Read Ebook: Fletcher of Saltoun by Omond George W T George William Thomson

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 22 lines and 1631 words, and 1 pages

KERTOMUKSIA SUOMEN HISTORIASTA I

Unionin aika

Kirj.

JULIUS KROHN

Kansanvalistusseura, Helsinki, 1914.

SIS?LLYS:

Alkusanat

Piispa Maunu Tavast

Kaarle Knuutinpoika Bonde

Sten Sture vanhempi ja pitk? viha

Svante Sturen aika

Sten Sture nuorempi ja Kristiern tyranni

Kristian tyranni ja Kustaa Vaasa

Viiteselitykset.

Alkusanat.

"Kertomuksien" jatkamisesta 17:nnen vuosisadan puoliv?list? eteenp?in, mihin Krohnin teos p??ttyy, on neuvotteluja vireill?, mutta lopullisiin sopimuksiin ei niiss? ole viel? p??sty.

Kustantaja.

PIISPA MAUNU TAVAST.

Piispantoimissaan oli Maunu hyv?n ja uskollisen kirkkopaimenen esikuvana. H?nen aikanansa olivat ylimalkain piispat ja muut kirkko-ylimykset tavoiltaan turmeltuneita. Suurilla tuloillansa he eliv?t ylellisesti, juoden ja m?ss?ten, olivat ahneita, r?yhkeit?, vallanhimoisia ja k?yttiv?t v??rin hengellist? valtaansa maallisten etujensa edist?miseksi. Mutta Maunu piispa vietti ihan toisellaista el?m??. H?nen tapansa olivat yksinkertaiset ja puhtaat, ylellisyytt? h?n ei suvainnut, vaan k?ytti saataviansa aina kirkon ja puutteenalaisten hyv?ksi. Kaikissa h?nen kartanoissaan el?tettiin suuri joukko k?yhi? ja vaivaisia, sokeita ja rampoja. My?skin perustettiin h?nen aikanansa Turkuun sairaala niit? onnettomia varten, jotka sairastivat spitalitautia. -- Valtaansa ja voimaansa h?n ei k?ytt?nyt omaksi hy?dykseen, vaan koetti sill? aina auttaa Ruotsin valtakuntaa ja varsinkin omaa kansaansa, jolle h?n, niinkuin vasta saamme n?hd?, monasti hankki helpoitusta raskaista kuormista sek? suojaa sortoa ja polkemista vastaan. Papistonsa tavoista ja toimista h?n piti my?skin tarkan vaarin ja k?vi itse syrj?isimmiss?kin paikkakunnissa piispank?r?ji? pit?m?ss?. N?ill? matkoillaan h?n koki monta vaivaa ja vaaraa; sill? tiet, miss? niit? sattui olemaan, olivat enimmiten vain ratsain kuljettavia polkuja. Sent?hden kuljettiin, miss? vain oli mahdollista, j?rvi? ja jokia pitkin, jolloin koskipaikoissa ja kannaksissa kannettiin venett? maata my?ten, tai s??stettiin matkat talveksi, jolloin lumihanki oli sile?n? tien?. Suur-Savosta Sysm??n matkustaessaan t?ytyi piispan kerta viett?? y?ns? salolla, taivaan kannen alla, sill? koko sill? v?lill? ei viel? ollut yht??n ainoata taloa. Mutta sitten rakennutti piispa sille paikalle, Vahvaj?rven rannalle, nykyiseen Hirvensalmen pit?j??n, uudistalon, vastaisten matkustajien suojaksi.

Miten Maunu piispa rakensi ja koristi kirkkoja sek? enensi jumalanpalveluksen loistoa, siit? tulee toisessa luvussa puhe. Mutta nyt on ensiksi viel? kerrottava muutamista muista ansioista, jotka olivat sangen suuret h?nen aikalaistensa ja uskolaistensa silmiss?. Katolinuskon mukaan piti m??r?tyt p?iv?t joka viikko ja v?liin koko viikkokaudet yht? mittaa paastota, s.o. olla lihaa ja muuta rasvaista ruokaa sy?m?tt?, ja tyyty? kalaan sek? vihanneksiin. Aika-ajoinpa ei saatu mit??n muuta nauttia kuin vain vett? ja leip??. Paitsi sit? kiduttivat uskovaiset itse??n jouhista kudotuilla paidoilla, kovilla vuoteilla ja v?list? pieksemisell?kin, johon tarkoitukseen k?ytettiin monisiimaista, v?k?raudoilla varustettua ruoskaa. Tuskin lienee ep?ilemist?k??n, ett? Maunu piispa tarkoin t?ytti n?it? uskonharjoituksia, vaikkei siit? meille erikseen ole j??nyt tietoa. Sit? vastoin h?nt? nimenomaan kiitet??n siit?, ett? h?n oli ahkera ja harras uskonsa vaatimissa alinomaisissa rukouksissa. Katolinuskoisen oli n?et joka p?iv? luettava s??detty m??r? rukouksia. Sit? varten oli heill? helminauha suurempine ja pienempine helmineen, joista toiset merkitsiv?t Is?meid?n rukousta, toiset Ave Mariaa y.m., joita rukoillessa joka rukouksen j?lkeen siirrettiin aina yksi helmi sormien lomitse, jotta tiedett?isiin, milloin s??detty m??r? tuli t?yteen. -- Paitsi yksityisi? rukouksiansa Maunu piispa kaikkialla, minne h?n tuli, itse veisasi julkista messua kerran aamulla, toisen illalla ja kolmannen kerran viel? sill? v?lill?. Kaikkien n?iden jumalisten t?iden lis?ksi h?n 64-vuotisena viel? k?vi Palestinassa, sill? pyh?in miesten ja varsinkin Vapahtajan haudalle vaeltamista pidettiin Jumalalle erinomaisen otollisena ty?n?.

T?ss? lueteltujen ansioiden sek? my?skin suuren sukunsa ja mahtavuutensa vuoksi papisto h?nt? rakasti ja piti suuressa arvossa, niin ett? h?n v. 1421 tuli yksimielisesti valituksi Upsalan arkkipiispaksi. Mutta ihmeellist? kyll? h?nen suosijansa, Eerikki kuningas, ei suostunut t?h?n vaaliin. Sit? vastoin olisi Maunu kuoltuansa ep?ilem?tt? p??ssyt pyhien miesten joukkoon, jollei uskonpuhdistus sit? ennen olisi karkoittanut koko katolinuskoa menoineen kaikkineen Suomen maasta.

Edellisess? luvussa jo mainittiin, ett? Maunu Tavast piti harrasta huolta kaikista kirkollisista laitoksista. Ottakaamme niist? nyt ensin puheeksi luostarit ja varsinkin Naantalin naisluostari, joka Maunu piispan toimesta oli perustettu ja jota h?n koko ik?ns? suojeli hellimm?ll? rakkaudella.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet