Read Ebook: Viisi pilaa by Vallinm Ki Aaro J Aaro Juho

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 154 lines and 7132 words, and 4 pages

-- Mit?h?n jos panisi sinne v?h?n maitoakin? v?l?hti nyt mieless?ni. Ja vastausta odottelematta hain min? maitoa sek? kaadoin pannuun.

-- Kyll? siit? nyt tulee poikaa! tuumasin, saa se muijakin ihmetell? jahka kotiin enn?tt??.

Vihdoin keitos alkoi oikein todenteolla kiehumaan ja ryynit paisumaan. Mutta siihen ei sopinut en?? kaataa j?hdykett?, joten ei auttanut muu kuin t?ytyi ottaa liika pois. Ja kiire kun oli, ei siin? enn?tt?nyt uusia kuppia hakemaan vaan kaadettiin liika maitokuppiin; se tuli t?yteen.

L?ksin puita noutamaan. Palatessani huomasin heti oven avattuani, ett? keitosta oli hellalla, jopa lattiallakin, sek? huone t?ynn? ilett?v?? k?ry?.

Heitin puut kynnykselle sek? riensin puuroa kuppiin ajamaan.

-- Kuinkahan paljon sit? mahtaakaan tulla? kys?sin itselt?ni. Ja kun pannu nyt tuli mielest?ni liijan vajaaksi kaadoin sinne sen kupin sis?llyksen mink? olin ensiksi puurolla t?ytt?nyt. Se oli kuitenkin enn?tt?nyt j??hty? jo aivan kylm?ksi, joten kesti taasen kotvan ennenkuin keitos uudelleen alkoi kiehua. T?ll? ajalla korjasin ?sken kynnykselle heitt?m?ni puut sek? ty?nsin niist? muutamia hellaan. Hain sitten kupin sek? aloin nostamaan pannua pois tulelta. Mutta pannu olikin kuumetessaan tarttunut kiinni hieman lujempaan eik? n?ytt?nyt olevan ensink??n halukas tilastaan luopumaan.

-- Ole siin? sitten, kyll? sinut siin?kin tyhj?ksi saan, ajattelin. Mutta kauha, joka viimeisen puuron paisumisen aikana oli j??nyt hellalle oli niin kuumennut, ettei sit? paljain k?sin voinut koskettaakaan. H?t? kuitenkin keinon keksii. Kietasin takkini helman kauhanvarren ymp?ri kas t?ll? tavalla. Takki oli kuitenkin lujasti napitettuna enk? saanutkaan kauhaa pataan ylettym??n.

-- Perhanan puuro! s?hisin tuskissani, sek? ojensin ep?toivoisella liikkeell? kauhaa pataa kohti, noin ik??n! Ja seuraus oli sama kuin nytkin, ett? nelj?, viisi nappia lensi vinkuen tiehens?. Mutta sitten se ylettyi kauhakin keitokseen.

Tuskin olin saanut ensim?isen kupin p?yd?lle' ennenkuin puuro taasen teki uuden rynt?yksen. T?ytin toisen ja kolmannenkin kupin, jolloin vasta sain senverran rauhaa tuolta levottomalta holhokiltani ett? enn?tin keitosta maistaa.

-- Suolaa! ?l?hdin jokseenkin suuttuneena.

Etsin suolaa sek? heitin sit? runsaan kourallisen keitokseen. Kaadoin my?skin yhden kupin sis?llyksen takaisin pannuun suolaa saamaan.

Mutta nyt vasta ihmeit? tapahtui. Keitos alkoi kiehua ja kuohua niinkuin sille olisi "paha" sis?lle mennyt.

Tyyneyteni oli lopussa, sill? puuro n?ytti todellakin aikovan lent?? savupiipun kautta taivaalle.

Min? laskettelin ulkoa kaiken sen sanavarastoni mink? suinkin osasin, nimitt?in niit? sanoja, joita en ollut sunnuntai- enk? muissa kouluissa oppinut. Ja min? t?ytin kuppeja niinpaljon kuin suinkin enn?tin. Vihdoin oli jo yksin kissankuppikin puuroa t?ynn?, mutta pannu oli sittenkin yh? vaan tulvillaan.

Nyt tein voimakkaan nyk?yksen saadakseni pannun pois tulelta. Se onnistuikin, mutta sellaisella seurauksella ett? min? lensin sel?lleni lattialle ja pannu sis?llyksineen minun p??lleni.

Ja siin? makasin min? -- mestarikokki, pannuineni ja keitoksineni. Kello l?i viisi!

Kun muijani iltap?iv?ll? tuli kotiin, n?ki h?n riissiryynipuuron n?k?ist? ainetta lattialla, hellalla, p?yd?ll?, tuoleilla, kellon taulussa, kamarin lattiamatoissa, sek? joka-ainoassa kipossa ja kupissa mit? meill? on kunnia omistaa.

N?ky mahtoi h?nt? hieman huvittaa. Mutta kun min? astuin kamarin kynnykselle p?? ja molemmat k?det liinaisiin k??rittyin?, naama vaseliinilla voideltuna, sek? vaatteet ylt'yleens? riissiryynipuurolla siveltyin?, niin eip? h?n uskaltanut nauraa.

Otettiin asia kuitenkin puheeksi. Ja siin?p? selvisikin, ett? suolaa ei t?n? surkeana p?iv?n? ollutkaan kotona rippustakaan, vaan ett? se, jota min? olin suolaksi luullut ja kourallisen pannuun heitt?nyt, olikin sekaisin hienonnettua soodaa ja lipe?kive?.

Sellainen oli asian juoksu, ja t?m?n min? tahdoin teille opiksi ja ojennukseksi kertoa, tahdoin kertoa n?in heti, t?llaisessa kunnossa, n?in revittyn? ja raadeltuna, n?in piestyn? ja pehmitettyn?, n?in puurolla poltettuna ja valeltuna, tulla teid?n eteenne vannomaan etten min? t?st?l?htein puuroja keit?! En keit?, en!

Esitelm? tanssista.

Arvoisat kuulijat!

On olemassa er?s inhimillisten tunteiden tai mielialojen ilmaisumuoto, jota nimitet??n tanssiksi.

T?t? tanssimista on hyvin montaa eri lajia ja sit? voipi n?hd? sangen monenkaltaisissa eri olotiloissa.

Samoin on my?skin t?ll? tanssimisella moniaita eri nimitys-muotoja, riippuen nimitykset siit? miss? tanssi toimitetaan ja mink?laisessa ulkoasussa ovat t?m?n teht?v?n suorittajat ja viel? siit?kin, keit? he ovat.

K?visi liijan vaikeaksi lyhyk?isess? esitelm?ss? koettaakaan selvitt?? tanssia koko laajuudessaan, senp?vuoksi tyytyk??mmekin vaan seuraavaan: Kun tanssin suorittajina esiintyy hienosti puettuja ihmisi?, naisilla kaula, rinnat ja k?sivarret paljaina, herroilla h?nt?takit p??ll??n, sek? niin naisilla kuin herroillakin hansikkaat k?siss??n, koko huone hais... -- anteeksi -- tuoksuaa hajuvedelt?, orkesteri soittaa, niin silloin tanssit muuttuvat baaleiksi. T?llainen toimitus ilmaistaan sanomalehdiss? ja muissa painotuotteissa sanoilla "hienot baalit". .

Jos taasen tanssijoukkona on naisia ja miehi?, joiden ulkoasu on kirjavaa, kaikilla herroilla ei ole k?siss??n valkoisia hansikkaita, naisilla on rinnat ja k?sivarret peitettyin?, tahtia rimputellaan pianolla, hajuvesi tuoksuaa vain siell? t??ll?, silloin muodostuu tanssi-illasta tanssijaisilta. Ohjelmain loppuun on tavallisimmin merkittyn?: "lopuksi karkeloa".

Kun tanssijoukko muodostuu ulkonaisesti viel? kirjavammasta joukosta, naisilla ei n?y hansikkaita juuri nimeksik??n, nuorukaisten -- kun he naisten vy?t?isilt? kiinni ottavat -- hansikkaan teht?v?? toimittaa nen?liina, jos joku tuoksahtaa joltain keinotekoiselta, osotetaan h?nt? sormella ja sanotaan: tuo tuossa k?ytt?? hajuvett?, vain muutamilla nuorillamiehill? on valkoista silitetty? kaulan ymp?rill?, huone on tavallinen, musiikista pit?? huolta viulu tai useimmiten harmonikka, silloin sanotaan teht?v?? tanssimiseksi. My?skin voidaan t?llaista tilaisuutta esimerkiksi sanomalehti-ilmoituksissa merkit? sanoilla: "ly?d??n jalalla kamalasti", "jalalla ihmeellisesti", "jalalla koriasti", "jalka kiver??n", "lopuksi leikki?", "ynn? muuta", j.n.e.

Mutta kun tanssijoukkue muodostuu taasen ulkoasultaan jokseenkin yhdenvertaisista, naiset ja miehet ovat tanakoita, terveytt? ja elonvoimaa uhkuu kumpienkin olemus, toimituspaikkana on kyl?nraitti, riihi, luuva, tupa tai joku muu saman arvoinen paikka, "pelataan harmonikalla" tai suupelill?, eiv?tk? toimitsijahenkil?t tunne v?symyst?, yh? kiivaammin vaan varsisaappaan korot permantoon iskev?t, k?si saapasvarteen l?isk??, ja innostuksen kohottamat hihkaukset ilmoille kajahtavat, t?llaista tanssia sanotaan hyppelemiseksi. N?ist? tansseista ei tavallisesti ilmoiteta sanomalehtien ilmoitusosastossa, mutta uutisosastoissa niit? usein mainitaan nimityksill?: "nurkkatanssit", "luuvatanssit", "raittihypyt", j.n.e.

Mutta vaikkakin tanssimista on hyvin monta eri lajia ja vaikkakin sit? nimitet??n monella eri tavalla, niin tarkoitus ja esiintymis-, tai ilmenemismuodot sill? kuitenkin aina ovat samat.

Kun min? varsin hyvin k?sit?n ett? arvoisat kuulijani eiv?t ole koskaan olleet tilaisuudessa tanssimista n?kem??n, niin tahdon teille lyhyk?isesti esitt?? miten se tapahtuu. Tanssin ilmenemismuodoissa on kyll?kin olemassa hienompia ja karkeampia asteita, mutta itse perustus, runko, on sama ja siit? t?ss? muutama sana.

Samaan huoneeseen kokoontuu paljon sek? naisia ett? miehi?. Ihmistapoihin kuuluu kyll?kin, ett? huoneessa on istuimia, mutta tanssitapoihin kuuluu ett? huone on niist? "m??peleist?" mahdollisimman tyhj?, kannetaanpa usein p?yd?t, penkit, kaapit ja yleens? kaikki mit? liikkumaan saadaan ulos tanssihuoneesta. N?ist? ennakkovalmistuksista voisi tehd? sen johtop??t?ksen, ett? on kysymyksess? joko huoneen hajottaminen, siirt?minen toiseen paikkaan tai ainakin perinpohjainen puhdistaminen, mutta kysymyksess? onkin p?invastoin: huoneen perinpohjainen tomuttaminen.

Kun huone on n?in tyhjennetty, asettuvat joukot vastakkain, naiset toiselle, ja miehet toiselle puolen huonetta. Kummassakin joukossa alkavat nyt silm?t tehd? ty?t?, ne mulkoilevat niin viet?v?sti. Ja kaikki naiset hymyilev?t.

Yksi on palkattu soittamaan jollain soitto-koneella. Soiton tarkoituksena on saattaa kaikki nostelemaan jalkojaan tahdissa ja j?rjestyksess?, lienee sill? tarkoituksena my?skin innostaa, rohkaista j.n.e.

Niinpian kun ensim?iset soiton s?veleet kuuluvat, alkaa tanssi. Miehet rynt??v?t urhoollisesti naisten luokse ja tarttuvat kourillaan kiinni heihin. Yksi aina yht? vastaan. Luulisi olevan kysymyksess? sen vanhan rakkaan sylipainin alkamisen, mutta ei. Miehet alkavat py?ri? naisten kanssa ymp?ri lattian. Kaikki parit py?riv?t sangen suloisessa sekamelskassa ja he menev?t niin riivatusti. Eiv?tk? naiset edes pane mit??n vastalausetta t?llaista hypitt?mist? ja py?ritt?mist? vastaan, vaan seuraavat mukana kiltisti ja valittamatta; alottavatpa joskus itsekin pelin. Ja kaikki he ovat hyppiess??n niin onnellisen ja autuaallisen n?k?isi?. Ja tuossa py?rien hyppiv?ss? joukossa, p??t nousevat ja laskevat, jalat polkevat lattiaa mink? suinkin enn?tt?v?t, ja virtanaan valuu hiki kaikkien kasvoilta. Ja se totisuus ja vakavuus mik? useimmiten ilmenee tanssivien kasvoilla, todistaa ett? toimitus on sangen arvokasta ja vakavaa harkitsemista vaativaa, n?ytt?? toisinaan aivan kuin tanssijat olisivat -- kasvoista p??tt?en -- toistaitoisia, niinkuin sanotaan. Kun tuota menoa sivustap?in katselee, niin johtuu usein mieleen ett? koko tuo hyppivien joukko on jonkun j?rke? riivaavan taudinkohtauksen runtelema; mutta eiv?t he mielenvikaisia ole, he vaan tanssivat.

Kun soitto taukoaa, silloin palaavat kaikki j?rkiins?, miehet j?tt?v?t naisensa ja kukin rynt?? entiselle paikalleen ja on olevinaan ik??nkuin ei mit??n olisi tapahtunutkaan. Muutamat ovat ottaneet k?yt?nt??n sellaisenkin tavan ett? he erotessaan tanssilattialla, kiitt?v?t toisiaan. Siit? ei ole viel? varmuudella voitu todistaa mist? t?m? kiitt?minen aiheutuu, mutta otaksutaan heid?n kiittelev?n siit?, ett? ymm?rt?v?t lakata hyppim?st? ja toisiaan hikeen asti py?ritt?m?st?.

Soittajan on pidett?v? j?rki p??ss??n ja lopetettava aina silloin t?ll?in hetkeksi. Sill? jos ei soittaja pit?isi v?liaikoja niin -- ainakin vanhempien tanssilakien mukaan -- tanssijain olisi py?ritt?v? siksi kunnes v?synein? kaatuisivat.

Niinpian kun soitto alkaa uudestaan kuulua, alkaa my?skin sama n?yt?s uudelleen, parit vaan vaihtuvat.

Kun t?m? tanssiminen, toistensa ymp?ri hypitt?minen ja py?ritt?minen on oikein rajua, silloin sanotaan sit? "iloiseksi hypyksi" ja k?sitet??n sit? iloisen mielialan korkeimmaksi ilmaisumuodoksi.

Mutta tanssi on viel? siit?kin omituista, ett? sill? voidaan ilmaista ??rimm?isen surun ja kaihon tunteita. Tapahtuu nimitt?in hyvin usein, ett? kun niiss? piireiss?, miss? tanssijaisia nimitet??n "paaleiksi", pannaan toimeen jonkun suurmiehen kuolinp?iv?n viettoiltoja, niin on n?iss? muistoilloissa p??ohjelmana hyppiminen. Olen usein ajalellut mist? johtuu ja mit? sill? tarkoitetaan kun jonkun kaivatun vainajan muistoa pyhitet??n hyppimisell?? Mutta t?m?kin tunteiden ilmaisumuoto on aivan luonnollinen. Sill? kun ihminen suree jotain asiaa oikein syv?sti, niin saattaa murhe "nousta p??h?n". Ja on aivan luonnollista, ett? kun p??h?n on "noussut" jotain vierasta niin hyppiminen ja rynkytt?minen saa sen laskeutumaan sielt? alasp?in. Muuten on aivan v?ltt?m?t?nt? ett? heikosta p??st? saadaan kaikki pois mik? ei sinne luonnostaan kuulu ja t?ss? p??npuhdistusty?ss? ei pid? koskaan keinoja s??st??.

On v?itetty ett? hyppiminen ja py?riminen ei kuuluisi ihmiselle; t?ss? uskallan kuitenkin olla toista mielt?.

Me n?emme ymp?rill?mme luonnossa kaikkialla ilmenev?n voimakkaan hyppimis- ja py?rimishalun.

Esimerkiksi kun lammas tulee hulluksi niin se alkaa py?ri?; jotkut kumminkin v?itt?v?t, ett? lammas on hyvin tyhm? el?in.

Jos leikkaamme kanalta p??n pois, niin silloin lintuparka "hyppii kuin p??t?n kana". Emme voi varmasti sanoa hyppiik? kana silloin suuren ilon, vaiko suuren murheen pakotuksesta, mutta olettaa voimme, ett? se tapahtuu ilosta. Kana nimitt?in voipi olla iloissaan siit?, ett? se ruumiinosa, p??, jossa h?nen vaatimaton j?rkens? ennen asusti ja esti h?nt? t?llaisia hyppyj? tekem?st?, ett? se kiusankappale nyt on poissa. Sit?paitsi ei p??tt?m?n kanan tarvitsi pel?t? ett? h?n p??ns? sein??n hypp??.

Sammakot hyppiv?t my?skin kev?isin. Ne kokoontuvat vesiper?isille maille ja "orkesterin" soittaessa suorittavat he sangen pitki? loikkauksia. Siin?kin lienee joukossa ilon- ja surunloikkauksia.

Tutkimukset ovat osottaneet my?skin ett? kun vasikanh?nt? leikataan poikki, niin maahan pudonnut h?nn?np?tk? "hyppii kuin poikki leikattu vasikanh?nt?". Mik?, tai mitk? tunteet t?ss? aiheuttavat hyppimisen ei ole aivan varmaa. Oletetaan kuitenkin hyppimisen aiheutuvan siit? ilosta, ett? tuo h?nn?npalanen huomaa p??sseens? vapaaksi siit? tavattoman riippuvaisesta ja vaaranalaisesta asemasta miss? se oli ennenkuin leikkaus suoritettiin.

Onko vasikan j?rki tuossa h?nn?n palasessa vai onko vasikan j?rki siin? p??ss? miss? silm?t ovat, sit? kysymyst? ei ole my?sk??n viel? ratkaistu. T?st? voimme kuitenkin tehd? sen johtop??t?ksen, ett? jos ne, jotka hyppiv?t ja tanssivat ovat j?rkevi?, silloin t?ytyy my?skin vasikan j?rki asustaa h?nn?n p??ss?.

Viel? muistettakoon, ett? tuo miellytt?v?, koreapukuinen kotilintumme harakka, sekin hyppelee ja tanssii -- varsinkin siantappajaisissa. Mutta ihmiset sanovat t?t? "harakoimiseksi" ja "harakantanssiksi".

N?in voisi luonnosta tuoda sangen sattuvia todistuksia siit? ett? hyppiminen on luonnollista; riitt?k??n kuitenkin edell?olevat.

Voisimme t?m?n esityksemme lopettaa seuraavaan loppuponteen:

Koska luonnossa hyppiv?t ja py?riv?t p??tt?m?t kanat, mielenh?iri?ss? olevat lampaat, vasikan h?nn?t, sammakot ja harakat, niin on aivan luonnollista ett? my?skin ihminen py?rii ja hyppii. Se on luonnollista siksikin ett? ihminen on luomakunnan "kruunu" ja kun kerran luomakunta hyppii niin seuraa itsest??n ett? sen p??ss? oleva "kruunu" my?skin keikkuu ja poukahtelee.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet