Read Ebook: Holland en de oorlog by Verwey Albert

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1158 lines and 20623 words, and 24 pages

Novellikokoelma

Kirj.

SANTERI ALKIO

Werner S?derstr?m, Porvoo, 1889-91.

Werner S?derstr?min kirjapainossa.

SIS?LLYS:

"Miesten parahia" Olutta ja h?rj?n heini? Kohtuus Oliko Mikko lurjus K?yp?? tavaraa Lepop?iv?n?

II:

Rikkaampi kuin Vauhkosen em?nt? Rinni-pahanen Mattiparka Maineen uhreja Nuo Rutakkalan hyv?t is?nn?t Pyh? vala

Harjoittelia "Suuri palkka" Vaikeassa asemassa.

"Miesten parahia."

Santeri Harakkaisen mieli k?vi oikein hyv?ksi, kun kaupungin torilla tapasi muitakin oman paikkaisia, nimitt?in tuon Mielosen Lautamiehen. -- Pit?isp? menn? tutuksi tekem??n ja kyselem??n joko Lautamies pian kotiinp?in l?htee...

Ja Santeri menikin yst?v?llisesti hymyillen ja tarjosi k?tt?.

"No p?iv??, onpa Lautamieskin tullut kaupunkiin."

"Jassoo, Santeriko se olikin ... no p?iv?? p?iv??." Mielonen seisahtui ja antoi k?tt?. Santeri hymyili ja naurahteli oikein iloisesti. Ei h?n kotipaikalla olisi milloinkaan uskaltanut menn? Mieloselle k?tt? tarjoomaan, itse kun oli vaan sellainen, halpa torpparimies ja Lautamies taas niit? kunnan mahtimiehi? ja muutenkin miesten parahia. Mutta kuinka lie nyt Santeri rohvaissut itsens? ... meni koska menikin k?ttelem??n, koska ei ket??n muita tuttavia n?kynyt Lautamiehell?k??n seurassaan.

"Joko Lautamies pian kotiinp?in l?htee?" rupesi Santeri kyselem??n.

"Pianhan sit? pit?? l?hte?, ei minulla en?? suuria ole asioita."

Santeri innostui esittelem??n, ett? jos yhdess? l?hdet?isiin ja kertoi, ettei h?nell?k??n en?? ole muita asioita, kuin ostaa apteekista Mikon Liisalle 10 p. Elekseeri? ja Faarin muorille puolen naulaa nuuskatupakkaa. Mielonen ilostui, kun Santeri apteekia mainitsi, h?nenkin piti tuoman em?nn?lle Lehm?n Muusia. Sen asian h?n nyt Santerin haltuun uskoi.

"No, noo, sit? tulee nyt vaikka kuinka pitk?lt?!"

Ja Santeri oli oikein riemusta ratketa kun sai Lautamiehen asiaa toimittaa. Sovittiin, sitten yhtym?paikasta ja erottiin asioillensa.

Santeri k??ntyi viel? taaksensa katsomaan... Olipa totisesti oikein hupaisti tehd? seuraa semmoisen aika miehen kanssa kuin Mielosen Lautamies... Se on niit? miesten parahia.

H?n kiirehti puodiin, k?ski panemaan puoli naulaa Ven?j?nlehti? ja sanoi, ett? h?nell? on kova kiire, kun on yhdess? matkassa Mielosen Lautamiehen kanssa ja se odottaa h?nt?.

"H?h? Mielosen Lautamiesk??" kysyi puotipalvelia.

"Niin, tunnetteko te h?net?"

"Kyll?."

"Eik?s h?n ole aikamies?"

"Saattaapa olla." Ja puotilainen naurahteli. Santeri rupesi kertomaan Lautamiehen avuja ja rikkauksia, pyysi lopuksi sikarin suuhunsa. Ei h?n tuota nyt juuri kaupan teki?isiksi ajatellut niin pienen kaupan p??lle, mutta kun t?ss? nyt oli niin tutustuttu. Puotilaiset antoivat Santerille sikarin ja nauroivat takapuolella. Sitten meni Santeri apteekiin, rynnisti muita ostajia kauppap?yd?n edest? syrj?lle ja tahtoi h?nelle panemaan ensin, kun Mielosen Lautamies odottaa.

"Mit??" kysyi apteekilainen otsaansa rypist?en. Santeri ry?m?si kauppap?yd?lle, pyyhki takin hijalla hike? otsastaan, kehui Mielosen Lautamiehen h?nt? odottavan, ja ett? se Lehm?n Muusi tuleekin sille Lautamiehelle.

Apteekilainen v??nsi suunsa ilveelliseen hymyyn ja rupesi kyselem??n muiden ostajain asioita. Santeri Harakkaisen p??h?n nousi kiukut... Eik? tuo mokoma luikkari tied? mik? mies Mielosen Lautamies on? H?n oli kovin loukattu ja mutisi itsekseen kuin apteekilainen vaan muille ensin antoi.

Mutta hyviss? ajoin h?n ehti, sai odottaa kauan, ennen kuin Lautamies joukkoon joutui.

Kun Lautamies tuli, ei h?n paljon Santeria huomannutkaan, sivumennen vaan kysyi, josko t?m? oli h?nt? odottanut.

"Noo, ei se haittaa tee, eip? t?ss? ole ollut kiirett? mihink??n." Santeri ajoi hevosensa per??n ja juoksi itse Lautamiehen h?kkik?rryn viereen.

"?lk?? nyt ajako Lautamies, tuota, t?ss? olisi sit? Muusia." H?n kurotti mytty?.

"Jahaa, en olisi sit? en??n muistanutkaan." Mielonen k??ntyi ottamaan, kurotti k?tt?ns?, mutta horjahti hiukan.

"Tpruu siin?!"

H?n tempasi kovasti suitsista ja hevonen per?ytyi ?kki? muutaman askeleen. Mielonen horjui selk?nojaa vasten ja p?? retkahti rumasti.

"Noo siin?!" Ja Mielonen alkoi vihatiest? repi? ohjaksista.

Santerin rupesi k?ym??n s??liksi hevosta.

"?lk?? nyt Lautamies, ... menee mustan suupielet rikki."

Mielonen ei pannut mit??n huomiota Santerin puheesen, mutta kun sai mustan hiukan asettumaan, ojensi vaan synke?n? k?tens? johon toinen sai pist?? l??kemytyn. Sanaa sanomatta l?hti h?n j?lleen ajamaan ja Santeri sai olla vikkel?iss??n kuin ehti per??n kiirehtiv?n hevosensa rattaille. Saatuansa itsens? mukavasti istumaan kiinnitti h?n katseensa Lautamieheen ja hym?hti hiukan ep?varmasti... Kovin oli mielest?ns? kopeasti kohdellut.

"Kyll? h?n on hiukan tuitukassa," h?n puoli??neen lausui ja rupesi itsekseen ajattelemaan, ett? mink?lainen mies se oikein on, tuo Mielosen Lautamies, kun hevostakin noin r??kk??...

"Tule t?nne Santeri!" kuuli h?n Lautamiehen huutavan ja n?ki pid?ttelev?n hevostansa k?velem??n. Santeri v?h?n s?v?hti... Mit?h?n nyt mahtanee sanoakaan tuo matkatoveri? H?n oikein pelk?si, ett? rupee haukkumaan, kun h?n ?sken uskalsi kielt?? hevosta r??kk??m?st?... Ne ovat niin ylpeit? nuo isoset ettei k?yh? saisi puhua mit??n...

Mutta Lautamiesp? tarjosikin vaan ryypyn pullostaan, kun Santeri pel?ten meni ??reen.

"Ota t?st? ryyppy."

"Mit? te nyt mullen ryyppy? ... ?lk?? turhia ... Lautamies ryypp?? nyt vaan itse." Santeri oikein tutisi mielenliikutuksesta, kun Mielonen noin hyv?ntahtoinen oli ja noin korea kuvaisesta pullosta ryyppy? tarjosi ... ei sanaakan maininnut ?skeisest?.

"No, ota ryyppy kun annan," sanoi Lautamies kovuudella, ik??nkuin laiskaa poikaa lukemaan pakoitetaan. Eik? Santerin en?? tehnyt mieli vastaan sanoa, otti pullon, ja pani huulillensa, tarjosi sitten takaisin.

"Kiitoksia paljon, sep? olikin hyv??, oikein paremman tapin takaista."

"No, p??st? suuhus asti," k?ski toinen.

"Kyll? se nyt jo piisaa... Tuota ... en min? ole tottunut paljon ryypp??m??n." Santeri Harakkainen katsoi n?yr?sti hymyillen Lautamieheen, ik??nkuin rukoillen tyhmyytt?ns? ja oppimattomuuttansa anteeksi.

"Ryypp?? nyt kun k?sken, ?l?k? siin? turhia siekaile, kun mielesi kuitenkin tekee."

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet