|
Read Ebook: Leçons d'histoire prononcées à l'École normale; en l'an III de la République Française; Histoire de Samuel inventeur du sacre des rois; État physique de la Corse. by Volney C F Constantin Fran Ois
Font size: Background color: Text color: Add to tbrJar First Page Next PageEbook has 36 lines and 1509 words, and 1 pagesKUN KANSA NOUSEE Muistelmia ja kokemuksia Suomen vapaussodasta Kirj. KY?STI WILKUNA Kustannusosakeyhti? Kirja, Helsinki, 1918. SIS?LLYS: SUOJELUSKUNNAT SYNTYV?T. "Ett?k?s tee ymm?rr?, ett? teittien on turha rimpuilla vastaan, kun kansa vaatii!" Roskav?en piiritt?ess? p?rssitaloon suljettua Helsingin valtuustoa kirkui otsatukkansa suojasta yll? olevat sanat kokoussalin ovelle ilmestynyt leve?lahkeinen "sakilaisjolppi". Sek? nuo sanat, ett? se tilaisuus, miss? ne lausuttiin, ovat minusta erinomaisen tunnusmerkilliset maamme julkiselle el?m?lle kes?ll? 1917. Ent? vakava ja lainkuuliainen osa v?est?st?, ja seh?n on kuitenkin enemmist?n? maassa? Niin, se huokailee kuin kahleisiin ly?tyn?, l?pi tuskastuneena t?hyillen joka suunnalle: mist? tulisi pelastus, mist? vapauttava sana ja mist? se myrskynpuuska, joka kirvottaisi poveen pakahtuvan siveellisen vihan ja saisi liikkeelle ne raskaat, voimat, jotka edustavat t?m?n maan oikeata, todellista kansantahtoa, kansaa kokonaisuudessaan eik? mit??n joukkohulluuden riivaamaa erikoista luokkaa. Mutta ei, helteisell? taivaalla ei n?y pienint?k??n pelastusta lupaavaa pilvenhattaraa, p?iv?st? p?iv??n pysyy ilma hikisen painostavana ja h?iriintym?tt? saa kansan edesvastuuttomin aines jatkaa svaboda-orgioitaan. Eduskunnan porvarillisen aineksen ja hallituksen yritykset j?rjestysvallan luomiseksi tyrehtyv?t siltasaarelaisten t?mistykseen ja raivokkaihin alashuutoihin, joita toverillisesti s?est?? pistinten kilin? ryss?nkasarmeista. Puhutaan, kirjoitetaan, jauhetaan, mutta mit??n ei saada aikaan. Viikko viikolta jatkuu hikist? paikallaan seisontaa ja yh? vaivautuneempi ilme sy?pyy lakia ja j?rjestyst? rakastavain kansalaisten kasvoille. T?m?n avuttoman tilanteen vallitessa ryhdyt??n niiden alotteesta, jotka n?in? is?nmaamme etsikkohetkin? koettavat viimeiseen saakka olla toimessa, puuhaamaan j?rjestys- ja suojelusvaltaa yksityist? tiet?. Saapuu tietoja, ett? Etel?-Pohjanmaalla on palokuntain nimell? perustettu j?rjest?j?, joihin on liittynyt lukuisasti miehi? ja jotka ahkerasti pit?v?t sotilaallisia harjotuksia. P??t?mme panna sellaisen pystyyn kotipit?j?ss?nikin. Mutta perustavaan kokoukseen er??n? alkuelokuisena iltana on saapunut harmillisen v?h?n miehi?. Ja sitten kokouksen meno: jaarittelua ja sinne t?nne jahnaamista eik? kohottavasta innostuksesta pienint? pihaustakaan. Muuan j?stip??is?nt?, jonka puoluekarsina on jossain siell? maalaisliiton ja sosialismin rajamailla, tahkoaa vastaan kuin raskas myllynkivi, samalla kuin er??t nuorisoseura-idealistit uhkaavat koko asian hukuttaa aatehelyj? vilisev??n sanatulvaansa. -- Paitsi ryssien varalta voi t?llainen palokunta muutenkin j?rjestysvaltana k?yd? tarpeelliseksi, -- koettaa er?s meist? puuhan alkupanijoista auttaa asiaa jaloilleen. -- Ajatelkaahan esimerkiksi sit? seikkaa, ett? kun pit?j?ss?mme alkavat syksyll? rautatiety?t, niin silloin kulkeupi paikkakunnalle varmastikin kaikenlaisia hulikaaneja, viinatrokareita ja korttihuijareita, jotka nykyisen elintarvepulan vallitessa voivat aikaan saada mit? vallattomuuksia hyv?ns?. N?iden sanojen johdosta l?htee huoneesta joukko ty?v?entalolaisia, jotka ep?luuloisina ja kyr?ten ovat istuneet oven suussa. -- Vai rautatiety?miehi? t??ll? aiotaan ruveta lahtaamaan! -- kuuluu sel?ntaitse karkea ??ni, samalla kuin ovi r?m?ht?? menij?in j?lest? vihaisesti kiinni. Kokoukseen oli vartavasten kutsuttu sosialistejakin ja asia oli alustettu sovinnollisessa ja yhdist?v?ss? hengess? sek? koetettu terottaa sen tarkotuksena olevan kaikkien kansanluokkien, koko is?nmaan yhteisen edun. Saatiin siis j?lleen n?hd? ett? Siltasaarelta hallittujen sosialistiemme kanssa oli mahdoton yritt?? mink??nlaista yhteisty?t?. Sosialistilehtien paloartikkelit porvarien lahtarikaarteista olivat jo ehtineet tehd? vaikutuksensa. Kun meniv?t, niin menk??t, onhan meit? "porvareitakin" pit?j?ss? mit? yhden palokunnan perustamiseen tarvitaan. Pannaan siis sanamyllyt uudestaan k?yntiin, jauhetaan, jauhetaan ja lopuksi syntyy kuin syntyykin "palokunta". Valitaan p??llik?t ja muut toimihenkil?t sek? p??tet??n panna harjotukset k?yntiin. Tulos: seuraavaksi sunnuntaiksi m??r?ttyihin harjotuksiin saapuvat ainoastaan p??llik?t. Alkuunsa nukahtavat "palokunnat" naapuripit?jiss?kin, joissa er??n toverin kanssa olen kierrellyt niit? perustelemassa. Mit?p?s t?ss? h?t?ilt?isiin, kun omia housuja ei kerran tuli uhkaa. Elet??n, torsotetaan p?iv?st? toiseen ja tyls?n odotuksen vallassa kuunnellaan svaboda-polkan jyskett?. Niin p??st??n marraskuuhun. Puukko kurkulla on eduskunnalta kiristetty l?pi kypsym?t?n reformi toisensa j?lkeen. Nyt sit? on j?lleen kiristett?v?. Tosin siihen t?ll? kertaa ei ole edes syyn varjoakaan, mutta "kansa" on p??stett?v? taas uudemman kerran n?ytt?m??n mahtiaan . On niin hiivatin lysti n?yryytt?? ja kuranssata noita viet?v?n ph?rrv?reit?. Niinp? pannaan taaskin "py?r?t seisomaan", porvarislehtien suuhun ty?nnet??n kapula ja maa vaivutetaan viikon mittaiseen pimeyteen, jonka suojissa ryssilt? saaduilla kiv??reill? aseistetut sakilaislaumat ryhtyv?t omalla tavallaan toteuttamaan veljeys-vapaus-tasa-arvo-oppeja. Elet??n siis j?lleen suurlakossa. Junat eiv?t kule eik? saavu postia. Mielell??n sulkisi "ty?v?enneuvosto" t??ll? kotipit?j?ss?nikin kauppapuodit sek? ottaisi telefoonin haltuunsa, mutta ei uskalla. Punaiset tuntevat t??ll? vanhalla talonpoikaisseudulla itsens? liian voimattomiksi. Mutta toisin on naapuripit?j?ss?. Siell? on asutus vanhempaa ja osaksi rappeutuneempaa, sen halki kulkee rautatie ja siell? on kaksi sahaa. N?m? seikat ovat paikkakunnalle luoneet melkoisen j?tk?list?n. Sen ja samalla ty?v?enyhdistyksen ydinjoukon muodostaa joukko t?ydellisi? roistoja, jotka elelev?t kaikenlaisella petkutuksella ja huijauksilla. T?m?n joukon henkinen is? ja johtaja on lihava ja irstas suutari Tossava, joka sota-aikana on gulashannut itselleen melkoisen omaisuuden. Muuten varsin tyypillinen sosialistipomo: sile?nniljakas, moninaamainen, hillitty, mutta sit? vaikuttavampi, salakiihottaja, joka aina osaa luikerrella vapaaksi edesvastuusta, jos milloin h?nen yllytt?m?ns? joukot ovat tihut?it? tehneet. Sellaista v?ke? ovat naapuripit?j?n ihanneyhteiskunnan luojat ja sellainen heill? herra ja mestari. Hep? nyt suurlakkopimeydess? ryhtyv?t pit?j?? hallitsemaan: kaikki kaupat ja muut liikkeet kiinni, asemalle ja telefoonisentraaliin vahdit, etteiv?t porvarit p??se vastavallankumouksellisia juoniaan levitt?m??n! Ja ty?v?entalolla, joka kaikenlaisen rivouden, renttutanssien ja salajuonien pyh?kk?n? kohoaa keskell? tiheint? kirkonkyl??, istuu suutarigulashi Tossavan johdolla vallankumouksellinen ty?v?enneuvosto, halliten pit?j??. Mutta lakko p??ttyy, junat alkavat kulkea, sanomalehdet p??sev?t pintehist? ja posti saapuu. Kaikkialla muualla on tuo aiheeton ja j?rjet?n lakko lopussa, mutta ei naapuripit?j?ss?. Siell? ovat tossavaisten tahdosta puodit yh? kiinni ja telefooni sulkutilassa. "Kansa" naapurikunnassa n?yttelee vallankumousta p?iv?st? toiseen senkin j?lkeen, kun muualla on jo palattu p?iv?j?rjestykseen. Jo suutahtavat viimeinkin kaikki kunnan kansalaiset. Miehi?, joukossa puoleksi vakaita k?rttil?isi?, kokoontuu satainen lauma. Kell? on luodikko tai muu mets?styspyssy, tempaa sen olalleen, toisten varustautuessa seip?ill?. Kaksimiehisiss? riveiss? ??net?nn?, vakaana ja p??tt?v?isen? marssii tuo kunnioitettavan suureksi paisunut joukko "vallankumouksen n?ytt?m?lle". Puodit avataan ja sentraalista ovat lakkovahdit jo sit? ennen puikkineet jalkoihinsa. -- Tossava neuvostoineen tilille! Valjuna astuu Tossava vapisevan neuvostonsa kera ulos ty?v?entalosta, jonka eteen "vastavallankumouksellisten" joukko on asettunut, sek? alkaa tekorauhalliseen tapaansa selitell? ja luikerrella. -- Eik?h?n niille olisi paras panna selk??n, ett? oppisivat vasta ihmisiksi el?m??n? -- ehdottaa muuan k?rtti-is?nt?. T?t? lutherilaista neuvoa ei kuitenkaan noudateta, vaan sen sijaan vaaditaan Tossavaa tovereineen kirjoittamaan nimens? sitoumuksen alle, jossa he juhlallisesti lupaavat vasta olla mit??n rettel?it? matkaan saattamatta. Vastaan mukisematta ja helpotuksesta heng?ht?en kirjoittavat "neuvoston" j?senet, Tossava ensim?isen?, nimens? lupauksen alle. Annettuaan paperin nimismiehen huostaan palaavat ukot tyytyv?isin? arkitoimiinsa. Innostava ja kohottava vapautuksen humaus k?y l?pi kahden pit?j?n. On vihdoinkin uskallettu edes jotain yritt??, on vihdoinkin saatu hieman tuulta t?h?n seisovaan ilmaan. Nyt on ehk? sovelias hetki yritt?? palokunta-asiaa uudestaan vireille panna. Mutta pian ilmestyy sille asialle viel?kin p?tev?mpi kiihotin. Tuskin olivat naapuripit?j?ss? "vastavallankumoukselliset" poistuneet kirkolta ja tuskin muste sitoumuksessa ehtinyt kuivua, kun jo pari Tossavan k?tyri? oli matkalla Kokkolaan apua hakemaan. Seuraavan p?iv?n junassa sielt? saapuikin puolisataa ryss??, matkassaan kaksi kuularuiskua, joukko ylim??r?isi? kiv??rej? sek? parvi suomalaisia hulikaaneja. Mik? taivas nyt aukesikaan paikkakunnan roskav?elle! Nyt p??stiin kostamaan ja n?ytt?m??n manttaalip?rh?ille, ett? valta sittenkin on "kansan". Hih! Aseman virkamiehet vangittiin, samoin nimismies, poliisi ynn? joukko is?nti? sek? raahattiin k?siraudoissa ty?v?entalolle. Paikkakunnan omat hulikaanitkin saivat kiv??rin k?teens?, ja silloin: pois tielt?, porvarit! Mutta kerrassaan n?ky jumalille on Knuutilan Nartti, pahankiskoisuudestaan yli kymmenen pit?j?n kuuluisa lentoj?tk?, kun h?n k?velykeppin??n poliisilta anastettu sapeli teikkaroi kyl?nraitilla, heitellen silmille valuvan otsatukkansa takaa voitonriemuisi Add to tbrJar First Page Next Page |
Terms of Use Stock Market News! © gutenberg.org.in2025 All Rights reserved.