan kanasen?" "Siit? tiesin terholainen, Osmolainen tien osasin, Isosi hyw?lt? kuulu; Kuulu kullalta merelt?, Hopehilta lainehilta; Emosi hyw?lt? kuulu; Sy?tti wierahat w?lehen, Nosti leiw?t leppehesti."

Lemmen nosto.

Oli piika pikkarainen, Kolmen sormen korkunainen, Pikkusen pitunen waaksan; Tuollen ei tullut sulhasia. Nostin Lemmen liehumahan, Kunnian kukostamahan Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan. Nouse Lempi liehumahan, Kunnia kukostamahan, Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan! Sian nahka silmilt?si, Koiran nahka korwiltasi, P??lt?si pahat pakanat. Naiaanpa nasanen?tkin, Jouetaanpa jormunaamat; Miks' ei siis sinua naia Suon kukaista, maan kukaista, Kaiken kaupungin kukaista, Wesihein?n hempeytt?, Kastekkorren kauneutta, Makeutta mesimarjan! Ei naitu naintawuonna, Kirkiwuonna kihlattuna, Wiety wiimeiss? kes?n?. Hei Lempi, her?j? Lempi T?m?n lapsen lantioille, T?m?n peipposen per?lle! Nouskoon kiihko kiimasuosta, H?k?r? haiyn per?st?, Tallista orihin kiihko, Tamman kiihko tanhuasta, Lepik?st? lehm?n kiihko, Kissan kiihko kiukuasta, Kasin pienen karinasta, Penun pienen penkin alta. Ei sitte sin? ik?n?, Jota ei t?n? kes?n?, Lempi nousse liehumahan, Kunnia kukostamahan! Nouse Lempi liehumahan, Kunnia kukostamahan. Nouse nuorin nostamata, Terwak?ysin tempomata. Jos et nouse niin m? noiun, Jos et kiihy niin ma kiruun. Linnat liikku, j?rwet l?ikky, Wuoret waskiset wapisi; Miks' et siis sin?in liiku? Liiku liikuteltaessa, J?rky j?rkytelt?ess?! Taitin m? wastan warwikosta, Otin wett? l?htehest?, Pesem??n mun pienostani, Puhistamaan pulmostani. Niinkuin pulmosen puhistit, Niin pese Jesus piikasi Naisten naarojen sanoista, pakinoista parratonten, Pakinoist' on partasuien! Ken on p??lle kahtoneepi, Kahtohoon metosin silmin, Lemmen silmin liehaohon, Paah nyt kullat kuultamahan, Hopeat helist?m?h?n! T?ss? wastassa hyw?ss? Kuin lienee lehtien luku, Niin on miest? kahtomassa. T?ss? wastassa hyw?ss? Kuin lienee urpien luku, Niin lie luku sulhasien. Nostin Lemmen liehumahan, Kunnian kukoistamahan; Tulipa metinen pilwi Metisest? taiwosesta, Sato mett? taiwosesta, Mett? taiwahan nawalta. Wiel? mei?n piikalasten Tuleepi Turusta wiej?t, Pojat toiset Torniosta.

W?in?m?isen Kiellot.

Kielti wanha W?in?m?inen Kukkaroa paikattua Wy?lt? miehen naimattoman. Kielti wanha W?in?m?inen Maantiell? makoamasta, Sy?ny?ll? huutamasta, Wenehess? wierem?st?, Paatissa parahtamasta. Kielti wanha W?in?m?inen Sy?m?st? siian suolta, Hauin wuolta wuolimasta, Ahwenan alasta puolta.

Lasta uneen kylwett?iss?.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet