Read Ebook: Jaakkoo lähti Pariisihi...: Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924 by Ikola Jaakko

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 794 lines and 24188 words, and 16 pages

riisin kisoos jo n?hr? tulevan Jaapanin kynnet. Jaapani sai jo oikian olympialaasen pisteenki t?ll? kertaa ja ilo oli suuri. Siit? s?hk?tettihin heti kotomaahan ja l?hretettihin nii pitki? kuvauksia ja kertomuksia s?hk?sanomalla, jotta sanottihin maksanehen kolme-, nelj?kymment? tuhatta meir?n markkaa. Yhren mi?hen l?hrett?mine Pariisin kisoohi oli tullu Jaapanille maksamhan 100,000 markkaa, jotta kyll? ne poijat hassaavat. Mutta nyt tuli jo oikia piste. Niiren joukos oli jo sellaasia poikia, jokka osasivat kaikki samat temput kun amerikkalaaset ja muut kansat ja saivat tuloksiakin, joilla p??siv?t aivan palkintomi?sten kintuulle. Meist? tuntuu ja nii se sanoo Pihkalaki, jotta ensi kerralla jaapanilaaset taitavat jo nyppi? ensi palkintoja.

Ruattill' oli paljo pi?neet joukko ku meill?. N'oli meinannehet ottaa oppia meilt? jotta l?hrett?v?t vai v?hemm?n joukon ja ottavat sit? enempi palkintoja, -- niinku me teimm? Antverppenis. Mutta taas me petimm? niit?. Nyt me panimmaki suuren joukon ja taas veimm? melkee pualet palkinnoosta. Ei ne tahro pestapruurit pysy? meir?n kans samas tahris.

Tsekko-Slovakialla oli komja painijajoukko ja Turkill' oli kans mahtavia mi?hi?. Niil' oli sellaane h?rk? lipunkantajana jotta sit? ihaalivat kaikki. Viimmeesen? tuli Etel?-Slaavian 5 mi?st?. Ne erustivat l?hinn? vanhaa Ven?j??, joka ennenkin on n?is juhlis kulkenu h?nt?p??s. Ku ymp?rimarssi oli suaritettu, asettuuvat joukot vi?rekk??n kent?lle ja eri mairen liput koottihin suurehe pualiympyr?h?n joukkojen etehen. Itte Franskanmaan prisit?ntti astuu puhujalavalle niiren ethen ja juhlallisella parranp?ristyksell? ilmootti Kahreksannet Pariisin olympialaaset kisat avatuuksi. Ja se se kumma oli, jotta ku se ukko huiskutti siin? kent?ll? vai v?h? huuliansa, nii meir?n p??n p??lt?, si?lt? katonrajasta, paasas ??nt? suurista torvista n'otta se kuuluu kilometrien p??h?n. Ne oli erinomaasia ??nenvahvistajia, jokka sitte kuuluttivat tuloksia aamusta iltahan ja aina huutivat ensiksi ykstoikkoosella pukin??nell? jotta: >>Alloo alloo!>> -- ja sitte pr?tistiv?t numeroota pitk?n protoiskan tulemhan. Tua alloo-alloo oli nii merkillinen jotta se j?i ij?ksi p?iviksi kaikkien korvahan, jokka Pariisin kisoos olivat. Alloo alloo -- --

Avajaasmenoohi kuuluu vi?l? olympialaasvalan vannominen ja se tapahtuu sill? lailla, jotta Franskan suasituun urheelija Geo Andree astoo lavalle ja saneli kaikkien pualesta lupauksen, ett? jokaane urheelija tuloo jalosti ja rehellisesti kilpaalemhan, ei pure eik?' potki.

Sitte laskivat partiopojat lent?mh?n monta sataa kirjekyyhkyst?, joiren jalkoohi oli kuulemma sirottu paperilappu ja siin? ilmootus jotta Pariisis on nyt alkanehet Olympian kisat. En ti?r? sitte mihk? ne kyhkyyset l?htiv?t, mutta puhet oli sellaane, jotta niiren olis pit?ny vi?r? t?m? juhlalline tiato jokaasehe Franskanmaan eri l??nihi. Niin m? kumminki ajattelin, jotteiv?t tainnehet viitti? kauemmas r?pytell? ku ensim??sen nurkan taa.

Ja kaikista viimmeeseksi ampua moikotettihin monta kovaa kutia kanuunoolla n'otta paikat jyskyy. P??lle hurrattihin ja huiskutettihin pi?nill? kansallisuuslipuulla, joita si?l? oli myyt?v?n?. Suamen lippuja ei esti tahtonnu saara mist??, mutta ku sitte ensimm??sen? kilpaalup?iv?n? sen mallia oli mailmalle n?ytetty voiton tangos, nii jo rupes olemhan Suamen siniristi?ki saatavana.

-- Se oli hirvi?n rasittavaa n?m? juhlallisuuret -- huakaasi M?sj??-Tommila, ku statioonilta tultihin. -- Mit?h?n si?l? Punaases Myllys mahtaa olla t?n? iltana. -- --

KEIH??NHEITTO JA 10,000 JUAKSU.

Kentt?urheelun ensimm??ne p?iv? oli sunnuntai ja meir?n poikaan erikooslajiista oli sin? p?iv?n? ohjelmas keih??nheitto ja 10 kilomeeterin juaksu. Siin? v?lis suaritettihin muitaki lajia, john' ei meir?n mi?hill? kuitenkaan ollu paljo mit?? sanomista. 400 metrin aitajuaksuhun otti suamalaasista osaa Vileeni ja Jukola. Ne juaksivat taktillisesti alkueris vain nii, jotta p??siv?t h?nnill? v?lierihin ja antoovat toisten poikaan paasoottaa heti alkukilpaalus ittens? pilalle. Ei me t?s sortis palkintoja ajatellehekkaa, mutta v?lier?s se Vileeni jo pisti nii vinki?? jotta Pihkala rupes tuhisemhan jotta

-- Ei s'oo sanottu, vaikka Vileeni p?rj??ski! Se juaksi hyvi ja k?ytti hyvin hermojansa, piti vai varansa, jotta p??si viimmeesen? mi?hen? loppukilpaaluuhi -- --

Korkeushypys oli mukana kaks suamalaasta, Kreemeri ja Yrj?l?, muttei ne piisannehet kyyttipoijiksi amerikkalaasille, jokka pomppiivat ku h?k?? vai overoolit p??ll? 190 sentist?. Meir?n poijat j?iv?t jo 170 ja joutuuvat pelist? pois.

Vi?l? suaritettihin sin? p?iv?n? 800 meetrin juaksun karsinnat. T?lle matkalle oli ilmootettu meilt? Nurmi, Peussa, Jaanssoni ja Luama, mutta vai Jaanssoni l?hti matkalle ja itti?ns? s??stellen piti varansa jotta tuli kolmantena maalihi ja p??si loppukilpaaluuhi. Nurmen poisj??mist? pirettihin pahana ja ylees? pakkas napisemhan. Olis sen pit?ny menn? koittamhan! On hyvin luultavaa, jotta olis voittanukki. Muutoon n?yttiv?t meir?n poijat heti aluusta aikaan kylm?? sisuansa. Ei ne juassehet niinku monet muut, jotta alkukilpaaluus jo vetiv?t kaikkensa. Antoovat muiren poikaan vai niitt?? alkukilpaalujen kunnian ja pitiv?t varansa jotta p??siv?t v?lierihi.

N?iren pikkukilpaalujen loppuottelut suaritettihin seuraavana p?iv?n?.

Meir?n heini? oli t?n? p?iv?n? keih??nheitto ja Ritolan 10,000. Ku kent?lle tultihin, nii me suamalaaset olimma aiva varmoja, jotta keih??nheitos tuloovat kaikki palkinnot Suamehen ilman ep??lyst?. Kuka meille p?rj??s, ku meill' on Myyr?, Saaristo, Juhanssonin-Pekka ja Eekvisti, jokka kaikki paiskiivat 63--65 meeteri?? Oikee tuli s??li ku ajatteli ruattalaasia -- --

Mutta s'oli poijat niukin naukin ja herran?hk?h?n jos saimma eres ensimm??st? palkintua! Aiva syr?n kylm?n? istuttihin ja ?hkyttihin, eik? sittek?? meinannu tulla. -- Niin se on ku ollahan liika varmoja etuk?then.

Oli kuuma ukkoosp?iv? ja alkas satelemhan ku se keih??nheitto alkoo. Kuluu horvin aikaa ennenk? p??siv?t alkamhan. Me fintupit istuumma ja vahtasimma silm? kovana koska valkopaitaaset ja sinireunaaset suamalaaset k?yv?t keih??seen kiinni. Ensimm??ne suamalaane heitt?j? oli Eekvisti. Sivalti ja keih?s lenti tuskin 50 m. ja lis?ksi astoo ylitte.

-- Rikki!

Tuli Myyr? ja veti n. 58 silm?m??r?ll? ja sekin meni rikki.

-- No nyt on jeekeli irti! T?m' on pahan merkki, hermostuuvat ja tuloovat niin arooksi, jotteiv?t uskalla en?? voimalla sivaltaa! -- Ja nua toiset perttanat paiskiivat yli meir?n poikaan merkkien!

-- No eikh?n ne ny silt? vi?l? toisella ja kolmannella heitolla petraa --

-- Totisesti ku joka sorkka meir?n poijista paiskaa kotona tavallisis oloos yli 60 ja nyt eiv?t saa 58! -- --

-- Aha, aha, Eekvistin toinen heitto meni nyt 57 -- -- -- ja kas perttana!! -- -- heeei poijat, Myyr? sivalti -- -- hurraaaa, huutakaa -- kiljumma me lehterill?.

-- Menik? se 60?

-- Ei taira aiva olla --

-- No s'oon ylittekki! -- N?k??h?n tuan ny selev?sti -- --

-- Eik? oo, vaikka se t?nne n?ytt??.

-- Nyt ilmootethan -- -- hiljaa! -- -- Se oli 59,5. --

-- Mik?s se tua ruattalaane sinip?ksy on, joka nyt paiskaa? --

-- S'oon ny se Ruattin ylpeys, Lindstr?mi, vaaralline mi?s, vet?? 62--63.

-- ?l? hiivatis! Kun menis ylitte noukallensa! --

-- Hyss hyss Lindstr?m kastar -- huutaa Tekneeri, >>Ruattin-Pihkala>>, jok' istuu meir?n oikian Pihkalab vi?res.

-- Nyt veti! -- Hyi saakeli, alas alas, putua putua maaha keih?s! -- huuran m? ja Pihkala ?hkyy kans ku mahatauris.

-- Yli meni! Heitti Myyr?n merkin yli!! -- Voi saksanpukki sent?hre -- -- ruattalaane, t?m?h?n on kauhiaa --

Sateloo ja k?y tuuliaasp?it?.

Ja vi?l? kaks amerikkalaasta heitti aiva Myyr?n merkin ymp?rille, ku ei vai olsi ollu ylittekki.

-- Eekvisti, ver? ver?, nyt on h?t? k?sis! --

-- ?s, meni liika alhaalta, tuskin 55.

-- Ja vi?l? toinenkin ruattalaane, jokin Plumpkvisti tuli aiva kintuulle -- ?hkyyv?t suamalaaset tuskan hies.

-- Poijat, nyt on Myyr?ll? viimmeene heitto! -- Paa ny kaikkes mi?s, ti?r? jotta kotomaas orotethan. Ver? sisulla sekahan nyt, olishan se kamalaa, jos jokin Ruattin Lindstr?mi voittaas meir?n kultametallin! --

Myyr? n?ytt?? olovan hermostuksis, kulkoo ymp?rins?, koitteloo keih?hi?, eik? saa mialuusta. Hairaa viimmee yhren ku huurethan paikalle.

-- No nyt poijat! Myyr? heitt?? kolmannen kerran!

-- Istukaa si?l?, istukaa!! -- karjuthan joka pualelta.

-- Asii! --

Niin huurethan mulle takaa, ja niin m? karjun kans muille jotta silm?t s?tii. -- Asii! -- kuulettako si?l? -- -- asii, asii! -- ja itte nousen penkille seisomhan. Mun takanani kirkuu joitaki pulkaarialaasia lehtimi?hi? mulle >>asiita>>, mutta siit? m? viis veisaan. -- Asii senkin aasit!!

-- No nyt veti --. Ei! -- p?in pyttyhy meni Myyr?n heitto. Liika alha. Lindstr?mi voitti.

-- Mith?n ne sanoo Suames? --

-- No kyll? se loppukilpaalus parantaa -- koitamma me lohruttaa toisiamma.

Kun heitot sitte mitattihin oli Lindstr?mi paras 59,92, Myyr? v?h? j?liis, sitte amerikkalaaset Neufeld ja Oherst, viires oli ruattalaane Blomqvist ja -kuures Suamen Ekvisti. N?m? p??siv?t loppukilpaaluhu. Toiset kaks suamalaasta, Saaristo ja Juhanssonin Pekka eiv?t saannehet yht?k?? heittua onnistumhan. -- Kyll? s'oli nii harmillista, jotta itkua teetti. Muttei saanu Viron Klumperikaa, joka kans on varma 60 mi?s. Ruattin pelj?tty Lillieri meni samoon pl?r?ksi. Oli t?m? ny tulemus!

Loppukilpaalus, joka seuraas heti per?s, pakkas aiva sualet soittumhan. Ei vi?l?k?? lenn? keih?s. Samoolle main vai putooloovat.

-- ?h?h! Eekvisti petras v?h?, muttei paljo.

-- No poijat jo veti Myyr?! -- Huraa nyt on voitto -- -- -- kah kah -- -- huraa, s'oon liki 65, -- -- hurraa! Siin' on ainaki 3 meeteri? nyt ruattalaasen kans erua -- --.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet