Read Ebook: Pilaesitelmiä by Lehmus Heikki

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 135 lines and 10115 words, and 3 pages

L?ytyy tosin sellaisiakin tytt?j?, jotka t?ss?kin tapauksessa sanovat "ei", mutta he joko eiv?t tunne silloin virallista tilastoa maan naimattomista naisista tai luulevat, ajattelemattomasti kyll?, nuoren miehen viel? uudistavan kosintansa.

Noita ymm?rt?m?tt?mi? k?y v?kistenkin s??liksi, sill? koko ik?ns? saavat he katua, mit? ovat hetkess? laiminly?neet.

Mutta niin oikein ja viisaasti kuin onkin tehty, ett? tytt? tuohon t?rke??n kysymykseen vastaa my?nt?v?sti, tulee sent??n usein ajatelleeksi, kun kosijoita katselee, mink?t?hden onkaan niin tapahtunut.

Katsokaapas esim. Kalle Kustaa Kirnupiim??! Kaukana siit? ett? tahtoisin jollain tavoin loukata h?nt?, kaikkihan tiet?v?t, ett? h?n on punatukkainen ja kyttyr?selk?inen. Ja ett? h?n ei ole mik??n huomatumpi henkil?, on yht? tietty? kuin sekin, ettei h?nell? ole mit??n tiett?vi? tuloja. Kun h?n viel? k?y niin huolimattomasti puettuna, ei liene luvatonta, ett? ihmiset ihmettelev?t miten niin ihana tytt?, kuin h?nen morsiamensa on voinut h?neen mielty?.

Saadakseni jonkinlaista selvyytt? t?ss?, mielest?ni t?rke?ss? asiassa, olen turvautunut er??seen, ehk? enemm?n harvinaiseen keinoon. Olen nimitt?in kirjoittanut useille ?sken kihloihin menneille tyt?ille ja pyyt?nyt heilt? vastausta kysymykseeni: "Mink?t?hden otitte h?net?" Ja minulla onkin ollut kunnia saada paljon vastauksia, joista t?ss? muutamia annan muidenkin kuultavaksi. L?hett?j?in nimi? en voi, heille antamaani lupausta rikkomatta, kokonaan ilmaista, siksip? sanonkin vain etunimet:

Mink?t?hdenk?? Sent?hden, ett? h?n kosi niinkuin kosijan tulee. Se onkin siksi harvinainen ominaisuus miehell?, ett? se siet?? tulla palkituksi.

Katri.

Olin ly?nyt vetoa Rosan kanssa, ett? jollen ole kihloissa ennen lokakuun ensim?ist? p?iv??, annan h?nelle puoli kiloa suklaakaramelleja. Ja te ette voi uskoa, kuinka mieltynyt olenkaan suklaakaramelleihin.

Sylvi.

Huomaan, ettette tunne ?iti?ni, muutoinhan ette olisikaan tehnyt niin tyhm?? kysymyst?. Te ette tied?, mit? merkitsee olla aina valvonnan alaisena, saada joka hetki kuulla selityksi?, mik? muka tyt?lle sopii, mik? ei. Nuori naisparka on alati kuin kahleissa, tekip? h?n sitten mit? tahansa, ja senvuoksi onkin luonnollista, ett? h?n sitoutuu kantamaan kahleita, joissa h?n on sent??n vapaa.

Sanna.

Tiet?isittep? vain, mink?lainen kiistelemishalu h?nell? on! H?n on kerrassaan siet?m?t?n. Kerran h?n v?itti, ettei ole yht??n tytt?? maailmassa, joka huolisi h?nest?. Min? taas sanoin, ett? niit? l?ytyy montakin. Ja minun t?ytyi tietysti n?ytt??, ett? h?n oli v??r?ss?. Uskonette kai, ett? h?n nolautui aikalailla.

Hilma.

Halusin aina k?velem??n ja juuri h?nen kanssaan, sill? ihmisill? oli siit? niin paljon suunvaivaa. Minun k?velypukunihan sopi erinomaisesti h?nen kes?pukunsa rinnalle. Syksyn tullen -- -- -- niin n?hd??np?s sitten!

Hilja.

Olisittepahan vain n?hnyt, kuinka ajattelemattomasti Siiri Sara menetteli h?nen kanssaan. Olihan se kerrassaan h?pe?llist? miesparalle. Ei, min? ajattelin, siit? t?ytyy tulla loppu, min? otan h?net. Ja min? otin my?skin.

Saima.

Olen aina pit?nyt pienist? lapsista. Kuinka ihanaa onkaan n?hd? ?iti? kahden hyvinpuetun pienen lapsensa kanssa!

Helena.

H?n v?itti aina, ettei voi el?? ilman minua. Ja kun minusta tuntui kovin armottomalta kielt?? apuani n?hdess??n ihmisen hengenvaarassa, pelastin min? h?net.

Hanna.

H?n on kauppamatkustaja ja siis kotona tuskin yht??n kuukautta. Sen ajanhan min? kyll? voin kest?? h?nt?.

Emmi.

Olen aikonut kirjoittaa kirjan, jonka nimeksi tahtoisin panna "Annin kihlaus" tai jotain sentapaista, ja minun t?ytyi tietysti hankkia aineksia siihen. H?n ei nyt liene niit? paraimpia koekaniineja, mutta kun kirjan t?ytyy valmistua jouluksi, ei ollut aikaa valikoida.

Suoma.

Is? on luvannut naimisiin menty?ni antaa minulle automobiilin.

Liisa.

Oikeastaan min? en suostunut enk? kielt?ytynytk??n, mutta min? olin pakotettu pelastamaan aseman ja se onnistuikin vain minun tarmokkuuteni takia. H?n uskalsi nimitt?in suudella minua ?itini n?hden, kaikki olisi ollut mennytt?, jos en olisi kiiruhtanut esitt?m??n h?nt? sulhasekseni. Niinh?n me pelastuimme, eik? siin? kaiketi muu keino olisi auttanutkaan.

Eriika.

Niin, ettek? tied?, ett? min? olen ollut h?nen kanssaan koko kes?n. Olen k?vellyt h?nen kanssaan, pelannut tennist? -- -- -- niin, lyhyesti sanoen, olen kerrassaan tottunut h?neen. Ja kun kerran on tullut miehen tuntemaan ja tiet?? h?nen ansionsa, silloin on pidett?v? h?nest? kiinni.

Rauha.

Seh?n tapahtui vain ?idin t?hden. H?n v?itti aina, ett? min? olen tyhm?, ettei yksik??n mies maailmassa ole semmoinen aasi, ett? ottaisi minut. Min?p? n?yt?n h?nelle, arvelin. Sitten tuli Arvo ja ?iti varmaan nolostui.

Alma.

V?itet??n, ett? h?n on voittamaton ja varma vakaumuksessaan. Se her?tti tietysti minun kunnianhimoni. P??tin k?ytt?? kaikkia niin mahdollisia kuin mahdottomiakin keinoja. Tulos onkin tunnettu.

Aliina.

Pid?n paljon rusinavellist?, lihapy?rykkeist? ja karviaismarjakiiselist?. H?n tekee samoin. Saan siis, menty?ni naimisiin h?nen kanssaan, joka p?iv? p?iv?lliseksi noita mieliruokiani.

Mimmi.

Jospa vain kuulisitte, kuinka hauskasti h?nen kielens? sorahtaa. T?ytyy nauraa nauramastakin p??sty?. Ja teh?n kyll? tied?tte, ett? nauru pident?? ik??.

Taimi.

H?n on er??n helsinkil?isen lehden toimituksessa ja h?nell? on siis vapaalippu teatteriin joka ilta. Jos olette kerrankaan n?hnyt Lauria, ymm?rr?tte kyll?.

Ida.

Minulla ei ollut tulitikkuja ja h?n kielt?ytyi antamasta tulta paperossiini, jollen vastaisi my?nt?v?sti. Kuinkas olisin voinut olla sit? tekem?tt?!

Elma.

T?ss? lienee jo kylliksi. N?enh?n selv?sti, ett? muutamat tyt?t tahtovat tehd? pilaa minusta, mutta onhan sent??n tutkimukseni perusteella tullut heitetyksi pienoinen silm?ys naisten sisimp??n, olemmehan n?in saaneet edes jotain tietoa asiasta, joka usein on uhannut panna p??mme py?r?lle. Toivon, ett? te, arv. kuulijani, jatkatte t?t? mielenkiintoista tutkimusta!

K?ynti Nansenin luona.

Hyv?t kuulijat!

Siit? on kohta 15 vuotta, kun t?m? Pohjoismainen retkeni, josta aioin teille lyhyesti esitelm?id?, tapahtui.

Er??n? iltana saapui luokseni muuan kumppani k?dess? juuri saapunut amerikkalainen sanomalehti "Kultur", jossa luvattiin 5,000 dollaria palkinnoksi sille, joka ilmoittaisi Nansenin olopaikan ja hankkisi h?nest? tietoja. Urheilumiehi? kun olimme molemmat, aloimme tuumia, eik? l?isi leiville l?hte? hankkimaan itselleen nuo 5,000 dollaria. Mutta kumppanillani oli er?s kunnianasia toimitettavana. H?n tahtoi nimitt?in hankkia maailmanrekordin tuossa suuressa suksikilpailussa Kolenilla, jonne hiiht?ji? saapui aina hottentottien maasta, ja jonne kiinalaisetkin olivat l?hett?neet parhaimmat k?p?l?itsij?ns?, eik? h?n sen vuoksi ollut eritt?in kernas ryhtym??n matkaan. Vaan minua miellytti enemm?n dollarit ja niin p??tin l?hte? matkalle, k?y kuinka k?y.

Varustin itseni luistimilla ja suksilla ja l?hdin rautatiet? Ouluun, josta sain er??n lappalaisen kyyditsem??n itseni Utsjoelle. T?m?, joka oli ollut Oulussa porojaan myym?ss?, oli hyvin vierasvarainen. Kyytimaksua h?n ei ottanut penni?k??n ja tultuansa kotiinsa h?n tarjosi minulle majapaikkaa useammaksi p?iv?ksi. Min? kiitin kunniasta ja pyysin h?nt? sen sijaan hankkimaan minulle opasta merenrantaan. Hyvin avuliaasti h?n oli heti valmis tarjoamaan siksi renkins?, er??n nuoren Uuniemelt? kotoisin olevan punap?isen pojan. T?m?n kanssa l?hdimme seuraavana p?iv?n?, 27 p?iv?n? joulukuuta, ja h?n lupasi opastaa minut Lebesbyhyn Laijisvuonon rannalle, miss? h?n tiesi valaspyyt?jien oleskelevan hyvin my?h??n talvella. Saavuttuamme nelj?n p?iv?n p??st? tuohon pieneen, haisevaan, kalansuomuksista hopealle hohtavaan kauppalaan, otin oppaaltani j??hyv?iset ja aloin etsi? laivaa, joka pian l?htisi merelle. Silmiini pisti satamassa heti er?s muista laivoista suuruutensa ja komeutensa puolesta eroava h?yrylaiva, josta p??tin menn? kysym??n, aikoiko se pian l?hte? merelle. Tultuani laivaan h?mm?styin suuresti n?hdess?ni siell? joukon kanuunoita, joista p??tt?en luulin laivaa joksikin sotalaivaksi. T?st? erehdyksest?ni auttoi minua laivan katteini, er?s suuri, hartiakas, parroittunut mies, joka selitti, 'ett? laiva, nimelt??n "Sven" kuului tuolle mainiolle norjalaiselle valaspyyt?j?lle Sven Fayn'ille ja ett? se nelj?n tunnin per?st? l?htee valaspyyntiin Huippuvuorten luo sek?, ett? se kernaasti vie minut muassaan. Kiirehdin kaupunkiin hakemaan kapineitani, joita minulla oli sel?ss? kannettava laukku, luistimet ja sukset keppineen sek? er?s Vincceter-Rapeter tehtaan mainio kiv??ri. Puukko y.m. olivat aina muassani, v?h?set l??ke- ja ruokavarat olivat laukussani. Laiva l?hti, kuten sanottu, uuden vuoden aattona kiit?m??n Huippuvuoria kohti. Meri n?ytti aivan mustalta ja aaltoili hyvin raskaasti. Ilma oli kovin pime?, sill? sumuinen s?? esti revontulet n?kym?st?.

Katteinilta, joka jo monta vuotta oli harjoittanut valaanpyynti? t??ll? ja siten tutustunut seutuihin, sain paljon hyvi? neuvoja. H?n valaisi minulle my?skin monta ep?selv?? kohtaa J??meren asukkaista. Eskimoita olen min? aina pit?nyt hyvin sivistym?tt?min? ja sent?hden halveksinut heit?, mutta nyt sain aivan toisen mielipiteen asiasta, kuultuani, ett? he Huippuvuorilla ovat perustaneet yliopiston ja t?ydellisen merikoulun, joitten opettajina oli kotimaisia miehi?. Kansanvalistustakin oli alettu edist?? kansakoulujen kautta. He olivat perustaneet tasavallan Ven?j?n suojeluksen alla, ja sent?hden kansakouluissa p??-aineena onkin ven?j?nkieli, jonka opettajilla on palkkaa 250 leivisk?? hylkeen- ja valaanrasvaa puhumattakaan tyk?kuuluvista teltoista, karvavaatteista y.m. Lis?? tietoja sain er??lt? Huippuvuorille matkustavalta eskimolaiselta herralta, joka monta vuotta ulkomailla oleskeltuaan, oli kutsuttu kotimaahan kulkuneuvojen ministeriksi uuteen hallitukseen.

N?it? keskustellessamme saavuimme Huippuvuorille, josta jatkettiin matkaa pohjoiseen p?in. Kohdattuamme mannerta 10 pit. ja 89 pohj. lev. laskimme maihin. Katteinin neuvon mukaan olin n?ette heitt?nyt entisen tuumani l?hte? Nansenin per?ss?, p??tin sit? vastoin menn? h?nt? vastaan. Kuljettuani muutaman p?iv?n saavuin er??lle merivirralle, jonka heti arvasin samaksi v?yl?ksi, jota my?ten tuon ranskalaisen "Jeannetten" j??nn?ksi? tuli Behringin salmesta Gr?nlantiin. T?t? my?ten, kun sitten aloin matkustaa vuorottain suksilla ja luistimilla, niin jo y?n? kuudentena kuului kohinaa kaukaa. Aavistin heti, ett? oltiin l?hell? napaa ja l?ksin aika vauhtia kulkemaan sinne p?in, joka t??ll? olikin helppoa, koska pakkanen oli tehnyt ilman niin hienoksi, ettei siin? mitenk??n heng?stynyt. Tulin vihdoin niin l?helle, ett? kohina kuului aivan vieress?ni. Kohinan aikaansai vesi, joka py?rteen? kiehui noin 30 metri? ymp?rimitaten olevassa l?hteess?; sen keskell? n?kyi selv?sti tuo maan ajateltu akseli ulkonevan ik??nkuin jostakin pohjattomasta kuilusta, joka luultavasti ulottui koko maapallon l?pi. Mieleeni pisti mukava ajatus, jolla varmaan olisin saanut itse is? Faucaultin huudahtamaan ilosta. P??tin n?ette todistaa maan py?rimisen akselinsa ymp?ri. Kiinnitin toisen sukseni tuohon ajateltuun akseliin ja kas! 24 tunnin kuluttu oli se py?rinyt vain 30 metri? ja oli taas samassa paidassa, josta oli l?htenytkin. Toimitettuani tuon t?rke?n tieteellisen kokeen, josta j?lkimailma on minua suuresti ylist?nyt, l?ksin taas liikkeelle mainitsemaani virtaa pitkin, joka oli k??ntynyt v?h?n enemm?n it??np?in.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet