Read Ebook: Kuninkaan miekkamies by Sabatini Rafael

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1799 lines and 53531 words, and 36 pages

>>Hyv?t herrat, mist? t?m? hoppu? Onko sulttaani Oliver hy?k?nnyt kimppuunne?>>

Toisessa k?dess? h?n piteli yh? korttejaan ja nojasi toista ovenpieleen. Nuori v?nrikki astui joukosta esiin vastatakseen kysymykseen.

>>Er?s Lordi Middletonin upseereista on puoli tuntia sitten ottanut hengilt? er??n miehen. H?n on irlantilainen -- kapteeni Hogan nimelt??n.>>

>>Hogan -- Hogan?>> toisteli Crispin ik??n kuin muistiaan virkist??kseen. >>Ah, niin, irlantilainen, harmaap?inen ja tulinen. Ja h?n on kuollut, sanoitte?>>

>>Ei, vaan h?n on tehnyt murhaty?n.>>

>>No sen min? paremmin saatan ymm?rt??. Se ei ole ensimm?inen kerta, voisin sen vaikka vannoa.>>

>>Mutta se on viimeinen, sir Crispin.>>

>>Arvatenkin. Kuningas on ankara t?ll? puolen rajaa.>> Sitten h?n lis?si reippain ottein: >>Kiit?n teit? ilmoituksesta ja valitan, ettei k?yh? taloni voi tarjota teille mit??n, mill? voisitte juoda H?nen Kuninkaallisen Majesteettinsa terveydeksi, ennen kuin jatkatte etsiskely?nne.>>

Ja vet?ytyen askelen taaksep?in h?n ilmaisi toiveensa saada vet?? ovi kiinni ja p??st? heist? eroon.

>>Me ajattelimme>>, sammalsi nuori upseeri, >>me arvelimme, ett? te ehk? suvaitsisitte avustaa meit?...>>

>>Avustaa teit?!>> jyrisi Crispin ollen vihastuvinaan. >>Avustaa teit? miehen kiinniotossa? Saakeli, sir, teid?n t?ytynee tiet??, ett? olen upseeri enk? mik??n vankinihti!>>

V?nrikki punastui tuntiessaan verhotun loukkauksen.

>>Sir Crispin, onpa er?it?, joilla on teillekin nimi.>>

>>Mahdollista kyll?, kun en itse ole saapuvilla>>, virnisteli Crispin. >>Maailma on t?ynn? rumakielisi? korpinp?it?. Mutta, hyv?t herrat, ?inen ilma on kylm? ja te olette tulleet sopimattomaan aikaan, sill? kuten n?hnette, pelaan parhaillaan korttia. Suvainnette, ett? suljen oven!>>

>>Hetkinen, sir Crispin. Meid?n t?ytyy tutkia t?m? talo. H?nen luullaan tulleen t?nne.>>

Crispin haukotteli.

>>S??st?n teilt? sen vaivan. Uskonette minua kun sanon, ett? h?n ei ole voinut tulla t?nne minun tiet?m?tt?ni. Olen ollut t?ss? huoneessa viimeiset kaksi tuntia.>>

>>Se ei riit?>>, vastasi upseeri itsepintaisesti. >>Meid?n t?ytyy saada varmuus asiasta.>>

>>Varmuus?>> tiuskahti toinen syv?sti ihmeiss??n. >>Voitteko vaatia parempaa varmuutta kuin minun sanani. Jumaliste, herrat narrit>>, lis?si h?n sellaisella ukkos??nell?, ett? v?nrikki lensi askelen taaksep?in ik??n kuin olisi saanut iskun kasvoihinsa, >>t?ytyyk? minun selitt?? asia niin, ett? koko juttu on keksitty p??st?ksenne loukkaamaan minua? Ensin tarjoatte minulle vankinihdin virkaa, sitten annatte minulle vihjauksia siit?, mit? ihmiset minusta sanovat, ja nyt p??t?tte asian ep?ilem?ll? sanaani! Vai t?ytyy teid?n saada varmuus asiasta!>> jylisi h?n ??nen kasvaessa joka sanalla. >>Viipyk?? viel? hetkinen minun kynnyksell?ni, niin perhana viek??n, herrat, min? annan teille sellaisen varmuuden, joka maistuu. Mars matkaan!>>

Moisen raivonpuuskan edess? v?nrikki vavahti vasten tahtoaankin.

>>Ilmoitan asiasta kenraali Montgomerylle>>, h?n uhkasi.

>>Ilmoita vaikka pirulle! Jos olisitte tulleet t?nne siivolla tavalla, niin olisitte tavanneet taloni oven ammollaan kohteliaisuudesta ja min? olisin lausunut teid?t tervetulleiksi. Mutta nyt on minulla valituksen syyt? ja sen tulen my?s tekem??n. Saammepa n?hd?, salliiko kuningas, ett? kaikenlaiset h?vytt?m?t, vasta munasta kuoritut kukonpoikaset tulevat ivaamaan vanhaa sotilasta, joka kahdeksantoista vuoden ajan on liitt?nyt kohtalonsa kuninkaan perheen kohtaloihin.>>

Nuori upseeri oli ymm?ll?. Hiljaisia vastalauseita kuului joukosta. Sitten h?n per?ytyi pari askelta ja k??ntyi neuvottelemaan er??n vieress??n seisovan vanhemman ratsumiehen kanssa. T?m? oli sit? mielt?, ett? pakenevan oli t?ytynyt menn? toista tiet?. Sit? paitsi, h?n arveli, ei Hogan sir Crispinin puheista p??tt?en ollut voinut tulla taloon. N?in ollen ja huomioon ottaen sen harmin ja ajan hukan, mink? sir Crispinin vastahakoisuus aiheuttaisi, jos he v?kivalloin tunkeutuisivat taloon, ja kun sit? paitsi ei kukaan saattanut tiet??, kuinka hyviss? v?leiss? tuo koppava ?ykk?ri saattoi olla lordi Montgomeryn kanssa, v?nrikki p??tti per?yty? ja jatkaa etsiskely? toisaalla.

Myrkyllisin katsein h?n siis heitti hyv?stit uhaten viel? l?htiess??n saattaa asian kuninkaan tietoon. Vastaukseksi jym?hytti Galliard oven kiinni jo ennen kuin mies oli viimeisen sanansa sanonut.

Veike? hymy huulillaan asteli Crispin hitaasti p?yd?n luo ja istahti entiselle paikalleen.

>>Master Stewart>>, kuiskasi h?n levitelless??n korttejaan uudelleen, >>ilveily ei ole viel? loppuun n?ytelty. Tuolla n?kyy ikkunassa naama parhaillaan ja min? olen varma siit?, ett? meit? pidet??n silm?ll? ainakin pari tuntia viel? t?n? iltana. Tuo siev? hempukka oli kuin luotu etsiv?ksi.>>

Nuorukainen heitti toveriinsa paheksuvan silm?yksen. H?n ei ollut liikkunut paikaltaan Crispinin ollessa ovella.

>>Te valehtelitte heille>>, sanoi h?n vihdoin.

>>Hiljaa! Ei niin ??nekk??sti, teid?n suloutenne>>, tuli vastaukseksi, ja vaikka se lausuttiin kuiskaamalla, ei siit? silti puuttunut uhkaa. >>Huomenna, jos suvaitsette, vastaan teille siit?, ett? olen teid?n hienotunteisuutenne l?sn?ollessa rohjennut liev?sti valehdella. Mutta t?n? iltana on meill? ihmisen henki pelastettavana ja siin? on mielest?ni kylliksi puuhaa. Kas niin, master Stewart, k?yd??np? taas jatkamaan peli?mme.>>

H?nen katseensa oli niin k?skev?, ett? nuorukaisen t?ytyi ryhty? jatkamaan teeskennelty? peli? huolimatta siit?, ettei h?nell? ollut v?hint?k??n halua auttaa Hogania. H?n oli kasvanut ylh?isess?, uskonnollisessa suvaitsemattomuudessa, ja Hogan oli h?nen mielest??n raakalainen, tappelupukari. Sellaista miest? h?n kauhistui, ja mies oli h?nen mielest??n h?pe?ksi mille armeijalle hyv?ns?, mutta varsinkin sille, joka Pyh?n liigan ja kovenanttien merkeiss? oli marssinut Englantiin. Hogan oli tehnyt raa'an teon, h?n oli tappanut miehen, eik? Kenneth voinut pit?? itse??n paljonkaan parempana auttaessaan h?nt? pakenemaan, kun h?n mielest??n oikeastaan olisi ollut velvollinen ilmiantamaan h?net. Galliardin tuiman katseen edess? suli kuitenkin kaikki arvelu, ja h?n istui n?yr?n? ja tottelevaisena, mutta itsekseen h?n vannoi huomisp?iv?n? ilmoittavansa asian lordi Middletonille toivoen siten sovittavansa syntisen vaiteliaisuutensa ja samalla p??sev?ns? sir Crispinin saastaisesta seurasta, sill? h?n oli varma siit?, ett? t?m? saisi maksaa tekonsa hirsipuussa.

N?iss? mietteiss??n istuen h?n j?tti vastaamatta niihin kompiin, joita h?nen toverinsa silloin t?ll?in lasketteli. Kadulla liikuskeli miehi?, lyhtyj? vilahteli ehtimiseen ja aika ajoin painautui joku kyp?r?n reunustama naama ikkunanruutua vasten.

Siten kului tunti ja parikin Hogan-paran istuessa ylh??ll? yksin?isyydess??n onnettomana ja levottomana.

Toinen luku

Puolen y?n aikaan heitti sir Crispin vihdoin korttinsa p?yt??n ja nousi. Hoganin tulosta oli kulunut t?sm?lleen kaksi tuntia. Kadulla olivat ??net ja askelet v?hitellen h?ipyneet, ja rauha n?ytti taas palanneen Penrithiin. Siit? huolimatta oli sir Crispin varovainen -- el?m? oli opettanut h?net varovaisuuteen ja ep?luuloisuuteen.

>>Master Stewart>>, virkkoi h?n, >>on jo my?h?, luulenpa, ett? haluatte menn? makuulle. Toivon teille hyv?? y?t?.>>

Nuori mies nousi, j?i arvelemaan ja alkoi vihdoin:

>>Huomenna, sir Crispin...>> Mutta Crispin keskeytti h?net heti.

>>J?tt?k?? huominen aamun koittoon, yst?v?ni. Hyv?? y?t?. Ottakaa toinen noista r?tisevist? kynttil?ist? ja menk??.>>

Synk?n ??nett?m?n? otti nuori mies toisen pulloista kynttil?ineen ja meni ullakolle johtavasta ovesta ulos.

Hetkeksi j?i Crispin seisomaan p?yd?n ??reen, ja silloin h?nen kasvojenilmeens? sulivat hieman pehme?mmiksi. H?n katui k?ytt?ytymist??n nuorukaista kohtaan. Piim?suu t?m? oli mieheksi, mutta Crispin piti h?nt? sent??n rehellisen? ja tunsi yht?kaikki h?nt? kohtaan jonkinlaista hellyytt?. H?n meni lattian poikki ikkunan luo ja avattuaan sen selkoselleen kumartui siit? ulos ik??n kuin hengitt??kseen y?n viile?? ilmaa, ja hyr?ili mahdollisen ohikulkijan varalta huolettoman n?k?isen? ?skeist? lauluaan.

Puolisen tuntia h?n viipyi siin? ja antoi sill? aikaa ajatustensa lent?? asiasta toiseen, mutta silmill??n h?n seurasi pienint?kin liikehtimist? kadulla. Tultuaan vihdoin vakuuttuneeksi siit?, ettei h?nen asuntoaan en?? pidetty silm?ll?, vet?ytyi h?n pois ikkunasta ja sulki sen.

Menty??n ullakolle h?n tapasi irlantilaisen istumasta allap?in vuoteella.

>>Sieluni kautta>>, huudahti Hogan murheellisena, >>enp? liene koko el?m?ss?ni ollut n?in peloissani.>>

Crispin naurahti hiljaa vastaukseksi ja pyysi h?nt? kertomaan, mit? oli tapahtunut.

>>Ruma juttu>>, huomautti Crispin katkerasti.

>>Ruma, ehk?p?>>, vastasi Hogan levitellen k?si??n, >>mutta muutakaan mahdollisuutta ei ollut. Se h?lm? hy?kk?si kimppuuni miekka k?dess? ja minun oli pakko puolustautua.>>

>>Mutta ei tappaa, Hogan!>>

>>Se oli tapaturma. Hitto vie, sit? se oli! Koetin pist?? h?nt? k?sivarteen, mutta h?m?r?ss? miekka l?vistikin h?nen rintansa.>>

Hetken seisoi Crispin synkk?n?, sitten h?nen otsansa kirkastui, aivan kuin h?n ei olisi asiaa en?? ajatellutkaan.

>>No niin>>, sanoi h?n, >>koska h?n on kuollut, niin asia on p??ttynyt.>>

>>Taivas antakoon rauhan h?nen sielulleen>>, mutisi irlantilainen ristien itsens? hurskaasti. Sill? h?n suoriutui suuresta pahanteosta, jonka oli hurjap?isyydell??n aikaansaanut -- menett?m?ll? ihmishengen turhan vuoksi ja myrkytt?m?ll? naisen el?m?n ehk?p? elinaikaisessa katumuksen tuskassa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet