|
Read Ebook: La Vie de Madame Élisabeth soeur de Louis XVI Volume 2 by Beauchesne A De Alcide Dupanloup F Lix Commentator
Font size: Background color: Text color: Add to tbrJar First Page Next Page Prev PageEbook has 2350 lines and 261122 words, and 47 pagesVasemmasta taskusta l?ytyi sangen suuri hopeinen arkku, kansi samasta metallista, jota kantta me, tarkastajat, emme jaksaneet auki saada, vaan pyysimme, ett? se meille aukaistaisiin, jolloin toinen meist? sen sis??n astui, vajoten puoleen s??reen johonkin tomuun, josta osa meid?n kasvoillemme yl?s p?ll?hti ja meid?t monta kertaa per?kanaa aivastamaan pani. H?nen liiviens? oikeasta taskusta l?ysimme me paksun kimpun eli k??r?n valkoista, ohutta ainetta, kerroksittain p??lletysten kierrettyn?, paksuudeltaan kuin kolme ihmist?, ylt'ymp?rins? lujasti k?ydell? kierrettyj? mustia merkkej? p??ll?ns?, jotka meid?n alamaisimman ajatuksemme mukaan pookstaveita olit, itsekukin kuin puoli meid?n k?mmenemme leveytt?. Oikeassa taskussa oli yksi kone, jonka selj?st? k?vi ulos kaksikymment? pitk?? paalua, senkaltaisia kuin laipioriu'ut teid?n majesteetinne hovin ymp?rill?. Ihmisvuori mahtaa sill? p??t?ns? kammata, niin paljo kuin me ymm?rr?mme. Emme nimitt?in tahtoneet alati h?nt? meid?n kysymyksill?mme h?irit?, koska huomasimme vaikeaksi itse?mme h?nelt? ymm?rretyksi tehd?. Avarassa taskussa h?nen keskimm?isen pukunsa oikealla puolen me n?imme ontelon rautaisen putken, melkein yhden miehen pituisen, joka oli kiinni viel? isommassa, hirsist? raketussa varressa, ja sen rautaisen putken kummaltakin puolen k?vi edes suuria rautaisia esineit?, kummallisen muotoisiksi kuvatuita, ja sen esineen merkitys on meille yksi salaisuus. Vasemmassa taskussa oli samankaltainen kone. Pieness? taskussa oikealla puolen l?ysimme muutamia py?reit?, eri suuria ja litteit? esineit?, valkoisesta ja punaisesta metallista. Muutamat niist? valkoisista, kaiketi hopeasta tehdyt, olit niin suuria ja raskaita, ett? min? ja minun kumppalini sit? tuskin jaksoimme nostaa. Vasemmalla puolen me l?ysimme kaksi mustaa, ep?s??nn?llist? pilaria. Taskun pohjalla seisoissamme, meid?n p??mme tuskin ylettyiv?t niitten ylimm?iseen huippuun. Toinen oli peitetty ja n?kyi olevan yhdest? kappaleesta. Toisen p??ss? oli joku valkoinen esine, kaksi kertaa niin paksu kuin meid?n p??mme. Kumpaankin oli pistetty suuri ter?slevy, jotka h?n n?ytti meille, koska me ep?ilimme n?itten esineitten olevan vaarallista laatua. H?n otti ne ulos k?tk?ist? ja selitti, ett? h?nen kotimaassansa oli tapana toisella ajaa partaa ja toisella leikata ruokia. Oli my?skin kaksi senkaltaista taskua, joihin emme sis?lle voineet p??st?. H?n kutsui niit? fobeiksi ja olit ne kaksi leve?t? rakoa h?nen keskimm?isen pukunsa yl?osassa, mutta h?nen ruumiinsa pingoituksesta aivan kiinnisuljetut. Vasemmasta fobista riippui ulkona suuret hopeiset k??dyt ja fobin pohjalla oli yksi ihmeellinen kone. Me k?skimme h?nen vet?m??n ulos sen kuin k??tyjen p??ss? oli, mit? ikin?ns? se olla mahtaakaan, ja silloin tuli n?kyviimme pallo, toinen puoli hopeata, toinen jotakin l?pin?kyv?? metallia. L?pin?kyv?ll? puolella oli ylt'ymp?ri piirretty muutamia kummallisia merkkej?, joita me luulimme voivamme meid?n sormillamme koskettaa, kunnes sormemme silt? l?pin?kyv?lt? aineelta pid?tetyksi tuli. H?n asetti koneen meid?n korvaamme, ja silloin kuului kovaa kolinaa, niinkuin koska vesimylly k?y. Ja itse tyk?n?mme me silloin p??timme, ett? se on joko tuntematon el?in tahi se jumala, jota h?n palvelee. Viimeksi edestuotu ajatus on luultavasti oikeampi, koskapa h?n meille selitti , ett? h?n harvoin mihink??n ty?h?n ryhtyy, neuvoa silt? ensin kysym?tt?. H?n kutsui sit? oraakeliksensa ja sanoi sen osoittavan, mill? hetkell? h?n el?m?ss?ns? mit?kin tekee. Vasemmasta fobistansa h?n edesveti verkon, melkein niin suuren kuin ne, joita kalamiehet k?ytt?v?t, mutta se oli aukiotettava ja kiinnivedett?v?, niinkuin rahakukkaro, jonka kaltaisena h?n my?s sit? k?ytti. Sen sis?ss? me l?ysimme melkoisen paljouden keltaisia metallipaloja, jotka, jos ne puhdasta kultaa olisi, sanomattoman rikkauden sis?ll?ns? pit?isit. Sittenkuin me, teid?n majesteetinne k?sky? noudattaen, huolellisesti kaikki h?nen taskunsa tarkastaneet olimme, huomasimme me h?nen ruumiinsa ymp?rill? yhden vy?n, joka jonkun ihmeellisen el?imen nahasta tehty oli. Siit? riippui h?nen vasemmalla puolellansa miekka, viisi miehen vartta pitk?, ja h?nen oikeallansa silkki eli pussi, kahteen komeroon jaettu, kumpikin niin avara, ett? siihen olisi kolme teid?n majesteetinne alamaista kyll? mahtunut. Toisessa komerossa oli joukko kuulia eli palloja sangen raskaasta metallista ja niin suuria kuin meid?n p??mme. Luja k?si tarvitaan niit? nostamaan. Toinen komero sis?ll?ns? piti mustia jyvi?, ei kumminkaan koollensa eik? painollensa suuria, sill? me jaksoimme pidell? niit? noin viisikymment? meid?n k?mmenell?mme. T?m? on tarkka luettelo siit? kuin me l?ynneet olemme t?m?n ihmisvuoren ylt?, joka meit? kohtaan itsens? sangen suurella h?yliydell? k?ytti ja asianmukaista kunnioitusta teid?n majesteetinne k?skyj? kohtaan osoitti. Allekirjoitettu ja sinetill? suljettu sin? nelj?nten? p?iv?n? teid?n majesteetinne onnellisen hallituksen yhdeks?nness? kuukaudessa yhdeks?tt?kymment?. Sittenkuin t?m? oli h?nen majesteetillensa julki luettu, k?ski h?n minun, tosin yst?v?llisin sanoin, j?tt?? esille kaikki eri esineet. Ensinn?kin h?n vaati k?yr?n miekkani, jonka min? toin saapuville tuppineen p?ivineen. Sill? v?lin h?n oli k?skenyt kolmetuhatta miest? valiov?ke?ns? asettumaan jonkun matkan p??h?n ymp?rilleni, valmiina laukaisemaan nuolensa min? hetken? hyv?ns?. Tuota min? en huomannut lainkaan, silm?ni kun koko ajan olivat kiintynein? h?nen majesteetiinsa. Sitten h?n vaati minua vet?m??n miekkani ulos. Muutamista merenveden sy?mist? ruostepilkuista huolimatta se oli yh? viel?kin kirkas ja v?lkkyv?. Min? vedin s?il?ni ulos, niinkuin keisari oli k?skenyt, heilutin sit? puoleen ja toiseen, ja kun aurinko heiastui sen kirkkaasta pinnasta, sokaisten sotajoukkojen silm?t, niin p??si valloille yleinen h?mm?styksen ja kauhistuksen huuto. H?nen majesteetinsa oli urheamielinen mies ja s?ik?hti v?hemmin kuin olisin luullutkaan. H?n k?ski minun sitten pist?m??n miekkani tuppeen ja, heitt?m??n sen maahan niin hiljaa kuin suinkin kuuden jalan p??h?n kahleistani. Senj?lkeen h?n vaati n?kyville toisen onton rautatorveni, joksi he minun taskupistolejani sanoivat. Min? otin sen esille ja selitin, niin hyvin kuin osasin, mitenk? sit? k?ytet??n. Latasin sen pelk?ll? kruudilla, joka laukussani oli s?ilynyt kostumatta . Pyysin sitten, ett'ei h?nen majesteetinsa kovin s?ik?ht?isi ja laukaisin ilmaan. T?m? pamaus synnytti paljoa suuremman h?mm?styksen kuin ?skeinen s?il?ni. Sadottain kaatui miehi? maahan. Itse keisarikaan, urhea mies, ei hetkeen aikaan p??ssyt entiselleen, vaikka olikin pysynyt pystyss?. Pistolit min? sitten j?tin maahan, kuten miekkanikin. Samalla muotoa luovutin kruuti- ja haulipussinikin, pyyt?en, ett? edellist? suojeltaisiin valkealta, koskapa se saattaa sytty? pienimm?st?kin kipin?st? ja poroksi polttaa koko keisarillisen palatsin. Annoin pois taskukellonikin. Keisari oli kovin utelias n?kem??n sit? ja k?ski kahden rotevimman kaartilaisensa tuomaan sen luokseen. Korennolla he sen kantoivat majesteetin eteen siihen tapaan kuin Englannissa olutkuskit kantavat tynnyreit?. H?n ihmetteli sen yht?mittaista kolinaa ja minuttiviisarin kulkua, jonka h?n helposti erotti, heill? kun on paljoa tarkempi n?k? kuin meill?. H?n kysyi sitten oppineilta miehilt?ns?, mik? se sellainen esine on, mutta siit? oli noilla herroilla kovin monta eri mielt?, niinkuin lukija sanomattanikin arvaa. Enk? min? kaikista heid?n arveluistaan saanut selv??k??n. Senj?lkeen annoin pois hopea- ja vaskirahani sek? kukkaroni, jossa oli yhdeks?n suurta kultarahaa ja muutamia pienempi?. Luovutin niinik??n linkkuveitseni ja partaveitsen, kamman ja hopeisen nuuskarasian, nen?liinan ja taskukirjan. Miekka, pistolit ja kruutipussi vietiin rattailla h?nen majesteetinsa varastoihin; muut tavarat sain takaisin. Kuten jo edell? olen maininnut, oli takissani erityinen tasku, jota tarkastajat eiv?t huomanneet. Siin? oli minulla silm?lasit, joita minun v?listi t?ytyy k?ytt?? heikon n?k?ni vuoksi, ja samoin taskukiikari sek? muutamia pikku esineit?. Niist? ei olisi keisarille ollut mit??n hy?ty?, jonka vuoksi en katsonut kunniani vaativan niitten esilleottamista. Pelk?sinp? niitten s?rkyv?nkin ja pilaantuvan, jos luovuttaisin ne heille. KOLMAS LUKU Tekij? hauskuuttaa keisaria ja hovia aivan erityisell? tavalla. -- Hovin huvitukset. -- Tekij? p??see vapaaksi muutamilla ehdoilla. Lempeydell?ni ja kohteliaalla k?yt?ksell?ni olin kohonnut keisarin ja hovin kuin my?s sotav?en ja kansankin suosioon niin suurissa m??rin, ett? toivoin piankin p??sev?ni vapaaksi. Koetin kaikin tavoin k?ytt?? t?llaista edullista asemaa hy?dykseni. Maan-asukasten pelko minua kohtaan h?lveni h?lvenemist??n. Panin v?listi maahan pitk?kseni ja p??stin viisi kuusi henke? k?mmenelleni tanssimaan. Vihdoin tulivat pojat ja tyt?t niin rohkeiksi, ett? olivat piilosilla minun tukassani. Olin jo koko lailla oppinut maan kielt?kin. Er??n? p?iv?n? suvaitsi keisari kutsua minut katsomaan hovin?ytelmi?, joissa t?m?n puolen kansa voittaa kaikki muut niin notkeudessa kuin komeudessakin. Ei minua noissa n?ytelmiss? mik??n niin suuresti huvittanut kuin nuorallatanssi. Kaksitoista tuumaa korkealle maasta oli pingoitettu kahden jalan pituinen hieno, valkoinen lanka, ja sen p??ll? tuo nokkela tanssi toimitettiin, jota nyt lukijan luvalla k?yn v?h?n laveammin kuvailemaan. T?h?n huviin ottavat osaa ainoastaan ne, jotka pyrkiv?t korkeihin virkoihin ja tavoittelevat suosiota hovissa. Jo pienest? pit?in he harjoittelevat t?t? taitoa. Kun korkea virka hovissa tulee avonaiseksi joko kuoleman tahi, niinkuin usein tapahtuu, ep?suosioon joutumisen kautta, silloin viisi kuusi t?llaista viranhakijaa l?hett?v?t kuninkaalle anomuksen, jossa pyyt?v?t saada esitt?? h?nen majesteetinsa huviksi nuoralla tanssia. Ken korkeimmalle hypp??, maahan putoamatta, se viran saa. Usein annetaan itse ministereillekin k?sky l?hte? n?ytt?m??n notkeuttansa, osoittaakseen hallitsijalle, ett? yh? edelleen ovat tuossa toimessa taitavia. Flimnapilla, valtiovarain hoitajalla, on etuoikeus heitt?? nuoralla ilmahyppy kokonaista tuumaa korkeammalle kuin yksik??n muu lordi koko valtakunnassa. Minun yst?v?ni Reldresal, keisarin yksityissihteereist? ylimm?inen, on minun mielest?ni t?ss? taidossa -- ellenh?n vaan ole puolueellinen -- toinen mies valtiovarain hoitajan j?lkeen. Muut suuret virkamiehet ovat siin? kohden tasav?kisi?. N?iss? hyppyhuveissa sattuu v?list? pahojakin tapaturmia, joista aikakirjat tiet?v?t mainita lukemattomia. Olen omin silmin n?hnyt parin, kolmen kandidaatin katkaisevan j?seni?ns?. Pahempi viel? on vaara silloin kuin ministerit saavat k?skyn k?yd? n?ytt?m??n notkeuttaan. Silloin he koettavat voittaa kaikki muut ja pinnist?v?t ja ponnistavat voimiansa niin, ett? tuskin heiss? on yht?k??n, joka ei olisi joskus pudota romahtanut maahan. Muutamille se on sattunut pari kolmekin kertaa. Minulle kerrottiin, ett? moniahta vuosi ennen minun tuloani Flimnap olisi ehdottomasti taittanut niskansa, ellei sattumalta olisi osunut lattialla olemaan kuninkaallinen pielus, joka hiukan lievensi t?r?yst?. On olemassa toinenkin huvitus, joka tapahtuu ainoastaan keisarin, keisarinnan ja p??ministerin l?sn?ollessa. Kuningas panee p?yd?lle kolme kuuden tuuman pituista silkkinauhaa, punaisen, keltaisen ja valkoisen. N?m? nauhat on aiottu palkinnoiksi niille, joille keisari tahtoo erityist? suosiotansa osoittaa. Juhlalliset menot toimitetaan h?nen majesteetinsa suuressa valtiosalissa, jossa asianomaisten suosionsaajain t?ytyy n?ytt?? taitavuuttansa aivan toisella tavalla kuin ?sken kuvaamissani huveissa. Sellaista en ole n?hnyt viel? miss??n, en vanhalla enk? uudella maanpallon puoliskolla. Keisari pit?? keppi? vaakasuorassa asennossa, ja siin? nyt asianomaiset suosikit, yksi er?lt??n, hyppiv?t kepin yli tai konttaavat sen alitse eteenp?in tai takaperin, aina sit? my?ten kuin keppi nousee tai laskee. V?listi pit?? majesteeti keppi? toisesta p??st? ja p??ministeri toisesta, vuoroin on keppi kokonaan p??ministerin hallussa. Ken notkein on ollut ja jaksanut useimmat kerrat hyp?t? ylitse ja kontata alitse, se saa punaisen silkkinauhan, senj?lkeinen keltaisen ja sit? seuraava valkoisen. Nauhat he sitten k?ytt?v?t kaksin kerroin vy?t?isilleen, ja tuskin n?kee hovissa yht??n, joka ei olisi tuommoisella nauhalla koristetut. Sotav?en ratsuja, niinkuin keisarillistenkin tallien hevosia oli joka p?iv? k?ytetty minun l?heisyydess?ni, ja siten ne olivat niin tottuneet minuun, ett? pillastumatta uskalsivat tulla minun luokseni. Ratsastajat laukkasivat hevosillaan k?mmeneni yli, ollessani pitk?ll?ni maassa. Olipa muuan keisarin mets?st?jist? niinkin rohkea, ett? ratsasti isolla hevosellaan jalkanikin yli. Se oli todellakin uljas temppu. Seuraavana p?iv?n? oli minulla onni huvittaa h?nen majesteetiansa aivan erikoisella tavalla. Pyysin h?nen majesteetiltansa saada k?ytett?v?kseni muutamia kahden jalan pituisia ja tavallisen putken paksuisia sauvoja. Kuningas antoi heti k?skyn forstmestareilleen t?ytt?? minun pyynt?ni. Ja niinp? saapui huomenissa kuusi mets?herraa yht? monen kuorman kanssa, kahdeksan hevosta kunkin edess?. Yhdeks?n sauvaa min? pystytin maahan nelikulmion muotoon, joka ulottui puoli kolmatta jalkaa joka taholle. Nelj? muuta sauvaa sidoin vaakasuoraan joka kulmaan, niin ett? niist? syntyi jonkunlainen kalteri tarhan ymp?rille. Levitin sitten nen?liinani tarhan yli ja pingoitin sen joka puolelta lujasti. T?m?n tehty?ni, pyysin keisarin l?hett?m??n nelj?kolmatta parhainta ratsumiest? ?ksieraamaan tarhaan. H?nen majesteetinsa hyv?ksyi minun ehdotukseni, ja niinp? min? nostin hevosmiehet, yhden toisensa per?st? ratsuineen aseineen ja varustuksineen nen?liinalle. Heti k?skyn saatuansa he jakaantuivat kahteen parveen, ja nyt alkoi leikkisota: siin? he ampuivat toisiansa tyls?p?isill? nuolilla, huiskivat miekoillaan, hy?kk?siv?t ja pakenivat. Kaikki tapahtui niin erinomaisessa j?rjestyksess?, ett'en moista ole milloinkaan n?hnyt. Keisari oli niin mieliss??n, ett? k?ski panna t?mm?isi? huveja toimeen useampana p?iv?n? per?tysten. Innostuipa niinkin, ett? itsekin nousi komentamaan ratsumiestens? liikkeit? ja sai, vaikka kovallekin otti, keisarinnan suostumaan siihen, ett? minun sallittiin nostaa keisarinna kantotuoleineen p?ivineen kilpatarhan yl?puolelle, josta h?nen oli parempi katsella leikkisotaa. Onnekseni ei sattunut koko aikana mit??n tapaturmaa. Kerran vaan er??n kapteenin tulinen ratsu sattui kavioillaan puhkaisemaan rei?n nen?liinaan, jolloin sek? ratsu ett? kapteeni keikahtivat kellellens?. Kiireimm?n kaupassa min? nostin ne molemmat pystyyn, tukkesin rei?n toisella k?dell? ja nostin heid?t toisella maahan. Ratsulta oli nyrj?ht?nyt vasen jalka, mutta kapteeni p??si ihan ehj?n?. Nen?liinani min? sittemmin paikkasin niin hyvin kuin osasin, mutta en sen koommin en?? luottanut sen kest?vyyteen moisissa yrityksiss?. Kerran ollessani hovia t?ll? tapaa huvittamassa, tuotiin ?kki? h?nen majesteetillensa sana, ett? muutamat h?nen alamaisistansa, ratsastellessaan niill? tienoin, miss? minut ensin oli huomattu, olivat l?yt?neet maasta suuren, mustan esineen. Muodoltaan se on, sanottiin, varsin kummallinen, laidoiltaan niin laaja, kuin h?nen majesteettinsa makuukammio ja keskikohdalta miehen korkuinen. Mik??n el?v? se ei ole, niinkuin ensin oli luultu, sill? nurmella se loikoi ihan yhdess? kohdin. Muutamat olivat monta kertaa astuneet sen ymp?ri, toiset nousneet sen hartioille ja kuvullekin, joka oli sile? ja tasainen. Polkemalla oli esine huomattu aivan ontoksi. Alamaiset kaikessa n?yryydess? otaksuvat sen olevan ihmisvuoren kapineita, ja jos h?nen majesteetinsa suvaitsee, niin se tuodaan t?nne. Ei siihen tarvita kuin viisi hevosta. Min? ymm?rsin heti, mist? on kysymys, ja iloitsin syd?mmeni pohjasta nuo sanomat kuultuani. Tuo l?ydetty esine ei ollut mik??n muu kuin minun hattuni. Haaksirikkoon joutuessamme se oli viel? ollut minulla p??ss?, nauhalla sidottuna leuan alle, ja siin? se oli viel? ollut veneess?kin soudettaessa, mutta luulin sitten, maihin pyrkiess?ni, nauhan heltineen ja hattuni j??neen mereen. Nyt pyysin h?nen majesteetiansa k?skem??n, ett? se tuotaisiin minulle niin pian kuin mahdollista. Selitin samalla, millinen kapine se on ja mihin sit? tarvitaan. Seuraavana p?iv?n? kuormurit sen toivatkin, mutta ei se aivan entisell??n en?? ollut. Liereihin oli, puolenkolmatta tuuman p??h?n laidoista, puhkaistu kaksi reik??, kumpaankin oli pistetty koukku, ja n?ist? k?ydet l?nkiin. T?ll? tavoin minun hattuani oli laahattu maata pitkin l?hes puoli Englannin penikulmaa. Koska kumminkin maanpinta siell? on tasaista ja pehmoista, niin tuli hattu perille paremmassa kunnossa kuin olin luullutkaan. Kaksi p?iv?? senj?lkeen pisti h?nen majesteetinsa p??h?n ruveta huvitteleimaan varsin merkillisell? tavalla. Se osa armeijaa, joka majaili p??kaupungissa ja sen l?heisyydess?, sai k?skyn olla valmiina. Sitten h?n pani minut seisomaan kuin mik? kolossi jalat niin lev?ll? kuin suinkin mahdollista, ja senj?lkeen k?skettiin kenraali, muuan vanha ja tottunut sotajoukkojen johtaja ja samalla minun suojelijani, marssittamaan sotajoukkoja minun jalkojeni v?litse, jalkav?ki 24 miest?, ratsuv?ki 16 miest? riviss?, soivin torvin ja liehuvin lipuin, keih??t sojossa. Sotav?ke? oli siin? yhteens? kolmetuhatta jalka- ja tuhat ratsumiest?. H?nen majesteetinsa oli julistanut k?skyn, ett? jokaisen sotilaan tulee marssin aikana hengenrangaistuksen uhalla osoittaa t?ydellist? kunnioitusta minun personaani kohtaan. Muutamat nuoremmat upseerit eiv?t kumminkaan malttaneet olla hiukan irvistelem?tt?, n?hdess??n, miss? viheli?isess? kunnossa minun housuni olivat. Olin jo tuon tuostakin l?hetellyt h?nen majesteetillensa kaikenkaltaisia esityksi? ja anomuksia vapaaksi p??semisest?ni. Vihdoin h?n otti asian esille ensin salaisessa neuvoskunnassa ja sitten valtioneuvostossa. Vastustajia ei ollut kuin yksi ainoa, Skyresh Bolgolam, josta aivan syytt? suotta oli tullut minun veriviholliseni. Koko neuvoskunta kumminkin ??nesti h?net kumoon, ja kuningas vahvisti p??t?ksen. Tuo vastustajani oli galbet eli valtakunnan amiraali. H?n nautti keisarin luottamusta ja olikin valtion asioihin varsin perehtynyt, vaikka luonteeltaan ?re? ja ?k?inen mies. H?nen t?ytyi nyt antaa per??, mutta sen verran h?n kumminkin sai aikaan, ett? ne artiklat ja ehdot, joitten nojalla min? olin p??sev? vapaaksi, ja jotka minun piti valallani vahvistaa, j?tettiin h?nen sepitett?vikseen. N?m? artiklat toi minulle Skyresh Bolgolam omassa personassaan, mukanansa kaksi alisihteeri? ja muutamia ylh?isi? virkamiehi?. Sittenkuin artiklat oli minulle julkiluettu, k?skettiin minun valalla sitoutua noudattamaan niit?. Vala minun piti tehd? ensin oman maani tavan mukaan ja sitten niin kuin heid?n laissansa s??detty on. Minun tuli sit? tehdess?ni pit?? oikeata jalkaani vasemmassa k?dess? ja asettaa oikean k?den etusormi p??laelleni ja peukalo oikean korvan nipukkaan. Lukija kukaties on nyt utelias saamaan tietoa senpuoleisen kansan kirjoitustavasta ja lauseparsista kuin my?s niist? ehdoista, joilla minulle vapaus suotiin. Senp? vuoksi olen koko asiakirjan k??nt?nyt sanasta sanaan, mik?li olen kyennyt. Ja n?in se kuuluu: Viimeiseksi. Sittenkuin ihmisvuori juhlallisesti vannonut on, ett? h?n kaikki yll?mainitut artiklat pit?? ja noudattaa tahtoo, on h?n saapa sek? ruuaksensa ja juomaksensa niin paljo kuin 1724 alamaistamme heid?n yl?spit?miseksens? tarvitsevat. H?nell? pit?? my?skin oleman vapaa tyk?p??semys meid?n keisarillisen personamme eteen, ja on h?nen osaksensa tuleva muitakin osoituksia meid?n suosiostamme. Annettu Belfaboracin palatsissa kahdentena p?iv?n? toistakymment? meid?n hallituksemme yhdenness? kuukaudessa kymmenett?kymment?. Min? vannoin ja allekirjoitin n?m? artiklat suurella ilolla ja mielihyv?ll?, vaikk'eiv?t ne olleetkaan kaikki niin kunniakkaita kuin olisin toivonut. Neh?n olivat kokonaan Skyresh Bolgolamin, yliamiraalin, ilke?mielisyytt? vaan. Heti senj?lkeen otettiin minulta kahleet jaloista pois ja nyt olin aivan vapaa mies. Keisari teki minulle sen kunnian, ett? oli l?sn? koko juhlamenojen ajan. Kiitollisuuteni osoitteeksi min? lankesin h?nen majesteetinsa jalkoihin, mutta h?n k?ski minun nousta ja lausui minulle monta armollista sanaa, joita en k?y t?ss? toistamaan, jott'en n?ytt?isi turhamieliselt?. Lopuksi h?n lausui toivovansa, ett? minusta tulee h?nelle hy?dyllinen palvelija, ja ett? min? todistan ansainneeni kaiken sen suosion, kuin h?nen puoleltansa minun osakseni tullut on ja vastedes tulla saattaa. Lukija suvaitkoon ottaa huomioonsa, ett? keisari oli viimeisess? artiklassaan m??r?nnyt minulle niin paljon ruokaa ja juomaa kuin 1728 lilliputtilaista tarvitsee. Per?st?p?in kerran kys?isin er??lt? tuttavaltani hovissa, miksik? juuri t?m? luku oli mitaksi ja m??r?ksi vahvistettu, ja h?n kertoi, ett? h?nen majesteetinsa matemaatikot, mitattuansa kvadrantilla minun ruumiini pituuden, olivat huomanneet sen 12 kertaa suuremmaksi heid?n kokoansa. T?ten he olivat laskeneet, ett? minun ruumiini on v?hint?ns? 1728 kertaa niin suuri kuin heid?n, ja siis pit?? minun saada ravintoakin samassa suhteessa. Siit? nyt lukija n?kee, kuinka ?lyk?st? v?ke? lilliputilaiset ovat, ja kuinka ymm?rt?v?inen ja tarkka taloudenhoitaja heid?n kuuluisa keisarinsa on. NELJ?S LUKU Mildendo, Lilliputin p??kaupunki, ja keisarillinen palatsi. -- Keskustelu ylisihteerin kanssa. -- Tekij? lupaa auttaa keisaria h?nen vihollisiansa vastaan. Vapaaksi p??sty?ni min? ensi ty?kseni pyysin lupaa saada k?yd? Mildendossa, valtakunnan p??kaupungissa. Helposti siihen luvan sainkin sill? nimenomaisella ehdolla kumminkin, ett'en tekisi pahaa ihmisille enk? taloille. Kaupungin asukkaille annettiin keisarillisella julistuksella tieto minun tulostani. Muuri kaupungin ymp?rill? on puolikolmatta jalkaa korkea ja yksitoista tuumaa leve?, niin ett? parivaljakko varsin hyvin p??see kulkemaan sen harjalla. Muurin sivuilla on torneja joka kymmenen jalan p??ss?. Min? harppasin l?ntisen portin yli ja l?ksin kulkemaan kaupunkia, pysytellen vain kahdella p??kadulla. Niit? my?ten min? astuskelin varsin verkasti ja kylki edell?, yll?ni pelkk? hihaton liivijakku, jottei nutunliepeist? olisi haittaa katoille ja r?yst?ille. Per?ti varovasti siin? t?ytyi liikkua, ett'ei tallaisi jonkun vitkastelijan p??lle, joka viel? oleskeli kaduilla, vaikka k?sky oli k?ynyt, ett? itsekunkin pit?? huoneessansa pysym?n, vahinkoja v?ltt??ksens?. Akkunat ja katot olivat niin t?p?t?ynn??n ihmisi?, ett'en luule matkoillani miss??n n?hneeni niin v?kirikasta paikkaa. Kaupunki on t?ydellinen neli?, ymp?rill? muuri joka taholle 500 jalkaa pitk?. Molemmat p??kadut, viisi jalkaa leve?t, kulkevat ristikk?in ja jakavat kaupungin nelj??n kortteliin. Poikkikadut, jotka vain n?kem?lt? n?in, mutta joita en p??ssyt kulkemaan, olivat 12-18 tuumaa leveit?. Kaupunkiin mahtuu 500 tuhatta asukasta. Talot ovat kolme-, viel?p? viisikerroksisia. Puodeissa ja toreilla runsaasti kaikenlaista tavaraa. Keisarin palatsi on keskell? kaupunkia, kahden p??kadun risteyksiss?. Sen ymp?ri kulkee kaksi jalkaa korkea muuri. Minulla oli h?nen majesteetinsa lupa astua t?m?n muurin yli, ja koska muurin ja palatsin v?lill? oli 20 jalkaa avara tila, niin saatoin n?hd? palatsin joka puolelta. Linnan ulkopiha on 40 jalkaa neli?ss?, ja sen sis?puolella on kaksi muuta pihaa. Sisimm?ss? sijaitsee keisarin huoneusto. Koska nyt ulkopuolisen pihan rakennukset olivat v?hint?ns? viisi jalkaa korkeita, oli minun mahdoton harpata niitten yli, harjoja vahingoittamatta, vaikka sein?t olivatkin hakatusta kivest?, nelj? tuumaa paksuja. Keisari olisi mielell??n suonut minun p??sev?n n?kem??n palatsinsa komeutta, mutta se k?vi mahdolliseksi vasta kolme p?iv?? my?hemmin. L?ksin n?et kuninkaalliseen mets??n, joka sijaitsi sadan kyyn?r?n p??ss? kaupungista, katkaisin siell? puukolla muutamia paksuimpia puita ja laitoin niist? kaksi jakkaraa, noin kolme jalkaa korkeita kukin ja tarpeeksi lujia kest?m??n minun painoani. Saatuani jakkarat valmiiksi, l?ksin j?lleen kaupunkiin, jossa v?est?lle jo oli annettu uusi julistus minun tulostani. Ulkopuolisella pihalla nousin seisomaan toiselle jakkaralle ja nostin toisen kattojen yli sis?pihaan. Koukkup?isell? kepill? nostin sitten sis?puolelle ensimm?isenkin jakkaran. Nyt k?vin pitk?kseni ja asetin kasvoni keskimm?isen kerroksen akkunain kohdalle, jotka varta vasten oli j?tetty auki. Siin? kohtasi silm??ni loistavin n?ky, mit? suinkin saattaa ajatella. Siin? n?in keisarinnan ja nuoret prinssit, itsekunkin eri huoneissaan, loistavat seurueet ymp?rill?ns?. H?nen majesteetinsa keisarinna suvaitsi myh?ht?? minulle hyvin armollisesti ja ojensi minulle akkunan kautta k?tens? suudeltavaksi. Aamulla kerran -- taisi olla puoli kuukautta siit? kuin olin p??ssyt vapaaksi -- saapui minun luokseni Reldresal, yksityis-asian ylisihteeri, niinkuin h?nen arvonimens? kuuluu. Yhden ainoan palvelijan seurassa h?n tuli, j?tetty??n vaununsa jonkun matkan p??h?n, ja pyysi p??st? puheilleni. Min? otin h?net heti vastaan, h?n kun oli ylh?inen ja suuriansioinen mies sek? sit? paitsi oli tehokkaasti kannattanut minun hakemuksiani hovissa. Min? tarjousin olemaan pitk?ll?ni, jotta h?n paremmin ulottuisi minun korvani kohdalle, mutta h?n piti parempana olla k?mmenell?ni koko keskustelun ajan. H?n onnitteli ensiksi minua vapauteni johdosta, huomauttaen, ett? h?nell?kin on jonkin verran ansiota sen hankkimisessa, mutta, lis?si h?n, en min? vapauttani sittenk??n olisi niin helpolla saanut, elleiv?t hovin olot olisi nyky??n varsin omituisella kannalla. Niin kukoistavalta kuin tila maassa n?ytt??kin ulkomaalaisen silmiss?, sanoi h?n, on meill? kaksi ankaraa ahdistusta: kotona raivoaa puolueriitoja, ja ulkoap?in uhkaa vihollisista mahtavin. -- Mit? ensinmainittuihin tulee, niin tiet?k??t, -- puhui h?n, -- ett? meill? on jo 70 kuukautta kest?nyt riitoja kahden puolueen, Trameksanien ja Slameksanien, v?lill?. Nimens? ne ovat saaneet kenkiens? korkojen mukaan: toisilla on korkeammat korot, toisilla matalammat. T?h?n asti on se luulo ollut yleinen, ett? korkeat korot sopivat parhaiten meid?n perustuslakiemme henkeen, mutta siit? huolimatta on majesteeti p??tt?nyt k?ytt?? maansa hallinnossa yksinomaa matalain korkojen pit?ji? ja jaella heille kaikki virat, jotka kruunun asetettavissa ovat. Sen te kyll? pian saatte huomata, niinkuin senkin, ett? h?nen majesteetinsa keng?nkorot ovat kahta drurria matalammat kuin kenenk??n hovimiehen. Niin ovat n?m? puolueet eripuraisia kesken?ns?, ett'eiv?t en?? yhdess? sy? eiv?tk? juo, eiv?t edes keskustelekaan kesken??n. Trameksaneja, elikk? korkeakorkoisia, on kaiketikin luvullensa enemm?n kuin meit?, mutta valta on kumminkin kokonaan meid?n k?siss?mme. H?nen keisarillinen korkeutensa perint?ruhtinas n?ytt??, ik?v? kyll?, kallistuvan korkeitten korkojen puolelle; ainakin huomaa selv??n h?nen pit?v?n toisessa keng?ss? korkeampaa korkoa kuin toisessa, jonka vuoksi h?n onnahtelee k?ydess??n. Ja kesken n?it? sis?isi? riitoja uhkaa meit? hy?kk?ys Blefuscun saaren puolelta, joka on maailman toinen suurin valtakunta, alalleen ja voimalleen melkein yht? suuri kuin h?nen majesteetinsa valtakunta. -- Mit? sitten, -- jatkoi h?n, -- teid?n vakuutukseenne tulee, ett? maailmassa on muitakin valtakuntia, joissa asuu teid?n kokoisianne ihmisolentoja, niin eiv?t filosofit meill? oikein ota sit? uskoaksensa, vaan luulevat pikemmin teid?n pudonneen t?nne kuusta tai jostain taivaan t?hdest?. Se nimitt?in on varmaa, ett? satanen teid?n kokoisianne kuolevaisia saattaisi v?h?ss? ajassa sukupuuttoon h?vitt?? kaiken pellon viljan ja kaiken karjan h?nen majesteetinsa alueilta. Sit? paitsi ei meid?n historioissa, jotka ulottuvat kuusituhatta kuukautta ajassa taaksep?in, ole mainittu muita maita kuin n?m? kaksi valtakuntaa, Lilliput ja Blefuscu. Ja n?m? kaksi mahtavaa naapuria ovat k?yneet mit? tuiminta sotaa kesken?ns? kokonaista kuusi nelj?tt?kymment? kuukautta. -- T?m?n sodan syy oli seuraava, -- kertoi Reldresal. Kaikkina aikoina ja kaikin paikoin on tunnettu ja tunnustettu, ett? muna on ennen sy?mist? avattava paksummasta p??st?. Mutta nyt sattui nykyisen majesteetin vaari kerran, pikku poikana, leikkaamaan sormensa, kun yritti avaamaan munaa vanhan tavan mukaan paksummasta p??st?. Silloin h?nen is?ns?, keisari, julisti, ett? kaikkien alamaisten tulee, ankaran sakon uhalla, avata munat ter?v?mm?st? p??st?. T?m?n uuden lain pani kansa kovin pahaksensa. Aikakirjat kertovat, ett? sen johdosta syntyi kapinoita kuusi eri kertaa. Niiss? meni yhdelt? keisarilta henki, toiselta kruunu. Blefuscun hallitsijat yllytteliv?t my?t??ns? n?it? sis?llisi? riitoja, ja aina kun kapinat oli saatu kukistetuiksi, siirtyiv?t maanpakoon tuomitut Blefuscun valtakuntaan. On laskettu, ett? enemm?n kuin yksitoista tuhatta ihmist? kernaammin meni kuolemaan kuin suostui aukaisemaan munia ter?v?mm?st? p??st?. Satoja nidoksia kirjoitettiin n?ist? kinastuksista, mutta "paksumman p??n miesten" kirjat on jo aikaa sitten kielletty ja koko se puolue lain kautta julistettu kelvottomaksi julkisiin virkoihin. N?itten rettel?iden aikana Blefuscun keisarit huomauttivat meit? monta kertaa l?hettil?ittens? kautta hajaannuksen aikaansaamisesta uskonnossa, syytt?en meit? siit?, ett? olimme rikkoneet niit? p??m??r?yksi? vastaan, jotka meid?n suurin profettamme Lustrog oli s??t?nyt Blundecralissa ja sen viidenness? luvussa viidett?kymment?. Mutta tuo nyt oli pelkki? verukkeita vain, sill? tekstin sanat kuuluvat: "kunkin todellisesti uskovaisen pit?? s?rke? muna siit? p??st? kuin sopiva on." Ja mik? p?? se sopiva on, se olisi, minun n?yr?n mielipiteeni mukaan, j?tett?v? itsekunkin omantunnon asiaksi taikka maistraatin korkeimman virkamiehen m??r?tt?v?ksi. Mutta sittemmin saivat nuo paksumman p??n miehet niin paljon suosiota Blefuscun keisarin hovissa ja niin paljon apua ja kannatusta puolueeltansa t??ll? kotona, ett? verist? sotaa on k?yty kummankin valtakunnan v?lill? jo kuusi ja kolmekymment? kuukautta. Ja sen ajan kuluessa meilt? on mennyt nelj?kymment? linjalaivaa ja koko joukko pienempi? aluksia kuin my?s yhteens? kolmekymment? tuhatta parhainta miest? meid?n meriv?est?mme ja sotajoukostamme. Vihollisten tappiot ovat olleet jonkun verran suuremmat kuin meid?n. Nyt he ovat varustaneet suurilukuisen laivaston ja aikovat hy?k?t? meid?n kimppuumme. H?nen keisarillinen majesteetinsa on nyt, luottaen teid?n miehuuteenne ja voimaanne k?skenyt minun antamaan teille kertomuksen asiain tilasta t??ll?. Min? pyysin sihteerin edeskantamaan h?nen majesteetillensa minun n?yr?n alamaisuuteni tunteet ja ilmoittamaan h?nelle, ett'ei minun sovi muukalaisena sekaantua puolueriitoihin, vaan ett? min? olen altis, oman henkeni uhalla, puolustamaan h?nen personaansa ja valtakuntaa kaikilta kuin sit? uhata uskaltavat. Vihollisen hy?kk?ys torjuttu erinomaisella sankarity?ll?. -- Korkein arvonimi. -- L?hettil?it? Blefuscusta. -- Rauhanteko. -- Tulipalo. -- Keisarinnan palatsi pelastettu. Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page |
Terms of Use Stock Market News! © gutenberg.org.in2025 All Rights reserved.