Read Ebook: Pilaesitelmiä by Lehmus Heikki

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 135 lines and 10115 words, and 3 pages

Credits: Tapio Riikonen

PILAESITELMI?

Kokoillut

Heikki Lehmus

H?meenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1910.

SIS?LLYS:

Ihmisruumiin rakenne. Esitelm? lakoista. Perunan kuorien uudesti viljeleminen. Mink?t?hden tyt?t vastaavat my?ntyv?sti. K?ynti Nansenin luona. Toivo-laivan haaksirikko .

Ihmisruumiin rakenne.

P??kallon muodon ja ihon v?rin perustuksella jaettiin ihmiskunta ennen eri rotuihin. Uudemmat tutkimukset ryhmitt?v?t ihmiset valtiollisten mielipiteitten mukaan, mik? onkin enemm?n ajan hengen kanssa sopusoinnussa. Siten jakautuvat ihmiset eri ryhmiin eli puolueisiin, kuten suomenmielinen , perustuslaillinen, maalaisliittolainen, "tasainen" j.n.e. Sis?llisist? eroavaisuuksista huolimatta ovat ne ruumiinrakennukseltaan p??asiassa samanlaiset, joten k?sittelemmekin kaikkia yhten? ryhm?n?.

Ihmisen ruumiissa huomataan sivumennen katsoen kolme p??osaa. N?it? osia nimitettiin ennen: p??, vartalo ja raajat. T?m? on nyttemmin jo voitettu kanta. Uudempi tutkimus jakaa ihmisruumiin seuraavasti: etupuoli, takapuoli ja kyljet eli sivut.

L?htiess??n tekem??n selkoa ihmisruumiin eri osista, anatomit tavallisesti l?htev?t "p??st?". T?m? on kuitenkin sangen h?ilyv? ja harhaankin johtava tutkimustapa. Sill? ihmisess?, kuten makkarassakin, on kaksi p??t?: toinen p?? ja toinen p??. Olisi siis tarkemmin sanottava p??st? puhuttaessa, kumpaa n?ist? tarkoitetaan. Me puolestamme alotamme siit? p??st?, joka selv?ss? tilassa tavallisesti on pystyss?.

Suussa on useita t?rkeit? elimi?. Mainittakoon ennen kaikkea er?s piskuinen j?sen, joka suuria asioita toimittaa -- kieli. Joka haluaa "siivosti esiinty?", ei yleens? n?yt? kielt?ns? -- paitsi jos l??k?ri nimenomaan sit? vaatii. Kaikenmoiset "kieliriidat" ja rettel?t saavat alkunsa t?st? itsest??n niin mit?tt?m?st? ruumiinosasta. Se antaa tuomareille, lakiherroille ja oikeuslaitoksille ty?t? loppumattomiin. Ellei t?m?n elimen toinen p?? olisi kurkussa kiinni, olisi moni varmaan viskannut sen sikojen sy?t?v?ksi, jotta v?lttyisi se kaikkinainen paha, mik? t?st? kiusankappaleesta saa alkunsa.

Suussa ovat kortteeria my?skin hampaat, joilla jauhetaan erilaisia aineksia. Niit? sopii my?skin k?ytt?? niinhyvin puolustus- kuin hy?kk?ysaseena. Enimm?kseen on hammasaine luuta, mutta my?skin lyijyst?, jopa kullastakin voi niit? tehd?. Nimelt??n ovat ne: maitohampaita, tavallisia hampaita, tekohampaita ja viisaudenhampaita. Viimeksimainituita on tyhmienkin suussa -- kumma kyll?. Muuten ovat hampaat joko "kiinteimist??" tai "irtaimistoa". Etenkin niill?, joiden purimet ovat viimeksimainittua laatua, on usein asiata sinne, miss? on "itku ja hammasten kiristys" -- "kolkk' paikk'" muuten, sivumennen sanoen.

Muuten on korvia kovia ja pehmeit?, koska joskus kuulee puhuttavan kovakorvaisista lapsista. Sis?st? on korva ontto, ja se, jolla ei ole "korvan taakse" pantavaa, voi ainakin korvareikiins? pumpulia "tuppia", ellei, pelk?? tulevansa automobiililla yliajetuksi.

Me olemme t?h?n asti tarkastaneet ihmist? hyvin "pintapuolisesti". Kuitenkin tied?mme, ett? ihminen on sis?lt? "hotto" eli ontto. Ellei niin olisi, emme ymm?rt?isi mihin mahtuisi ne mahdottomat m??r?t eri aineita, kiinteit? ja nestem?isi?, joita monet ajavat sis??ns?.

Olemme n?in miltei poikkeuksetta k?sitelleet ihmisruumiin rakennusta ja sen eri elimi?. Olemme koko ajan koettaneet pysy? tieteellisyyden rajoissa. Hauska olisi seurata n?iden elimien toimintaa sairauden tilassa ja esitt?? parannuskeinoja niihin, mutta se ei en?? kuuluisi t?h?n aineeseen.

Esitelm? lakoista.

Kunnioitetut kuulijat!

Arvostella toisten asioita ja vikoja on samaa kuin katsella kiikarilla. Kun katsomme kiikarin paksumpaan p??h?n, n?emme kaikki edess?mme suurina ja pelottavina; jos taas katsomme ohuempaan p??h?n, n?emme ne pienin? ja mit?tt?min?. Hyv?t yst?v?t, k??nt?k??mme siis heti esityksemme alussa kiikaria!

Yst?v?t ja vihamiehet, min? olen rehellinen mie, vaikka olenkin tukastani halvattu. Min? olen kulkuripoika, olen n?hnyt ja kokenut enemm?n kuin yksik??n teist?. Olen katsellut kiikarin kumpaankin p??h?n, mutta sittemmin omantuntoni pakotuksesta k??nt?nyt kiikarin. Miss? olen syntynyt? Sit? ette voi sanoa. Min? olen syntynyt Alivierun avannossa, jonne ?itini pyykkimatkallaan lyhistyi ja josta meid?t reippaina ja iloisina korkean esivallan ja kiilt?v?nappisen kruunun voimalla yl?s autettiin.

Pitkill? matkoillani olen tutkinut lakkoja ja niitten merkityst?. Olen kulkenut stipendiaattina Amerikassa, Englannissa, Saksassa, St. Helenassa, Torniossa, Pietarissa, Pihtiputaalla, Kakolassa y.m. Periaatteelliselta kannalta olen itse ollut viikkokausia sy?m?lakossa. Selvityksen vuoksi mainittakoon, etten ole porvari enk? sosialisti.

Mielt?kiinnitt?vimpi? lakkoja tapasin Kuperkeikan Mykk?r?ss?. Se oli omituinen paikka. K?yhyytt? siell? oli, mutta sittenkin ihmiset tyytyv?isin? nieleskeliv?t ilmaa ja iloitsivat kosteudesta. Ihmiset siell? olivat enimm?kseen niin laihoja, ett? heid?n t?ytyi kahdesti tulla ovesta sis??n, ennenkuin heit? hyv?silm?inenk??n eroitti. S??st?v?isi? olivat senpuolen ihmiset, he kun panivat kellonsakin y?ll? seisomaan, jottei rattaat turhanp?iten kuluisi j.n.e.

Arvoisat naamalliset ja jossakin m??rin my?s arvoisat naamattomat!

Mainitsemani Kuperkeikan Mykk?r? on lakkojen herttainen yhteiskunta. Pari sanaa siis muutamista harvinaisemmista lakoista, joita ei muualla ole ja joista ette tek??n, uskonma, tied?. ?sken pitiv?t yhteiskunnan ty?tt?m?t kokouksen, johon oli saapunut suuri joukko j?rjestym?tt?mi?kin ty?tt?mi?. Keskusteltiin p??asiassa siit?, mitenk? voitaisiin pakottaa Ven?j?n ja Suomen porvarit ja sosialistit antamaan ty?t?, jota pidettiin v?ltt?m?tt?m?n? lakon tekemiseksi, joka taas pidettiin v?ltt?m?tt?m?n? aikaansa seuraavalle miehelle ja naiselle. Lopuksi "yl?s"-huuto vapaudelle ja "alas"-huuto veljeydelle. Laulettiin "Porsaita ?idin oomme kaikki".

Saman p?iv?n iltana pidettiin tavanmukainen iltakokous, jossa keskusteltiin, mihin toimenpiteisiin olisi, ryhdytt?v? oluttulvan ja limonaadin -- hokmannia ei Mykk?r?ss? kahteentoista vuoteen saa -- est?miseksi. Puheenvuoroja ei k?ytetty, vaan kaikki puhuivat yht? aikaa tai olivat muuten suustaan kiinni. Yhteiseksi p??t?kseksi tuli, ett? juomalla on koetettava saada tulva estym??n. Kukin l?sn?olija lupasi vaimoineen ja lapsineen tehd? parastaan.

Yhteiskunnan kuppariammatin harjoittajat olivat kutsutut kokoon "pyykkihuoneelle" yhdistyksen perustamista varten. Sisko Liisa Iilimadon ehdotuksesta puolustivat useat liittymist? ty?tt?m?in yhdistykseen. Toiselta puolen sit? jyrk?sti vastustettiin. Kiihke?n ??nestyksen j?lkeen p??tettiin pysy? puolueettomina sek? lausua ilmestym?st? lakanneen sanomalehden kautta julkinen vastalause ja paheksuminen sen johdosta, ett? sosialidemokratit ovat muualla maailmassa ottaneet kupparien ammattia loukkaavan nimityksen "verenimij?t" tahalliseksi haukkumasanaksi porvareista puhuessa. Keskusteltiin sitte my?s lakosta ja uudesta palkkaj?rjestelm?st?. Puolustettiin maksua sarviluvun mukaan, vaan toiselta puolen v?itettiin tuntipalkkaj?rjestelm?? paremmaksi. J?lkim?inen j?rjestelm? p??si 7 tuntia kest?neen keskustelun j?lkeen voitolle.

Renkien kokouksessa p??tettiin l?hett?? valtiop?iville sellainen toivomus eli "velikysymys", ett? ensi vuoden allakkaan p??tett?isiin lis?t? niin paljon kuin mahdollista pyh?p?ivi?, ja ett? palkkoja on sateisten ilmojen takia tuntuvasti koroitettava. Pyh?ty? on ehdottomasti lain kautta kiellett?v?. Hevosille, eritoten valakoille m??r?tt?k??n alin ruokam??r?, joka niille on annettava pyh?p?iv?n edellisen? p?iv?n? klo 2 i.p. Vapaamaanantain sattuessa saakoot elukat my?s k?rsi? yht? hyvin kuin hoitajatkin, sill? sellaiset maanantait ovat tavallisesti hyvin rasittavia, eik? kell??n saa olla mit??n erioikeuksia. Toivomuksena p??tettiin lausua, ett? lainlaadinnan kehitys k?visi siihen suuntaan, ett? lopuksi tulisi olemaan "aina pyh?, aina kes? ja hyv?t palkat".

Piikojen kokouksessa p??tettiin tehd? lakko ja laatia uusi palkkatariffi. Kuukausipalkka katsottiin vanhanaikuiseksi, jonka vuoksi p??tettiin asettaa toimikunta laatimaan uutta tariffia palvelijattarien t?ist? kappalety?n perustuksella. Ty?nantajat eiv?t saa vaatia aamukahviansa ennen 10 aamulla. Jos he sit? vaativat, on siit? maksettava 50 prosentin korotus. Hyv?ksyttiin my?s ponsi, ett? lailla m??r?tt?isiin muutamia tunteja p?iv?ss? tuttavien kohtaamista varten ja yst?ville ky?kiss? sill? aikaa vapaa yl?spito silakka-peruna-lanttulooran kanssa. Korvia kirvelev? "hyv?"-huuto todisti, ett? p??t?s oli yksimielinen. Lopuksi mainitsen naimislakon, nuuska- ja m?llilakon ja sy?m?lakon, jotka kaikki ovat saaneet runsaan kannatuksen. Sy?m?lakosta on ollut ainoastaan pari sellaista seurausta, ett? lakkolaiset ovat kuolleet heti paikalla kun henki on l?htenyt.

Perunankuorien uudestiviljeleminen.

Arvoisat l?sn?olijat ja my?s jossain m??rin arvoisat ei-l?sn?olijat!

Kuten kaikki ehk? tied?tte, olen min?, Iivari Reppulainen, edesmenneen "Reppulaisen" p??toimittaja, samaa olentoa kuin minun pyh?sti ja lujasti vihitty vaimoni Annakaisa Heiskaska Kivennavalta. Sill? kuten nimest? n?kyy, oli minun vaimoni ennen sen kuuluisan suutari Heiskas-vainaan vaimo. Mutta koska Heiskanen nakkasi ketaransa taivasta kohden ja kuoli perin rauhallisen kuoleman, niin Annakaisa j?i h?nt? suremaan. Mutta silloin sattui minun ratani k?ym??n juuri Heiskasen vaikutuspisteen halkasijan sivua pitkin ja me kohta suoraan menimme poliisikamariin ja teetimme siell? semmoisen pienen punaisen lipun, ja niin tuli Heiskaska Reppulaisen p??ksi s.o. ett? Reppulainen tuli Heiskaskaksi ja Heiskaska Reppulaiseksi.

Mutta anteeksi, arvoisat l?sn?olijat ja poissaolijat! Tavallisestihan jokainen suuri lehti alkaa p??kirjoituksella ja jokainen kuuluisa puhuja esipuheella, niin my?s Reppulainen. Oikeammin on muitten suurten lehtien etusivulla ensiksi junainkulut, kuolemanilmoitukset ja l??k?rien asunnot, mutta Reppulainen j?tt?? ne tavallisesti pois ja alkaa kohta p??kirjoituksella. Reppulainen ei n?hk??s tarvitse juna-aikatauluja, sill? h?n matkustaa aina vapaapiletill? s.o. h?n suorittaa matkansa puhvelin p??ll?. Kuolemanilmoitukset painetaan s??nn?llisesti lehden per?sein?lle, jotavastoin uusien yksil?itten tulotaulu on lehteni etusivulla. L??k?reist? Reppulainen huolii viis', kunhan vaan Annakaisan hokmannipullo ja tervak?ki ovat edes puolillaan.

Suokaa anteeksi, ett? olen pitkitt?nyt t?t? ohjelmani alkulausetta, ryhdyn nyt jo varsinaiseen aineeseeni, Mutta selvitykseksi mainitsen sen, ett? min? en aijo olla vallan kauvan yhdess? Heiskaskan kanssa. Min?, Reppulainen, voin menn? milloin hyv?ns? poliisikamariin repim??n ololipun ja silloin olen min? taas vapaa nuorimies tai vanhapoika. Reppulainen k?sitt?? kyllin seiv?sti sen viisauden, ett? miehen ei ole hyv? yksin?ns? olla, mutta tahtoo my?s lis?t?, ett? miehen ei ole hyv? olla kauan aikaa saman vaimon kanssa.

Viel? kerran: suottehan anteeksi, ett? viivyt?n teit? t?ll? alkuselityksell?, mutta min? lupaan pian suoriutua asiaan, ensin vaan ilmoitan syd?meni hellimm?t tunteet Annakaisaa kohtaan. Tekisin suuren v??ryyden, jos puhuisin pahaa Annakaisastani. Ei, min? rakastan h?nt? hurjasti, min? rakastan intohimoisesti h?nen takkuista tukkaansa, kellert?v?n ruskeata kaulaansa ja riippuvia huuliansa. Voi, kuinka pyh?ll? kunnioituksella min? Reppulainen katselen k?det ristiss? minun oman Annakaisani hoippuvaa k?ynti? ja h?nen lihavaa, hyllyv?? ruumistansa. H?n, minun suloinen armaani, on kuin kuuman er?maan suuri puu, jonka lehvien suojassa Reppulainen etsii suojaa ja lepoa. H?n on niinkuin Saaronin lilja, tai variksenpel?tin Perttulan perunamaassa, h?n on kuin soreakaulainen joutsen, tai lehm?, joka teuraaksi vied??n!

Rakkaat kuulijat! ?lk?? panko pahaksi, ett? varsinainen ohjelma eli asian ydin hiukan my?h?styy, mutta min? en voi j?tt?? Heiskas-rakkauteni tunteitten ilmaisua. Min? laulan Annakaisastani uuden Korkean Veisun, sit? entist? suuremman ja "Hanssin Jukkaa" mahtavamman. Voi, minun armaani, voi kaunista ??nt?si! Se on kuin leppe? tuulen kuiske, tai kuin r?hkiv?n sian unenn?k?. Voi, armas, sinun suuria tummia silmi?si, niiss? on lemmen suuri voima, ne ovat kuin kaksi vinoa sein?nrakoa. Voi minun armias Heiskaskani! Sinun syleilysi on taivaan esimakua. Kun sin? minua, Iivari Reppulaista, halailet, hukun min? sinun valtavaan syliisi "kuin porsaan p?? aidanrakoon". Min? vaivun kokonaan sinun lihavien k?siesi suojaan. Voi, minun armaani! Sin? olet suloisin olento maan p??ll? ja maan alla. Sin? olet kuin kaulaton olutpullo tai anturaton kenk?raja!

Mutta, hyv?t veljet ja sisaret! Annattehan heikkouteni anteeksi, etten palavan rakkauteni huumauksessa muistanut ohjelmani ydint?. Sen olen aikonut alkaa n?in, mutta pieneksi huomautukseksi sanon, ett? kun se, Heiskaska aamuin nousee, niin huutaa se heti: "Miss? minun alushameeni on?" -- ja min? vien sen salamana h?nelle. H?nen mielijuomansa on vaarin- ja muorinkalja ja himoruokansa keitetyt perunat. Niit? min? Reppulainen h?nelle laittelen ja hymyilee h?n kiitokseksi niin hurmaavaa hymyily?. Se on kuin elokuun y?n kuun loiste tai hammastautisen irvistys. ?isin min? tavallisesti saan siirty? s?ngyn alle maata, koska minun armaani suuri ruumis valloittaa koko vuoteen. Mutta min? iloitsen siell?kin; suurella mielihyv?ll? n?en, kuinka minun rakkaani on tuolla yl?h?ll? kuin Eedenin iloissa. Min? kuulen h?nen ihanan, taivaallisen kuorsauksensa, ja se on kuin lempe? lammin soitto tai ysk?isen kissanpenikan vikin?. Ja minut on j?tetty t?nne pimeyteen, t?nne s?ngyn alle, ja h?n, minun syd?meni valittu, on tuolla s?ngyss?; ja vaikka h?nen pitk?vartinen nen?ns? antaa Damaskoon p?in, on h?n kuin paratiisin puutarhassa, "rapalperipensaan" siimeksess?.

Oikeastaan teid?n t?ytyisi ajaa minut ulos, koska varsinainen asia yh? viipyy. Mutta te olette sitke?nk?rsiv?llisi?. Ja nyt vihdoinkin min? alan. Ohjelmapuheessani, p??kirjoituksessani, kosketellaan: "Perunankuorien uudestaanviljelemist?". Aine tulee k?sitelt?v?ksi aivan puolueettomasti, sill? Reppulainen ei ole mik??n lakkorikkuri eik? mik??n kansankiihottaja.

Tapahtui n?et pari p?iv?? sitten niin, ett? Reppulaisen hevosenkenk?naulojenkantatehtaan ty?v?ki, sek? miehet ett? naiset, rupesivat vaatimaan yksikamarij?rjestelm??, mutta kun min?, Reppulainen, tehtaan teknillisen? johtajana ja is?nt?n? kielsin moisen vaatimuksen, niin pyysiv?t he edes puuliiteri?. Kun min? en suostunut siihenk??n, tekiv?t he kuin yksi mies ja nainen lakon. Etten joutuisi v??r??n valoon, yhdyin kohta lakkolaisiin min?kin ja tein heid?n kanssaan lakon, sill? Reppulainen tahtoo aina, kuten tietty, olla jokaiselle mieliksi ja kulkee aina kultaista keskitiet?.

Arvoisat l?sn?olijat, nuoret ja vanhat, pienet ja suuret, laihat ja lihavat ynn? my?s keskinkertaiset!

T?ss? tilaisuudessa esitelt?v?ksi aineeksi olen valinnut, kuten sanottu: "Perunankuorien uudestiviljelemisen".

T?m? asia on her?tt?nyt tavatonta huomiota ei ainoastaan meid?n keskuudessamme, vaan yleens? koko "valtakunnallisen lains??d?nn?n" alaisessa maassamme y.m. Esim. valtakunnanduuma on tiedustellut toimitukseltani: sopisiko perunankuoria k?ytt?? tupakanlehtin?; saksalaiset ovat ep?varmoja, onko perunoissa ollenkaan kuoria; Englannin parlamentti on kysynyt: onko suomalaisten p??llystakit perunankuorista j.n.e. Ent? kotimaassamme. Pihtiputaalle on jo tilattu perunankuorien istutuksia; Naantalissa ovat sanomalehdet k?yneet kiivasta kyn?sotaa asian johdosta; sysm?l?iset eiv?t pyyd?, vaan vaativat miettimisaikaa; Halsualla on asia johtanut papin ja lukkarin v?lisen riidan suloiseen sovintoon j.n.e.; kuten siis n?ette, on t?m? kysymys her?tt?nyt tavatonta huomiota.

Reppulainen k?sittelee asiaa puolueettomasti. Kaikki kiukkuiset sanomalehtihuudahdukset hylj?t??n, suomenmielisten kirjoitustapaa ei k?ytet?, perustuslaillisten painokirjasimet eiv?t kelpaa, Mechelinin puhetapaa ei suvaita, ja perunankuoret eiv?t saa olla sosialidemokratisia. Kaikki k?y vaan puolueettomasti.

L?htein? Reppulainen on k?ytt?nyt: Johannes Linnankosken "Ikuista taistelua", Juhani Ahon "Aatteiden miest?", Larin-Ky?stin "Aarteenkaivajia" ja E.W. Palanderin "Ven?j?n kielioppia", josta on haettu kaikki sekotuskaavat, sek? pient? kirjasta eli lentolehtist? "Pienten lasten hoidosta". N?ist? olen koonnut jos jonkinp?iv?isi? tietoja, ja sekoittanut ne yhdeksi suureksi sakaksi, josta on vaikea l?yt?? alkua ja loppua.

Siis min? alan, nim. min? Reppulainen vihdoinkin alan, sill? aina kun min?, Reppulainen, alan, pit?? se erityisesti ilmoitettaman.

Arvoisat l?sn?olijat ja jossain m??rin arvoisat ei-l?sn?olijat!

Jo ammoisina aikoina pyrkiv?t ihmiset yl?sp?in ja rakensivat sen suuren Baabelin tornin, ja meid?n aikamme ihmiset pyrkiv?t yh? syvemm?lle maan sis??n, suuri Cook ja pieni Peary ovat menneet pohjoisnavan p??lle -- --

Mutta hyv?t yst?v?t, min? ajattelen Annakaisani suuria tihrusilmi? ja h?nen perunankuorenv?risi? poskiaan!...

-- Minun t?ytyy sanoa, ett? asian varsinainen ydin on sek? ajan lyhyyden ett? tietojen puutteessa j?tett?v? t?ll? kertaa, sill? Annakaisani jylisev? ??ni kuuluu kuin ?mm?kosken suuri pauhu: Iivari, Iivari, tules katsomaan, kun se kissa on penikoinut.

Mink?t?hden tyt?t vastaavat my?nt?v?sti?

Kuulija kaiketi esitelm?n aiheen kuultuaan heti tahtoo panna vastalauseensa sit? vastaan, mutta tunnettuahan on, ett? tyt?t, sanoessaan: "ei", itse asiassa kumminkin tarkottavat: "niin". Yksi ainoa poikkeus vaan l?ytyy, jolloin tytt? kiertelem?tt? vastaa my?nt?v?sti, ja se tapahtuu silloin, kun poika pyyt?? h?nt? el?m?nkumppanikseen. Siit? t?ss? enemm?n.

L?ytyy tosin sellaisiakin tytt?j?, jotka t?ss?kin tapauksessa sanovat "ei", mutta he joko eiv?t tunne silloin virallista tilastoa maan naimattomista naisista tai luulevat, ajattelemattomasti kyll?, nuoren miehen viel? uudistavan kosintansa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet