Read Ebook: Gora I by Tagore Rabindranath Hollo J A Juho Aukusti Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1372 lines and 52821 words, and 28 pages

>>Ei merkitse suuria, mit? tarkoitan>>, vastasi Gora. >>Maailman muoto ei riipu siit?, min? mit? sanon. Jos muodoton olisi merkinnyt todellista t?ydellisyytt?, niin muoto ei olisi l?yt?nyt kaikkeudesta mink??nlaista sijaa.>>

Sut?arita toivoi syd?mest??n jonkun n?yryytt?v?n tuota julkeata nuorukaista voittamalla h?net v?ittelyss?, ja h?n oli suutuksissaan, kun n?ki Binoin istuvan aivan rauhallisena, suutansa avaamatta. Goran kiihke? s?vy tuntui antavan Sut?aritalle itselleen voimaa musertavaan vastaukseen, mutta samassa toi palvelija kattilan kuumaa vett?, ja Sut?aritan t?ytyi ryhty? teet? j?rjest?m??n Binoin toisinaan katsahtaessa kysyv?sti h?neen p?in.

Vaikka Goran ja Binoin v?lill? vallitsikin suuri ero uskonnollisissa asioissa, Binoi kuitenkin joutui ik?v?n tunnon valtoihin ajatellessaan, ett? Gora oli tullut kutsumatta t?h?n brahmoperheeseen ja osoittanut sellaista v??j??m?t?nt? vihamielisyytt?. Binoi ihaili syd?mest??n Pare? Babun tyynt? itsens?hillint??, h?nen leppoista seesteisyytt?ns?, joka kykeni kohoamaan molempia kiistailevia mielipiteit? ylemm?ksi -- h?n ihaili sit? Goran hy?kk??v?n k?yt?ksen vastakohtana. Mielipiteet eiv?t ole mink??n arvoisia, ajatteli h?n itsekseen, paljoa parempi on todellisen oleellistamisen hillitty tyyneys. Mit?p? merkitseek??n, mik? mielipide on oikea, mik? v??r? -- sis?inen saavutus on ainoa todellinen arvo.

Keskustelun aikana Pare? Babu silloin t?ll?in sulki silm?ns? ja painui olemuksensa syvyyksiin -- sellainen oli h?nen tapansa -- ja Binoi katseli lumoutuneena sit? rauhaa, joka paistoi h?nen kasvoistaan h?nen siten k??ntyess??n sis??np?in. H?n tunsi suurta pettymyst? havaitessaan, ettei Goran kunnioitus virrannut kohti tuota kunnianarvoista vanhaa miest? ja auttanut h?nt? hillitsem??n kielt?ns?.

Kaadettuaan kupposiin teet? Sut?arita katsahti kysyv?sti Pare? Babuun. H?n ei oikein tiet?nyt kenelle h?nen oli teet? tarjottava.

Baroda-rouva loi silm?yksen Goraan ja virkkoi: >>Te luultavasti ette suostu mit??n nauttimaan!>>

>>En>>, vastasi Gora p??tt?v?sti.

>>Miksi ette?>> tiukkasi Baroda. >>Pelk??ttek? kastinne menett?v?nne?>>

>>Pelk??n>>, vastasi Gora.

>>Teille siis kasti on uskon esine?>>

>>Onko kasti minun omaa keksint??ni, jotta voisin olla siihen uskomatta? Koska olen yhteiskunnan j?sen, minun t?ytyy kunnioittaa kastiakin.>>

>>Pid?ttek? siis velvollisuutenanne totella yhteiskuntaa joka asiassa?>> kysyi Baroda.

>>Kielt?ytyminen yhteiskuntaa tottelemasta merkitsee sen tuhoamista>>, vastasi Gora.

>>Ent?p? jos se tuhoutuisikin?>>

>>Yht? hyvin voisitte kysy?, mit? haittaa on siit?, vaikka sahaamme poikki sen oksan, jolla istumme!>>

>>Mit? hy?dytt?v?t nuo turhat v?itteet, ?iti?>> huudahti Sut?arita harmistuneena. >>H?n ei tahdo nauttia ruokaa meid?n seurassamme ja sill? hyv?!>>

Gora katsahti Sut?aritaan, joka Binoin puoleen k??ntyen kysyi hieman ep?r?iden: >>Saanko --?>> Binoi ei ollut el?ess??n juonut teet?. H?n oli aikoja sitten lakannut nauttimasta muhamettilaisten valmistamaa leip??, mutta t?n??n h?n tunsi olevansa velvollinen sy?m??n ja juomaan mit? h?nelle tarjottiin, joten h?n hieman v?kin?isesti katsoi suoraan eteens? ja virkkoi: >>Ep?ilem?tt?!>> Sitten h?n katsahti Goran kasvoihin, joissa n?kyi ivallinen hymy.

Binoi joi miehuullisesti teens?, vaikka se h?nest? maistuikin kitker?lt? ja pahalta.

>>Onpa h?n kelpo poika, tuo Binoi!>> kuului Barodan julkilausumaton arvostelu. H?n k??ntyi selin Goraan ja keskitti koko huomionsa Binoihin. Sen havaittuaan Pare? Babu hiljaa siirsi tuolinsa Goran luo ja alkoi jutella h?nen kanssaan erikseen, matalalla ??nell?.

Ilmoitettiin uusi vieras tulevaksi. Kaikki tervehtiv?t h?nt? Panu Babun nimell?, vaikka h?nen nimens? todellisuudessa oli Haran-t?andra Nag. Omassa tuttavapiiriss??n h?nt? pidettiin erinomaisen oppineena ja ?lykk??n?, ja vaikka mit??n varmaa ei ollut lausuttu puolelta eik? toiselta, leijui kuitenkin ik??nkuin ilmassa se ajatus, ett? h?n ja Sut?arita menisiv?t naimisiin. Miehess? oli ilmeisesti sellainen viehtymys, ja Sut?aritaa kiusoittelivat h?nen tytt?yst?v?ns? lakkaamatta asian johdosta.

Haran oli opettajana er??ss? koulussa, ja Baroda-rouva ei pit?nyt tuota pelkk?? koulumestaria suurenkaan arvoisena. H?n puolestaan olisi ollut aivan yht? iloinen, ellei Haran olisi rohjennut l?hesty? yht?k??n h?nen tyt?rt?ns?. Barodan unelmien v?vypojat olivat tarmokkaita vaeltavia ritareita, joiden ainoana p??m??r?n? tuli olla johonkin hallinnolliseen virkaan p??seminen.

Sut?aritan tarjotessa Haranille teekuppia Labonja loi h?neen turvallisen matkan p??st? merkitsev?n silm?yksen ja suipisti suunsa hymyyn.

Tuo ei j??nyt Binoilta havaitsematta, sill? t?m?n lyhyen ajan kuluessa h?nen katseensa oli muuttunut tavallaan erinomaisen virkuksi ja ter?v?ksi, vaikka h?n ei aikaisemmin ollut suinkaan ollut kuuluisa huomiokyvyst?ns?. Binoista tuntui silt?, kuin Sallimus olisi menetellyt v??r?mielisesti liitt?ess??n nuo kaksi henkil??, Haranin ja Sudhirin, niin l?heisesti perheen el?m??n, ett? tyt?t heid?n t?htens? salaa toisilleen viittailivat.

Sut?aritan mieleen Haranin saapuminen sytytti toivon kipin?n. Kunhan t?m? uusi taistelija pystyisi kukistamaan tuon korskan valloittajan maan tomuun, niin h?n, Sut?arita, tuntisi saaneensa koston. Muulloin Haranin v?ittelyhalu h?nt? ainoastaan ?rsytti, mutta t?n??n h?n tervehti sanaista ritariansa iloiten ja jakoi h?nelle tuhlaten teet? ja leivoksia, jotteiv?t voimat pett?isi taistelun tuoksinassa.

>>Panu Babu, t?ss? on meid?n yst?v?mme -->>, aloitti Pare? Babu.

Mutta Haran katkaisi asian lyhyeen sanomalla: >>Min? tunnen h?net varsin hyvin! H?n oli er??seen aikaan Brahma Samad?imme intomielinen j?sen.>> Samassa h?n k??ntyi toisaalle ja syventyi yksinomaan teekuppiinsa.

Siihen aikaan oli ainoastaan pari bengalilaista suorittanut siviilivirkoihin oikeuttavan tutkinnon, ja Sudhir kuvaili, kuinka er?s heist? oli otettu vastaan palatessaan kotiin Englannista.

>>Mit?p? se merkitsee>>, virkkoi Haran. >>Miten hyvin bengalilaiset suoriutunevatkin tutkinnoistansa, heist? ei kuitenkaan koskaan tule hyvi? hallintoviranomaisia.>> Ja todistaakseen, ettei yksik??n bengalilainen sellaiseen toimeen kykene, h?n alkoi kaunopuheisesti kuvailla bengalilaisen luonteen puutoksia ja heikkouksia.

Goran kasvot punastuivat huomattavasti tuon esityksen jatkuessa, mutta vihdoin h?n puhkesi puhumaan, mahdollisuuden mukaan hilliten jyrisev?? ??nt?ns?: >>Jos tuo on vilpit?n mielipiteenne, ettek? h?pee istua kaikessa rauhassa t?m?n p?yd?n ??ress? voileip??nne popsien?>>

>>Mit? minun siis pit?? mielest?nne tehd??>> kysyi Haran ihmeiss??n kohottaen kulmakarvojansa.

>>Joko yritt?? poistaa noita vikoja bengalilaisen luonteesta tai hirtt?? itsenne!>> vastasi Gora. >>Onko tosiaankin niin helppo sanoa, ettei meid?n kansamme milloinkaan kykene mihink??n? Ihmettelenp?, ettei pala takerru kurkkuunne!>>

>>Eik? minun t?ydy lausua ilmi totuutta?>> kysyi Haran.

>>Suokaahan anteeksi>>, jatkoi Gora kiihke?sti, >>mutta jos tosiaankin uskoisitte, mit? sanotte, ette olisi niin kielev?sti asiaanne esitt?nyt. Se virtailee niin vuolaana huuliltanne sen vuoksi, ett? tied?tte sen v??r?ksi. Kuulkaahan, Haran Babu, v??r?mielisyys on synti, v??r? arvostelu sit?kin suurempi synti, mutta eip? ole montakaan synti?, joka olisi verrattavissa oman kansan h?v?isemiseen!>>

Haranin mielt? kuohutti nouseva viha, ja kun Gora viel? lis?si: >>Luuletteko te olevanne ainoa parempi henkil? kaikkien kansalaistanne joukossa, luuletteko, ett? teill? yksin on lupa pauhata heit? vastaan ja ett? meid?n muiden on esi-isiemme nimess? tyynesti alistuttava teid?n tuomioonne?>>, niin Haranin k?vi mahdottomaksi luopua v?itteest??n, ja h?n alkoi soimata bengalilaisia entist?kin enemm?n. H?n viittasi moniin bengalilaisessa yhteiskunnassa vallitseviin huonoihin tapoihin ja sanoi, ettei koko rodusta voinut toivoa mit??n, niin kauan kuin nuo tottumukset olivat vallitsemassa.

>>Sen, mit? t?ss? kerrotte huonoista tottumuksista>>, virkkoi Gora ylenkatseellisesti, >>olette oppinut englantilaisista kirjoista -- te ette tied? asiasta mit??n oman kokemuksenne nojalla. Kun kykenette tuomitsemaan kaikkia englantilaisten huonoja tapoja ja tottumuksia yht? vilpitt?min n?rk?styksen tuntein, niin teill? on lupa puhua niinkuin puhutte.>>

Pare? yritti vaihtaa puheenaihetta, mutta kiukustunutta Harania oli mahdoton hillit?. Sill?v?lin laski aurinko, taivaalla hehkui pilvien lomitse tulviva illan rusotus, ja sanakahakan melskeest? huolimatta tuntui Binoin syd?mess? soivan jokin lempe? s?vel.

Barodassa oli Gora her?tt?nyt ilmeist? vastenmielisyytt?, Haran ei ollut h?nk??n h?nen suosikkinsa, joten h?n kauemmin voimatta siet?? heid?n v?ittely?ns? k??ntyi Binoin puoleen ja sanoi: >>Tulkaa, Binoi Babu, menn??n sis??n.>> Ja Binoi ei voinut riitt?v?ss? m??rin osoittaa kiitollisuuttaan siten h?nen osakseen tulleesta erikoisesta suosiosta muuten kuin n?yr?sti seuraamalla Baroda-rouvaa.

Baroda kutsui tytt?rens? my?t?ns?, ja Sati?, joka ei voinut toivoa keskustelun tulevan p??t?kseen, poistui h?nkin koirineen.

Baroda k?ytti hyv?kseen tilaisuutta kertoakseen Binoille juurta jaksain tyt?rtens? hyvist? ominaisuuksista ja virkkoi Labonjalle: >>Tuohan albumi, kultaseni, ja n?yt? sit? Binoi Babulle, tuothan?>>

Labonja oli siin? m??rin tottunut n?ytt?m??n albumia viimeksi saapuneelle vieraalle, ett? aina odotti tuota kehoitusta ja oli tuntenut suoranaista pettymyst? havaitessaan keskustelun venyv?n loputtoman pitk?ksi.

Avatessaan albumin Binoi havaitsi, ett? siihen oli kirjoitettu muutamia Mooren ja Longfellow'n englanninkielisi? runoja. Suuret kirjaimet ja runojen otsakkeet olivat koristeelliset, ja k?siala oli erinomaisen siisti? ja huolellista. Binoin ihailu oli aivan vilpit?nt?, sill? niin? aikoina ei ollut suinkaan mik??n v?h?inen ansio, jos tytt? osasi niin hyvin j?ljent?? englantilaisia runoja.

Havaittuaan Binoin riitt?v?ss? m??r?ss? lumoutuneen Baroda-rouva k??ntyi toisen tytt?rens? puoleen sanoen: >>Lolita, kultaseni, etk?h?n lausu -->>

Mutta Lolita vastasi eritt?in varmasti: >>En, ?iti, min? en tosiaankaan voi, en muista kunnolla>> ja k??ntyi katselemaan ulos ikkunasta.

Baroda selitti Binoille, ett? Lolita muisti lausuttavansa varsin hyvin, mutta oli niin vaatimaton, ettei tahtonut asettaa kykyj?ns? n?ytteille. H?n sanoi, ett? oli ollut niin laita h?nen lapsuudestansa saakka, ja kertoi v?itteens? tueksi pari Lolitan huomattavaa saavutusta. H?n lis?si viel?, ettei kelpo Lolita itkenyt milloinkaan, vaikka sattui loukkaamaan itse?ns?, ja totesi h?nen siin? suhteessa tulleen is??ns?.

Sitten tuli Lilan vuoro. Kun h?nt? kehotettiin lausumaan, h?n aluksi nauraa kihersi, mutta kerran alkuun p??sty??n h?n oli kuin vedetty kello ja lasketteli yhteen menoon >>Tuiki, tuiki, t?ht?nen>>, ilmeisesti ollenkaan lausumansa sis?llyst? tajuamatta.

Lolita, joka tiesi, ett? seuraavana ohjelmanumerona oli lauluesitys, poistui huoneesta.

Ulkona oli v?ittely nyt kiihtynyt kuumimmilleen. Haran oli lakannut esitt?m?st? mink??nlaisia perusteita ja viskeli arvelematta mit? purevimpia sanoja. Sut?arita, jota h?vetti ja suututti Haranin hillitt?myys, ryhtyi puolustamaan Goraa, ja tuo seikka ei suinkaan lis?nnyt Haranin mielenrauhaa eik? ollut omansa h?nt? tyynnytt?m??n.

Illan taivasta alkoivat piment?? sankat sadepilvet. Kadulta kuului jasmiinikimppujen kaupustelijoiden tuttuja huutoja. Puiden lehvien v?litse n?kyi kiiltomatojen v?ike, ja syv? varjo tummensi l?heisen lammikon pintaa.

Binoi ilmaantui nyt parvekkeelle sanomaan hyv?sti, ja Pare? Babu virkkoi Goralle: >>Tulkaa meill? k?ym??n, milloin haluatte. Kri?nadajal oli kuin oma veljeni, ja vaikka mielipiteemme nykyj??n eroavatkin ja me emme koskaan n?e toisiamme emmek? kirjoita toisillemme, on poikai?n yst?vyys sittenkin osa lihaamme ja vertamme. Senvuoksi tunnen teid?t eritt?in l?heiseksi henkil?ksi.>>

Pare? Babun tyyni ja l?mmin ??ni vaikutti kuin taika tyynnytt?en Goran mielen hy?kk??v?? kiihkeytt?. Tullessaan Gora ei ollut tervehtinyt vanhusta kovinkaan kunnioittavasti, mutta nyt l?htiess??n h?n kumarsi todellisen kunnioituksen tuntein. Sut?aritaan h?n ei kiinnitt?nyt v?hint?k??n huomiota, sill? h?n olisi katsonut menetelleens? ??rett?m?n sopimattomasti, jos olisi pienimm?ll?k??n ilmeell??n osoittanut huomanneensa h?nen l?sn?olonsa. Binoi kumarsi syv??n Pare? Babulle, ny?kk?si kevyesti vastaukseksi Sut?aritan ny?kk?ykseen ja riensi sitten Goran j?lkeen, ik??nkuin olisi hieman h?vennyt menettely?ns?.

J??hyv?ismuodollisuuksia v?ltt??kseen oli Haran mennyt sis?suojiin ja k??nteli p?yd?ll? lep??v?n virsikirjan lehti?; mutta molempien vieraiden poistuttua h?n kiiruhti takaisin parvekkeelle ja sanoi Pare? Babulle: >>Hyv? herra, on tuskin oikein esitell? tytt?j? kenelle tahansa.>>

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet