Read Ebook: Supplement to the catalogue of seals and whales in the British Museum by Gray John Edward

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 965 lines and 48369 words, and 20 pages

KAUPPAHUONE PLAYFAIR JA KUMPP.

eli

Pumpulilasti ja Syd?n

Kirjoitti

JULES VERNE

Suomennos

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1876.

Laiva Delphin.

Ensim?inen virta, jonka aallot ovat vaahdonneet h?yryaluksen rattaansiipien alla, on Clyde. T?m? oli 1832. H?yryaluksen nimi oli Comet ja t?m? kulki s??nn?llisesti Glasgowin ja Greenochin v?li? kuuden peninkulman nopeudella tunnissa. Siit? ajasta asti on enemm?n kuin miljoona h?yryj? ja pakettiveneit? kulkenut yl?s ja alas t?m?n Skotlannin virrau vuota pitkin, ja asukkaiden tuossa isossa kauppakaupungissa luulisi siis jo hyvinkin harjaantuneen n?kem??n lhmeit? sill? merikulun haaralla, jota h?yryn avulla harjoitetaan.

Kuitenkin olivat Joulukuun 3 p?iv?n? 1862 Glasgowin likaiset kadut t?ytetyt lukemattomalla ihmislaumalla, jossa oli laivan-is?nti?, kauppiaita, tehtaan-haltijoita, ty?miehi?, merimiehi?, naisia ja lapsia, kaikki matkalla er??sen suureen, Kelwindock-nimiseen, Tod'ille ja Mac Gregor'ille kuuluvaan laivanrakennuslaitokseen. T?m? viimeinen nimi todistaa enemmin kuin kyllin, ett? Skotlannin yl?nk?l?isten kuuluisista j?lkeisist? oli tullut keinoilijoita ja ett? vanhain klanien kaikki l??nimiehet olivat luontuneet kelvollisiksi ty?miehiksi.

Kelwindock on muutamain minuutien matkan p??ss? kaupungista Clyde-virran oikealla rannalla. Sen ??nett?m?t lavat olivat kohta uteliaiden katsojain vallassa. Ei yht??n joutilaaksi j??nytt? paikkaa ollut rantasilloilla, varvin muureilla eik? makasiinien katoilla. Joella liikkui kaikenlaisia aluksia ristin rastin, ja Gowanin kunnaat vasemmalla rannalla olivat katsojia t?ynn? ett? vilisi.

Ei t??ll? kumminkaan ollut hommana mik??n erinomainen juhlallisuus; tahdottiin vain n?hd? er??n laivan l?ht?? veist?m?lt?. N?ytt?isi kuin Glasgowin asukkaiden pit?isi huolia aivan v?h?n tuonlaisista hommista; mutta kentiesi Delphin -- t?m? oli Todin ja Mac Gregorin rakentaman aluksen nimi -- oli jotenkin omituinen n??lt?ns?? Eip? ollutkaan, totta puhuaksemme. Se oli iso alus, noin viidentoista sadan tonnin kantavuutta, ter?slevyill? peitetty ja jota paljolla ty?ll? ja ??rett?mill? kustannuksilla oli koetettu saada niin nopeaksi kulussaan kuin mahdollista, sen kone, tehty Lancefieldin ty?pajoissa, oli kovavoimaiskone, ja sill? oli viidensadan hevoisvoiman nimellinen v?kevyys. Sit? pani liikkeelle yksi propelli kummallakin puolen per?vannasta, jotka molemmat oiivat aivan erill??n toisistansa. T?m? oli ihan uusi, Dudgeon de Millwalin keksim? laitos, joka antaa aluksille suuren nopeuden samalla kuin sallii niiden liikehti? sangen ahtaalla alalla. Mit? Delphinin syv?llykseen tulee, ei se ollut eritt?in suuri.

Tuntijat eiv?t sen suhteen erehtyneet, ja he syyst? siit? p??ttiv?t, ett? t?m? alus oli aiottu k?ym??n kohtalaisen syvill? vesill?. Mutta kaikista n?ist? erityisist? asianhaaroista ei k?ynyt mill??n muotoa tuota yleist? malttamattomuutta selitt?minen. Delphiniss? ei ollut mit??n enemmin tahi v?hemmin outomaista n?ht?v?? kuin monessa muussakaan aluksessa. Oliko siis sen l?ht? veist?m?lt? yhdistettyn? johonkin koneelliseen vaikeuteen, joka oli voitettava? Eip? niink??n. Clyde-virta oli jo helmaansa vastanottanut monta paljon kantavampaa alusta, ja Delphinin laskeminen vesille oli k?yp? niin mutkattomasti kuin suinkin maailmassa. Ty?t alkoivat heti kuu vesi seisahtui, samassa silm?nr?p?yksess? kun pakovesi alkoi tuntua. Kurikat paukahtivat yht'aikaa kuloja vasten, jotka olivat aiotut kohottamaan aluksen em?puuta. ennen pitk?? tutisi koko tuo kookas rakennus, ja niin v?h?n kuin se kohosikin, havaittiin kumminkin sen j?rkkyv?n asemaltansa. Vipuminen aikoi, se kiihtyi kiihtymist?ns?, ja muutamain silm?nr?p?ysten per?st? Delphin, j?tetty?ns? huolellisesti valitun lavansa, sukelsi Ciyde-virtaan, sakeiden, valkoisten savutuprujen keskelle. Sen per? hetkahti joen mutapohjaa vasten, mutta kohahti er??n j?ttil?isaallon harjalla, ja t?m? muhkea h?yry olisi vauhdissaan rusahtanut rikki rantasiltoja vasten Gowanin luona, jos eiv?t kaikki ankkurit, jotka yht'aikaa heitettiin alas hirmuisella jyt?k?ll?, olisi ehk?isseet sen vauhtia.

Delphin oli onnellisesti ja hyv?sti l?htenyt veist?m?lt? ja keinui nyt kauniisti virralla. Kaikki katsojat taputtivat k?si?ns?, aluksen nyt ollessa luonnollisessa elementiss??n, ja v?kevi? hurrahuutoja kuului molemmilta rannoilta.

Mutta mik? oli siis syyn? n?ihin huutoihin ja mieltymyksen osoituksiin? Varmaan ihastuneimpain katsojain olisi ollut sangen ty?l?s selitt?? innostustansa. Mik? erityinen mielenkiinto voi se siis olla, jonka t?m? alus nostatti? Mink?laista kauppaa varten se oli k?ytett?v?, sit? ei tietty, ja jos sit? kysyit noilta erin?k?isilt? parveilta uteliaita, niin syyst?p? taisit h?mm?sty? niist? erilaisista mielipiteist?, joita oli k?ym?ss? t?st? t?hdellisest? asiasta.

Kuitenkin pitiv?t paremman tiedon saaneet, taikka jotka luulivat niiden lukuun kuuluvansa, siin? yht? ett? t?ll? h?yryll? oli joku teht?v? toimitettavana siin? julmassa sodassa, joka silloin kymmennitteli Amerikan Yhdysvaltioita. Mutta sen enemp?? he eiv?t asiasta tienneet, eik? olis yksik??n heist? saattanut sanoa, oliko Delphin kaapparilaiva vaiko tavara-alus, oliko se liittolaisten aluksia vaiko Yhdysvallan laivastoon kuuluva.

-- Hurraa! -- huusi joku, vakuuttaen, ett? Delphin oli rakettu etel?-valtiota varten.

-- Hurraa, hurraa! -- huusi toinen, vannoen, ettei nopeampaa laivaa ollut kryss?illyt Amerikan rantavesill?.

Jos mieli taitaa sanoa jotakin vissi? t?ss? asiassa, niin t?ytyy olla osakas tahi ainakin hyvin uskottu yst?v? kauppahuoneessa Vincent Playfair ja Kumpp. Glasgowissa.

Vincent Playfair ja Kumpp. oli rikas, arvossa pidetty ja kokenut toiminimi. Sen p??mies kuului vanhaan, kunniassa pidettyyn sukuun, joka juontui Tobacco-nimisist? lordeista, jotka rakennuttivat kauneimmat korttelit kaupungissa. N?m? taitavat kauppamiehet olivat perustaneet etevimm?t konttoorit Glasgowissa ja k?viv?t kauppaa tupakilla, jota toivat Virginiasta ja Marylannista. ??rett?m?t tavarat koottiin; uusi keskipaikka kaupalle luotiin. Ennen pitk?? tuli Glasgowista teollisuus- ja tehdaskaupunki; kehruutehtaita ja valinpajoja syntyi joka haaralla, ja muutamissa vuosissa oli kaupungin varallisuus noussut ylimm?llens?.

Kauppahuone Playfair ja Kumpp. kumminkin pysyi uskollisena esi-is?ins? toimekkaalle hengelle. Se antautui mit? rohkeimpiin keinoitteluihin ja kannatti Englannin kaupan arvoa. Sen nykyinen p??mies, Vincent Playfair, noin viidenkymmenen vanha, mielialalleen hyvin k?yt?nu?llinen ja vakava, ehk? v?h?n rohkea mies, oli laivain varustaja mit? puhtainta verta. Ei mik??n muu liikuttanut h?nt? kuin toimintoasiat. Muuten oli h?n kunniallinen ja rehellinen mies.

Kuitenkaan ei tainnut h?n kuuniakseen lukea sit? tarkoitusta, jota varten Delphin oli rakettu ja varustettu, sill? sen oli kokonansa keksinyt h?nen veljens? poika James Playfair, komea kolmikymmen vuotias mies ja rohkein kippari yhdistetyn kuningaskunnan kauppalaivastossa.

Luettuansa vihoissaan er??n? p?iv?n? Tontine-nimisess? kahvilassa Amerikan sanomalehti?, teki James Playfair sed?lleen varsin uskaliaan ehdoituksen.

-- Set? Vincent -- sanoi h?n vasten silmi? -- me saatamme ansaita kaksi miljoonaa v?hemm?ss? kuin kuukauden ajassa.

-- Ja mit? asiassa pannaan alttiiksi? kysyi set? Vincent.

-- Laiva ja lasti.

-- Eik? mit??n muuta?

-- Pannaanpa niinkin, laivav?en ja kapteinin nahat, mutta niit? ei oteta lukuun.

-- Annas kuulla, mit? mielit -- vastasi set?.

-- Olettehan lukeneet Tribune-, Newyork-Herald-, Times-, Enquirer be Richmond ja Americain Review-sanomalehti?? -- jatkoi James Playfair.

-- Olen, olenpa kaksikymment?kin kertaa.

-- Luuletteko siis niinkuin min? luulen, ett? Yhdysvaltioiden sotaa kest?? kauan viel??

-- Kauan kyll?.

-- Te tied?tte hyvin kyll?, kuinka isosti tuo taistelu haittaa Englannin ja eritt?inkin Glasgowin etuja.

-- Niiden seassa erikoisesti Playfairin ja Kumppanin etuja -- keskeytti h?nen set? Vincent.

-- Aivan oikein -- jatkoi kapteini.

-- James, siit? olenkin joka p?iv? levotonna, enk? taida kauhistuksetta ajatella niit? suuria onnettomuuksia kauppaliikkeen alalla, mitk? tuo sota on aikaansaattava. Kyll?h?n huone Playfair ja Kumpp. on vakavarainen, mutta se on yhdistyksess? huoneiden kanssa, jotka voivat joutua vararikkoon. Oih, hiisi viek??n nuo amerikalaiset, lienev?t sitte orjapuoluelaisia tahi orjuuden h?vitt?ji?.

Jos Vincent Playfair, ihmisknnnan suuriin perus-aatteihin n?hden, jotka aina ja joka paikassa ovat asetettavat edelle yksityisi? harrastuksia, tekikin v??rin n?in puhuessaan, niin h?nell? yht?hyvin oli oikeus katsella asiaa pelk?n kauppaliikkeen kannalta. T?rkeint? Amerikan vientitavaraa ei saatukaan Glasgowin markkinoille. Pumpulin?lk?, k?ytt??ksemme t?t? paljon merkitsev?? englantilaista sananpartta, k?vi p?iv? p?iv?lt? yh? uhkaavammaksi. Tuhansittain ty?miehi? h??tyi el?m??n yleisen laupiuden varassa.

Glasgowilla oli viisikolmatta kierutinta, jotka ennen Yhdysvaltioiden sotaa joka p?iv? valmistivat kuusisataa viisikolmatta tuhatta meteri? pumpulilankaa, se on viisikymment? miljoonaa naulaa vuosittain. N?ist? numeroista voi p??tt??, mit? sekaannuksia oli syntyv? kaupungin teollisessa el?m?ss?, kun raaka-aineita kehruutehtaille miltei per?ti puuttui. Tavaran luovutuksia tapahtui joka tunti, ty?t lakkautettiin kaikissa tehtaissa ja ty?miehet kuolivat n?lk??n.

Se oli t?m?n ??rett?m?n kurjuuden n?keminen, joka saatti James Playfairin tuumimaan rohkeata yrityst?ns?.

-- Min? hankin pumpulia -- sanoi h?n -- ja tuon sen t?nne, maksakoon niit? maksaa.

Ja ollen kauppamies yht? paljon kuin set? Vincentkin, p??tti h?n esitt?? tuumansa tavallisen toiminnon muotoisena.

-- Kuulkaapa nyt tuumani, set?

-- Annas kuulla, James!

-- Se on aivan mutkaton. Me rakennutamme tavattoman nopean ja paljon kantavan aluksen.

-- Se k?y laatuun.

-- Me lastaamme sen ampuvaroilla, ruoka-aineilla ja vaatteilla.

-- Hyv?, hyv?!

-- Min? otan p??llikkyyden h?yryss?, j?t?n kaikki Yhdysvallan alukset j?lkeeni, tungen v?kisin johonkin piiritettyyn satamaan Etel?ss?...

-- My?t lastisi korkeaan hintaan liittolaisille, jotka sen tarvitsevat -- sanoi set? innokkaasti.

-- Ja palaan t?ydell? pumpulilastilla.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet