Read Ebook: Laki on kuollut — mutta tuomari on elävä by France Anatole Itkonen Rieti Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 127 lines and 8221 words, and 3 pages

Translator: Rieti Itkonen

Produced by: Tapio Riikonen

LAKI ON KUOLLUT -- MUTTA TUOMARI ON EL?V?

Kirj.

Anatole France

Suom.

Rieti Itkonen

Porvoossa, Osuuskunta Wisa rl, 1913.

SIS?LT??:

Laki on kuollut -- mutta tuomari on el?v?. Kotivarkaus. Harakan ihmety?.

Laki on kuollut -- mutta tuomari on el?v?.

-- Er??n? p?iv?n?, sanoi Jean Marteau , tapahtui, ett? min? vietin y?ni er??ss? Wincennecin metsik?ss?. En ollut sy?nyt kolmeenkymmeneen kuuteen tuntiin.

Herra Goubin kuivasi lornettiaan. H?nell? oli heikot silm?t ja tuikea katse. H?n katsoi tutkivasti Jean Marteauhon ja sanoi moittivalla ??nell? h?nelle:

-- Mit?? Ettek? taas ollut sy?nyt kahteenkymmeneennelj??n tuntiin?

-- En, vastasi Jean Marteau, en nytk??n ollut sy?nyt kahteenkymmeneennelj??n tuntiin. Mutta min? tein siin? v??rin. Ei sovi olla ilman leip??. Se on v??rin. N?l?nn?keminen pit?isi olla rangastuksen alanen kuten irtolaisuuskin. Itse asiassa n?m? molemmat hairahdukset usein yhtyv?t ja pyk?l? 269 m??r?? varattomille kolmesta kuuden kuukauden rangastuksen. Irtolaisuus, sanoo lakikirja, on irtolaisten olotila, n?m? yksil?t, joilla ei ole vakituista asuntoa eik? toimeentuloa ja jotka harvoin harjottavat mit??n ammattia tai k?sity?t?. Ne ovat suuria rikollisia.

-- On huomattava, sanoi herra Bergeret , ett? t?m? olotila, josta irtolaiset langetetaan kuuden kuukauden vankeusrangastukseen ja kymmenen vuoden poliisivalvontaan, on juuri samanlainen, johon pyh? Franciskus velvotti seuraajansa. Ja pyh?n Klaran tytt?ret, pyh? Franciskus assiisilainen ja pyh? Antonius padualainen olisivat suuressa vaarassa joutua vankivaunulla viet?v?ksi tutkintovankilaan, jos he meid?n p?ivin?mme tulisivat Pariisiin saarnaamaan. Min? en sano t?t? kiinnitt??kseni poliisin huomiota kerj?l?ismunkkeihin, joita nyky??n vilisee keskuudessamme. Heill?h?n on elinkeinonsa ja he harjottavat kaikenlaisia ammatteja.

-- He ovat kunniallisia siksi ett? he ovat rikkaita, sanoi Jean Marteau, ja kerj??minen on kielletty vain k?yhilt?. Jos minut olisi tavattu makaamasta siell? puun alla, niin olisi minut pantu vankeuteen ja se olisi ollut oikeen. Koska min? en omistanut mit??n, niin olisi minua pidetty p??oman vihollisena ja on oikeen puolustaa p??omaa sen vihollisia vastaan. Tuomarin ylev? kutsumus on turvata jokaiselle mit? h?nelle kuuluu, rikkaalle h?nen rikkauttaan ja k?yh?lle h?nen k?yhyytt??n.

-- Min? olen miettinyt oikeuden filosofiaa, sanoi herra Bergeret, ja olen huomannut, ett? koko yhteiskunnallinen oikeus nojautuu n?ihin kahteen perustotuuteen: varkaus on tuomittava, varkauden tulos on pyh?. N?m? ovat ne periaatteet, jotka takaavat yksil?n turvallisuuden ja yll?pit?v?t j?rjestyst? valtiossa. Ellei toista n?ist? suojelevista periaatteista tunnustettaisi, kukistuisi koko yhteiskunta. Ne laadittiin aikain alussa. Karhunnahkaan puettu p??llikk?, aseinaan piikirves ja pronssimiekka, astui seuralaisineen kivimuurin ymp?r?im?lle paikalle, jossa heimon lapset pidettiin suljettuina yhdess? vaimojen ja porolauman kanssa. He toivat muassaan naapurivaimojen nuoria tytt?j? ja poikia, ja kokosivat taivaasta pudonneita kivi?, jotka olivat kallisarvosia, sill? niist? tehtiin miekkoja, jotka eiv?t koskaan taipuneet. P??llikk? nousi pienelle kummulle aitauksen keskelle ja sanoi:

"N?m? orjat ja t?m? rauta, jotka olen ottanut heikoilta ja ylenkatsottavilta ihmisilt?, kuuluvat minulle. Jokaisen, joka ojentaa k?tens? niit? ottaakseen, ly?n min? kuoliaaksi piikirveell?ni."

Sellanen on lakien alkuper?. Niiden henki on ikivanha ja raakalaismainen. Ja juuri sent?hden, ett? oikeus on kaikkien v??ryyksien vahvistus, kykenee se rauhottamaan koko maailman.

Tuomari voi olla hyv?, sill? eiv?t kaikki ihmiset ole pahoja; laki ei voi koskaan olla hyv?, sill? se on vanhempi kuin mink??nlainen hyv?n k?site. Ne muutokset, joita siihen aikojen kuluessa on tehty eiv?t ole vaikuttaneet sen alkuper?seen olemukseen. Lainlaatijat ovat tehneet sen hiuksenhienoksi, mutta j?tt?neet sen raakalaismaiseksi. Sen on kiitt?minen juuri ep?inhimillisyytt??n siit? ett? sit? pidet??n arvossa ja ett? se tuntuu majesteetilliselta. Ihmisill? on taipumusta pahojen jumalien palvelemiseen ja mik? ei ole julmaa, ei tunnu heist? kunnioitettavalta. Ne jotka ovat lain-alasia, uskovat lakien oikeudenmukasuuteen. Heill? on aivon samat siveellisyysk?sitteet kuin tuomareilla ja he uskovat samoinkuin tuomaritkin ett? rangastu teko on my?s rangastava. Usein olen poliisin tai rikostuomioistuimen edess? mielenliikutuksella havainnut, kuinka t?ydellisess? sopusoinnussa tuomarin ja rikollisen mielipiteet hyv?st? ja pahasta ovat. Heill? on yhteiset ennakkoluulot ja yhteinen siveellisyys.

-- Eik? toisin voikaan olla, sanoi Jean Marteau. -- K?yh? raukka, joka n?ytelaudalta on varastanut makkaran tai kenk?parin, ei sent?hden varmaankaan ole tarkasti ja pelk??m?tt? tarkastellut oikeuden alkuper?? ja syventynyt sen perusteihin. Ja ne, jotka meid?n tavoin arkailematta tekev?t huomion, ett? v?kivaltaa ja oikeudettomuutta lakia s??dett?ess? pyhitet??n -- ne eiv?t rohkene varastaa edes vaivasta kuparikolikkoa.

-- Joka tapauksessa, sanoi herra Goubin, on olemassa oikeudenmukasiakin lakeja.

-- Luuletteko niin? kysyi Jean Marteau.

-- Herra Goubin on oikeassa, vastasi herra Bergeret. -- On olemassa oikeudenmukasia lakeja. Mutta laki, joka on laadittu yhteiskuntaa tukemaan, ei voi tarkotuksensa mukaan olla oikeudenmukasempi kuin t?m? yhteiskunta. Niin kauvan kutu yhteiskunta perustuu v??ryyteen, on lakien teht?v?n? oleva v??ryyden puolustaminen ja tukeminen. Ja mit? oikeudettomampia ne ovat, sit? kunnioitettavammilta ne tuntuvat. Huomatkaa my?s ett? koska lait suurimmaksi osaksi ovat sangen vanhoja, niin ne eiv?t edusta t?ydelleen nyky??n olemassaolevaa v??ryytt?, vaan vanhaa, viel?kin karkeampaa ja raaempaa v??ryytt?. Ne ovat muistomerkkej? huonoilta vuosilta, ja niill? on kantoisuutta viel? parempinakin aikoina.

-- Mutta niit? parannetaan, sanoi herra Goubin.

-- Aivan oikeen, niit? parannetaan, vastasi herra Bergeret. -- Eduskunta ja senaatti ty?skentelev?t niiden parantamiseksi kun ei niill? ole muuta tekemist?. Mutta niiden alkuper?nen ydin j?? olemaan ja se on karkea. Totta puhuen, niin en ollenkaan pelk?isi huonoja lakeja, jos vaan hyv?t tuomarit min? sovelluttaisivat. Laki on taipumaton, sanotaan. Sit? en usko. Ei ole mit??n kirjoitettua, mik? ei mukaantuisi. Laki on kuollut, mutta tuomari on el?v? -- se on se suuri etu, mik? h?nell? on lakiin verraten. Pahaksi onneksi k?ytt?? h?n t?t? etuaan harvoin. Tavallisesti k?ytt?ytyy h?n viel? tyhmemmin, viel? tunnottomammin, kuin lain kirjain h?nt? pakottaisi. H?n ei olemassa ihmisellinen, h?nell? ei ole s??liv?isyytt?. Luokkahenki karkottaa h?nest? kaiken inhimillisen my?t?tunnon. Min? puhun t?ss? vain rehellisist? tuomareista.

-- Ne muodostavat enemmist?n, sanoi herra Goubin.

-- Niin, ne muodostavat enemmist?n, vastasi herra Bergeret, jos arvostelemme tavallisen rehellisyyden ja yleisen siveellisyyden mukaan.

Mutta onko se kylliksi ett? on vaan kunniallinen mies, voidakseen erehtym?tt? ja toisen oikeutta loukkaamatta k?ytt?? rankasemisen pelottavaa valtaa? Hyv?ss? tuomarissa pit?? yhdisty? filosofinen ajatustapa luonnolliseen hyveeseen. Siin? vaaditaan paljo miehelt?, jonka pit?isi menesty? virkaurallaan ja kohota arvossa. Sen lis?ksi tulee meid?n muistaa, ett? jos h?n osottaa korkeampia oikeusk?sitteit? kuin ne jotka samaan aikaan vallitsevat h?nen ymp?rist?ss??n, niin tekee h?n itsens? virkaveljiens? vihaamaksi ja her?tt?? yleist? suuttumusta. Sill? kaikkea muuta siveellisyytt? paitsi omaamme kutsumme me siveett?myydeksi. Kaikkia niit?, jotka ovat tuoneet maailmaan ennen tuntematonta hyvyytt?, on kohdannut kunniallisten ihmisten ylenkatse. Ja juuri se on tullut er??n tuomari Magnaud'in osaksi. Minulla on t??ll? h?nen arvostelujaan pieneen vihkoon koottuna ja Henry Leyret'n selityksill? varustettuna. Kun n?m? arvostelut julastiin, pudistelivat kaikki ankarat virkamiehet ja siveelliset lains??t?j?t p?it??n. Ne todistavat mit? korkeinta ymm?rryst? ja l?mpimint? syd?nt?. Ne ovat t?ynn? osanottoa, ne ovat ihmisellisi?, ne ovat siveellisi?. Lainlaatijakunnassa oltiin sit? mielt?, ett? tuomari Magnaud'lta puuttui lainopillista kyky? ja herra Melinin yst?v?t syyttiv?t h?nt? siit? ettet h?n tarpeeksi huolehtinut omistusoikeudesta. Ja totta on ett? ne syyt, joihin tuomari Magnaud'n arvostelut perustuivat, olivat aivan omintakeiset. Sill? niiss? kohtaamme joka rivill? vapaamielisen hengen ajatuksia ja l?mpim?n syd?men tunteita.

Herra Bergeret otti p?yd?lt? pienen punaisen vihkosen, selasi sit? ja luki:

"Oikeamielisyys ja hienotunteisuus ovat kaksi hyvett?, joita on tavattoman paljo helpompi harjottaa sen jolta ei mit??n puutu kuin sen jolta puuttuu kaikkea."

"Ei saisi rangaista sit? mit? ei voi v?ltt??."

"Voidakseen oikeudenmukasesti tuomita h?t??k?rsiv?n rikosta, pit?? tuomarin hetkeksi unohtaa se hyvinvointi jota h?n nauttii ja koettaa niin paljo kuin mahdollista asettua siihen surkuteltavaan asemaan, ett? h?n on kaikkien hylk??m?."

"Kun tuomari tulkitsee lakia, ei h?nen pid? huolehtia ainoastaan siit? erikoistapauksesta, joka on asetettu h?nen ratkastavakseen, vaan h?nen pit?? my?s ottaa huomioon ne hyv?t tai huonot seuraukset, joita h?nen tuomionsa voi aiheuttaa yleisten etujen alalla."

"Ty?mies yksin luo uutta ja panee alttiiksi terveytens? ja henkens? ty?nantajan hyv?ksi; t?m? ei voi panna alttiiksi muuta kuin p??omansa."

N?it? olen lukenut, on otettu melkein umpim?hk??n, lis?si herra Bergeret, ja l?i samalla kirjan kiinni. -- Kas siin? ennen tuntemattomia sanoja jotka puhuvat jalosta sielusta!

Kotivarkaus.

T??ll? on sekalaista, t??ll? kuten kaikkialla, n?ytti h?n sanovan lempe?ll? v?syneell? katseellaan.

Kun menimme pihan yli, oli pitk? rivi naisvankia lopettanut ??nett?m?n k?velyns? ja he meniv?t j?lleen ty?huoneisiinsa. Siell? oli paljo vanhanpuoleisia raa'an ja laiskan n?k?isi? naisia. Yst?v?ni, tohtori Gabane, joka piti meille seuraa, kiinnitti minun huomiotani paljon, ett? melkein kaikissa n?iss? naisissa oli luonteenomasia vikoja ett? heill? useilla oli kierot silm?t, ett? he olivat huonontuneita ja ett? heiss? oli hyvin harvoja, joissa ei ollut huomattavissa t?rke?n rikoksen tai ainakin rikollisuuden leimaa.

Johtaja pudisti hitaasti p??t??n. Min? n?in vallan hyvin, ett? h?n ei juuri ollenkaan suosinut rikollisuutta tutkivien l??k?rien selittelyj? ja ett? h?n puolestaan oli vakuutettu etteiv?t rikolliset yhteiskunnastamme useinkaan n?yt? niin kovin erilaisilta kuin syytt?m?tk??n.

H?n vei meid?t ty?huoneisiin. Me n?imme leipojattaria, pesij?tt?ri? ja liinaompelijattaria t?ydess? toimessa. Ty? ja vallitseva siisteys levittiv?t miltei hieman iloa. Johtaja kohteli kaikkia n?it? naisia yst?v?llisesti. Typerimm?t ja ilkeimm?tk??n eiv?t saaneet h?nt? kadottamaan k?rsiv?llisyytt??n ja hyv?ntahtosuuttaan. H?n oli sit? mielt?, ett? niille joiden kanssa joutuu yhdess? el?m??n, on annettava paljo anteeksi ja ettei pid? vaatia liikaa edes rikollisilta ja pahantekij?ilt?. Eik? h?n vastoin tavallisuutta, vaatinut varkailta ja parittajilta ett? he olisivat t?ydellisi? siksi ett? he k?rsiv?t rangastusta. H?n ei juuri uskonut rangastuksen jalostavaan vaikutukseen eik? toivonutkaan voivansa tehd? vankilasta hyveen oppilaitosta.

Koska h?n ei my?sk??n hyv?ksynyt k?sityst? ett? ihmisi? k?rsimyksill? parannetaan, s??sti h?n n?it? onnettomia k?rsimyksill? niin paljo kuin mahdollista. En tied? oliko h?nell? mink??nlaisia uskonnollisia tunteita, mutta sovitusopille ei h?n antanut mit??n siveellist? merkityst?.

-- Min? tulkitsen s??nt??, sanoi h?n minulle, ennenkun sovellutan sit?. Ja min? itse selit?n sen vangeille. S??nt? vaatii esimerkiksi ehdotonta vaitioloa. Jos he noudattaisivat ehdotonta vaitioloa, tulisi heist? joko tyls?mielisi? tai raivohulluja. Min? tuulen, minun t?ytyy tuulla, ettei t?m? ole s??nn?n tarkotus. Min? sanon heille: "S??nt? k?skee teid?n noudattamaan vaitioloa. Mit? t?m? merkitsee? Se merkitsee, ett? vartijat eiv?t saa kuulla teid?n puhelevan. Jos he kuulevat, saatte te rangastuksen. Elleiv?t he kuule, ei teit? vastaan ole mit??n moittimista. Minulla ei ole oikeutta valvoa teid?n ajatuksianne. Elleiv?t teid?n sananne aiheuta enemp?? melua kuin teid?n ajatuksenne, ei minulla ole mit??n oikeutta vaatia tili? teid?n sanoistanne." T?m?n viittauksen j?lkeen koettavat he puhua, niin sanoakseni ??nett?m?sti. Heist? ei tule hulluja ja s??nt?? noudatetaan.

Min? kysyin h?nelt? hyv?ksyv?tk? h?nen esimiehens? t?llasen s??nn?n tulkinnan.

H?n vastasi, ett? tarkastajat usein moittivat h?nt?, mutta ett? h?nell? oli silloin tapana vied? heid?t ulommaiselle portille ja sanoa heille: "Te n?ette t?m?n ver?j?n; se on puinen. Jos t?nne sulettaisi miehi?, ei heist? viikon kuluttua olisi ainoatakaan j?lell?. Toiset eiv?t ajattelekaan paeta. On viisasta olla pakottamatta heit? ??rimmilleen. Vankilan elintapa ei muutenkaan ole edullinen heid?n ruumiin ja sielun terveydelle. Min? en ota vastatakseni heid?n vartioimisestaan, jos te m??r??tte heille vaitiolon kidutuksen."

Sairasosasto ja makuusalit, joissa senj?lkeen k?vimme, olivat sijotetut suuriin, valkoisiksi rapattuihin huoneisiin, joissa ei ollut entisest? loistostaan muuta j?lell? kuin mahtavat, harmaasta kivest? tai mustasta marmorista tehdyt tulisijat, joiden yl?puolella kohosi komeita hyvett? esitt?vi? korkokuvia. Oikeus -- jonkun italialaistuneen flaamilaisen taiteilijan ennen vuotta 1600 veist?m? -- paljastetuin rinnoin ja jalka halastun viitan ulkopuolella, piti lihavalla toisella k?dell??n tasapainosta horjahtanutta vaakaansa, jonka kupit l?iv?t vastakkain kuten symboolit. T?m? jumalatar osotti miekkansa k?rke? pient? sairasta kohti, joka makasi rautas?ngyss? pienell? salvetin kokosella patjalla. H?n n?ytti lapselta.

-- No, voitteko nyt paremmin? kysyi tohtori Gabane.

-- Kiitos, tohtori, paljo paremmin.

H?n hymyili.

-- Olkaa nyt oikeen kiltti, niin tulette pian terveeksi.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet