Read Ebook: Jaakkoo lähti Pariisihi...: Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924 by Ikola Jaakko

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 794 lines and 24188 words, and 16 pages

-- No poijat jo veti Myyr?! -- Huraa nyt on voitto -- -- -- kah kah -- -- huraa, s'oon liki 65, -- -- hurraa! Siin' on ainaki 3 meeteri? nyt ruattalaasen kans erua -- --.

-- Petraakohan Lindstr?mi?

-- Juu, nu kastar han petre -- sanoo jokin ruattalaane lehtimi?s takaa.

-- N??-?h, tamme faan --, karjasen takaasi. -- -- Orottakaa, vi?l' on Myyr?ll? yks' heitto. No nyt saatta n?hr? Myyr? heitt??!

-- Hyss hys hiljaa!

-- Asii!! m?sj?? silvuplee!

-- Nyt -- hurr -- peijakas, ku meni alha ??h.

-- Nyt men?? Lindstr?m! --. Kyll?, sill' on hyv? vauhti, -- -- ka ny, huih! -- -- putua, putua -- pluttis!!! -- Eip?s menny!

-- Huraa, hei hei Myyr? voitti!

Ensimm??ne kultamitku tuli Suamehe mutta lujalle se otti. Toinen palkinto meni Ruattihin ja kolmas Amerikkahan. Ja meir?n Ekvisti oli nelj?s. Onneksi se lykk?s sen ruattalaasen Plumpkvistin m?lliksi sakis.

Voiton merkiksi verettihin keskimm??sehe korkiaha flakutankoho suuri Suamen lippu. Kilpaalujen ensim??sen kultamitaliin oli saanu Suami. Soittokunta soitti Maamme laulun, ihmiset nousivat seisomhan ja paljastivat p??ns?. Se oli juhlallinen hetki. Sattuu justihi aurinko paistamhan n'otta meir?n puhras siniristilippumma loisti uljahana tuules. Sit? kattoo kunniootuksella Afrikan musta neekeri, Jaapanin silkkipyttyyne tiplomaatti. Sit? t?llisteli j?ykk?niskaane enkelsmanni, turpaanip?inen ekyptil?ine ja punafetsinen Turkin poika. Sit? katteli Punss-Juunssonikki v?h? nuan niinku jotta:

-- Siin? se ny on taas, kyll? me jo oomma tuan oppinhet tuntemhan.

Mutta reirut jenkit sanoovat vai jotta:

-- Oorait, it is Finlant, ai nou!

Se oli meille suamalaasille taas omaa alaa. Meilt? oli ilmootettu Nurmi, Ritola, Berg, ja Sipil? ja varami?hen? Rastas. Mutta Nurmi ei l?htenykk??, se s??sti itti?ns? 5,000 ja 1,500 juaksuja varten. Taisi olla sovittu, jotta Ritola saa voittaa 10,000 ja Nurmi 5,000. Nurmen tilalle l?hti Rastas. V?ki murisi statiolla ku ilmootettihin, jotta Nurmi ei otakkaa osaa.

L?ht?viivalle asetti varpahansa l?hes nelj?kymment? mi?st?. Laukaus pamahti ja yhten? pyryn? l?hti mi?sjoukko taivaltamahan rataa. Se Ruattiin Viire meni heti johtohon, Ritola ja muut suamalaaset pomppiivat ensi ymp?ryksen pualiv?lihi aiva h?nt?p??s intialaasten sakis, jokka n?yttiv?t siit? kovasti tykk??v?n.

Ku klapinasakki oli v?h? seliinny ja j?rjestyny per?tt??srivihin, kattoo Ritola ajan tullehen astua Viiren seurahan. Ei erelle, kunnioottavan kahren askelhen p??h?n vai. Kolmanneksi asettuu tanakka irlantilaane Clark ja nuan 20 metrin p??s tuli kymmenkunta mi?st? yhten? ryp?h?n?. Siin? keskell? koikkaalivat Berg, Sipil? ja Rastas. -- Kaikista viimmeesen? hyssytteli yks mustanaamaane hindu, joll' oli niinku jokin lankaker? sirottu p??n p??lle. Kovasti vakavana ja juhlallisena se per?? piti ja aina vai j?i. Lopetti sitte ku silt? meni j?rjestys sekaasinsa. Se r?kn?s jotta h?nen pit??s olla varma m?lli eli viimmeene mi?s, mutta h?mm?styy kovasti ku si?lt? takaa rupes tulemhan aina vai viimmeesi? mi?hi?!

Se k??ntyy ymp?ri ja kattoo jotta:

-- Mist? nuata oikee tuloo?

Eik? k?sitt?ny jotta n'oli juassehet sen ymp?rikautta kiinni. Se katteli ethen ja taa ja sivulle ja joka pualella vai juasta pylkkii mi?hi?! Ku ei se en?? voinu pit?? selvill?, kuinka mones mi?s se siin? karusellis oli, niin huitaasi k?rell? ja l?hti pois koko sakista.

Viire ja Ritola juaksivat melkee vi?retyste. Ritola rinnanmitan j?liis, Viiren juastes rajaviivaa. Se oli kaunis pari kattella, tasaasesti ja kevi?sti nousi kummankin jalka ja taival katkes nopiaa. Siihe tuli niiren ja sen irlantilaasen v?lihin n. 50 m. kaula, nii ett? parivaljakko porhalti yksin?ns? ja erill? muista. Ritola on v?h? pirempi ku Viire, jonka juaksu on kankiampaa ku Ritolan. Viiren naamasta saattoo jo lukia, jotta se lopun arvas. Se paineli vai tasaasta tahtia vakavan n?k??sen?, ku Ritola sen sijahan heitteli jalkojansa iloosesti ja katteli taaksensakki jotta:

-- Mihn?s ne muut meir?n poijat tuloovat?

Nelj? kilometri? johti Viire, mutta silloo Ritola n?ytti tykk??v?n jotta taitaa olla jo mun vooroni menn? johtohon. Ja meni kans. Viire seuras sitte per?vaununa uskollisesti. Nii kuluu kiarros toisensa perh?n. Ruattalaasten toivo jo nousi. Rupesivat huutamhan jo Viirelle jotta:

-- Petra liite ja paina sivuu!

Mutta Viire ti?si jotta helppoot s'oon si?lt? penkilt? isthaltansa komentaa ku itte olla remmis. Siin'oli t?ysi ty? pysy? eres sen fintupin kantap?ill?.

Kuurennella kilometrill? pisti Ritola pi?neksi hyssyksi ja koitteli tulooko Viire f?ljys.

Koitti se vastata, mutta kymmenkunta metri? j?i kumminki v?lihin, ja sit? s'ei saanu lyhenemh?n.

Nyt rupesivat jo toisekki meir?n poijat pyk??mh?n vauhtia ja hinkkaamhan itti?ns? etup??h?n. Berg oli jo kolmantena, ja Viire j?i vi?l? Ritolasta l?hes pualen kiarrosta. 50 meeterin p??s Bergist? kampaali Sipil? kahren enklantilaasen kans kauan aikaa, mutta sitte se riuhtaasi ittens? irti niist? ja l?hti Bergin perh?n. Rastaskin ponkii ethenp?i, yritti Sipil?? kiinni, mutta se ponkii alta pois sen ku kerkes.

Alkas viimmeene kiarros. Ritola lis?s askelta -- ja Viire j?i ku seisomhan. Ei siin'ollu meir?n Villell? en?? mit?? kiirustakaa, pomppii maalihi aiva lystiksens?. Mutta Viire oli kuitti poika, nii kangistunu ja rasittunu; jotta pelk?s jo kolmatta mi?st?, Bergi?kin, joka veti sisulla kaulaa kiinni. Viirell? oli etumatkaa kumminki l?hes 200 m. ja kerkes pelastaa nahkansa. Sipil? otti kovan loppukirin ja tuli nelj?nneksi mi?heksi.

Suami sai loistavan voiton, vei ensimm??sen, kolmannen ja nelj?nnen palkinnon.

Ritolan tulos oli samalla uusi loistava maailmanenn?tys, sill? siihenastinen, jonka v?h?? ennen teki Helsingis ja joka sekin oli hirvi? 30 min. 35,4, mutta nyt se juaksi 30.23,3. -- Viire oli hyv?s kunnos ja sai el?m?ns? parhaan tuloksen ja uuren Ruattin enn?tyksen 30.58,8. Hyv? oli Viire, mutta pareet on aina pareet.

Ja taas nousi Suamen lippu voittotankohon ja me suamalaaset saimma huutaa ku vaskih?rj?t kurkut suorina.

Se oli ihanaa -- ja kuivas kovasti kurkkua.

Maanantaina kilpailujen toisena p?iv?n? oli 5-ottelun kova p?iv?. Meir?n mi?hen, Lehtosen, joka voitti Antwerpenin kisoos, oli m??r? nitist?? nyt toisen kerran 5-ottelun kultamitaliin. Kyll? Lehtonen kunnos oli, mutta n?is kisoos voi sattua mit? vai, ku mailman parahat viisottelijat ovat kaikki joukos ja osaavat pelata jekkua yht? hyvin ku meir?nki mi?het.

Kun kent?lle tultihin, olimma me suamalaaset kaikki ep?varmoja. Ei puheltu siit?, voittaako Lehtonen, j?nnitys k?tkettihin sisuksihin ja istuctihin silm? kovana kattelemhan ja toivomhan. Ehk? se p?rj??, oli jokaasen salaane toivo ja mykk? huakaasu. Meilt? oli pantu yritt?mh?n ja Lehtosta auttamhan viel? 3 kovaa poikaa: Lahtinen, Leino ja Yrj?l?. N?ist? meni Yrj?l? joukkohon kokeellaksensa 10-ottelua varte.

Mutta ennen 5-ottelun alkua suaritettihin ankara kamppaalu viimmeesen erellisest? karsinnasta 100 metrin juaksus. Siihen olivat p??ssehet Murchinson, Amerikka, Porrit, Uus-Zeelanti, Nichols, Enklanti, Hesler, Kanada, Degrelle, Ranska ja Scholz Amerikka, Frangipane, Italia, Bowman ja Coaffee, Kanada, Abrahams, Enklanti, Baddock ja Carr, Austraalia.

Ensi er? oli hurjaa menua. Porrit n?ytti olevan johros, mutta Scholz kiristi hirvi?sti ja p??si tuskin pualta metri? erell? maalihin. 3:s oli Murchinson, 4:s Nichol, 5:s Degrelle. -- Scholzin aika oli 10,8.

Toises joukos oli vi?l? kiivaheet veto. Siin'oli itte Paddock, pelj?tty austraalialaanen Carr, Bowman, pitk? j?ntev? enklantilaane papinkis?lli Abrahams ja kanatal. Coaffee. -- L?ht? onnistui erinomaasesti. Niinku yks mi?s l?htiv?t kaikki. Amerikkalaasten kunnia oli tikunnen?s, sill? Abrahamsia pelj?ttihin. Siksi huutivat enklantilaaset ku perot ja amerikkalaaset ulvoo ku suret. Me muut kattoomma henki? haukkojen p??lt?. Juaksijoosta ei n?ytt?ny selv?? tulevan. Paddock oli pualimatkas erell?. Se kirist?? ja juaksoo niinku istuus ilmas, kruppi taaksep?in kenos, ja jalaat hakkaa ku moottorin veivit. Abrahams on vi?l? v?h? j?liis, saavuttaa tuuma tuumalta ja juaksoo ethenp?in nojas pitkin askelin -- ja pinnist?? sisulla ohi. Lopus kiristi hirvi?sti eik? Paddockin auttanu mik??, vaikka se p??sti koko kaasun auki. Abrahamsin aika oli harvinaane 10,6. Se pani j?nkit kynsimh?n p??t?, jotta heir?n varmana pit?m?ns? kultamitalli 100 metrill? taisiki menn? mopen suuhun. -- Bowman oli 3, Carr nelj?s, Coaffee 5:s.

Me suamalaaset hurrasimma syr?mmen pohjasta enkesmanniille -- olihan Amerikalta kultamitalli menoti?ll?!

Viisottelu.

Viisotteluhu kuuluu pituushyppy, keih??nheitto, 200 m. juaksu, kiekonheitto ja 1.500 m. juaksu. Ne suaritettihin samas j?rjestykses. Kaikki kilpaalijat ottivat osaa kolmehe ensi lajihi ja 12 parasta mi?st? p??si kiakkua heitt?mh?n. Kiakon j?lkehen karsittihin pois viis huanoonta mi?st?, n'otta loppuvetohon, 1,500 m. juaksuhun, j?i vai s?ittem?n mi?st?.

Pituushypys tuli meille heti paha munaus. Yrj?l? ep?onnistuu kokonansa, eik? Lehtonen p??ssy ku 663, vaikka 7 meeteri? olis pit?ny olla aiva varma. -- Sitte truiskas amerikkalaane Legendre, tuhannen p?ss??, aiva vahingos uuren maailmanenn?tyksen pituushypys. Hypp?s 776,5 cm. -- eik? sit'ollu eres ilmootettu pituushypyn erikooskilpaaluhu! Yks toinen amerikkalaane potkaasi 683 ja unkarilaane Somfay 677. Lehtosella oli vai 663. -- Me suamalaaset istuumma hiljaa ku pi?net varpuusen poijat k?ret ristis ja n?yr?sti pyytelimm?, jotta auta hyv? is?, jottei ne vai potki Lehtosta pois pelist?.

Pituushyppy suoritettihin kahres ryhm?s ja vi?l? saattoo siin? toises sakis olla mi?hi?, jokka hyppiv?t Lehtosen yli ja potkivat sit? vi?l?ki alemmas j?rjestyspitehis. -- Siin? joukos oli meilt? Leino ja Lahtinen. Ensimm??seksi p??si siin? sakis amerikk. Kaer 696, toiseksi Lahtinen 689,5 ja kolmas Leino 672. Nekin hypp?siv?t yli. Lehtonen j?i siis kuurenneksi ja se oli paha m?lli, jotta itkett?mh?n pakkas.

-- Nyt meni kaikki penkin ala -- voihkii Pihkalaki.

Keih?s oli kans heikkua. Keih??t olivat liiaksi notkeeta, nii ett? meik?l??set eiv?t saanehet niit? lent?mh?n. Ensi ryhm?s tuli unkaril. Somfay ensimm??seksi 52,07, Yrj?l? toiseksi 51,72, ruattal. Nilsson kolmas 51,17. Lehtonen vet?? kyll? l?hes 60 kotona, mutta j?i nyt nelj?nneksi 50,93. Toises ryhm?s p??si Leino etup??h?, mutta Lahtine j?i h?nnille.

Kiakonheitosta tuli Suamelle pelastus. Lehtone oli -- pistett? erell? unkarilaasta Somfayta, joka ti?rettihin paremmaksi heitt?j?ksi ku Lehtonen. Ja juaksemhan se sanottihin olevan peto! Unkarilaaset veljet hykerteliv?t k?si? ja yllyttiv?t Somfayta, joka heti ensi verolla paiskas kiakkua paljo yli muiren. Lehtone yritti kaikkensa ja veti, mutta sinne putos h?nnille, nelj?nneksi viirenneksi mi?heksi. Me reviimm? hiuksia ja taoomma penkki? -- ja unkarilaaset veljet vi?res hihkuuvat ilosta. Pihkala ei k?rsiny en?? kattuakkaa, se huitaasi k?rell? jotta:

-- Se on mennytt?!

Lehtonen kulki mustana kent?ll?, se ti?si jotta peli on menetetty, jos ei saa Somfayta kiakos kiinni. -- Ja erua oli ainaki viis meeteri?!

Tuli sitte taas sen vooro ja totinen oli poika. Otti tukevan asennon, nosti, veti ja -- -- hiuuh! -- -- kiakko teki huikian kaaren, lenti korjasti ja korkiaatte -- -- ja meni kauas yli kaikkien muiren.

Me hypp?simm? pystyhyn ja huurimma ku taivahan enkelit yhrest? suusta.

-- Tua on yli 40 meeteri?! --

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet