Read Ebook: Harhateillä by Gerst Cker Friedrich Anttila Selma Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 736 lines and 26510 words, and 15 pages

HARHATEILL?

Kirj.

Friedrich Gerst?cker

Saksankielest? suomentanut

Selma Anttila

Kariston romaanisarja 6

H?meenlinnassa, Arvi A. Karisto Oy, 1922.

SIS?LLYS:

Hallintoneuvos Wesselin huoneessa istui h?nen poikansa, noin kahdenkymmenkahdeksan ik?inen Fritz Wessel, levollisena suurusp?yd?ss?, joi kahviansa ja poltti sikaariaan lukien samalla lautasen viereen levitetty? sanomalehte?.

Sill? aikaa is? astui syviin mietteisiin vaipuneena edestakaisin huoneessa. Pitk? piippu vasemmassa k?dess??n h?n oli pannut oikean k?tens? sel?n taakse ja puhalteli melkein tiet?m?tt??n paksuja, sinisi?, kiemuraisia savupilvi?. H?nen silm?yksens? sattui aivan kuin raskaasti huolestuneena v?liin poikaankin, -- vaikkei t?m? t?ydellisess? mielenrauhassaan n?ytt?nyt aavistavankaan, ett? is?n vakava, kenties tuskallinenkin mietiskely voisi koskea juuri h?nt? tai h?nen tulevaisuuttaan. Mink? vuoksi oikeastaan? Sikaari maistui h?nest? erinomaiselta ja samoin kahvi -- lehdess? ei ollut pienint?k??n aihetta kiihtymiseen tai huolestumiseen -- h?n ei v?litt?nyt edes politiikasta -- mist? muusta syyst? siis olisi pit?nyt nousta ryppyj? h?nen otsalleen?

Fritz Wessel oli kaupungin suosituimpia muotokuvamaalareita, ja h?nen teoksensa, varsinkin lastenkuvat, niin haluttuja, ett? h?n aina sai vaatimansa hinnan eik? enn?tt?nyt suorittaa kaikkia tilauksiakaan. Sit?paitsi pidettiin h?nen is??ns? -- ?itins? h?n oli kadottanut jo monta vuotta sitten -- ellei juuri rikkaana, niin ainakin varakkaana, ja Fritzill? ainoana poikana oli omassa talossa upea ja mukavasti sisustettu ty?huone, jossa h?n sai h?iritsem?tt? luoda teoksiaan. Fritz Wessel antoikin siis rauhallisesti ajan menn?, ja kun h?n ei itse ollut koskaan huolissaan, ei h?nen p??h?ns? p?lk?ht?nyt, ett? joku toinen h?nen vuoksensa surisi.

Hallintoneuvoksen syd?mell? lienee kuitenkin ollut jotakin sentapaista. H?n pys?htyi pari kertaa ottaen piipun suustaan ja katsoi poikaansa juuri sill? tavalla kuin olisi tahtonut jostakin h?nelle puhua; ja kuitenkin h?n yh? jatkoi k?velemist?ns?, kunnes lopultakin n?ytti tehneen p??t?ksen, pys?htyi yh? levollisesti lukevan poikansa eteen ja sanoi vakavalla ??nell?:

>>Kuulehan kerta kaikkiaan, Fritz, t?m? ei en?? k?y p?ins? kauempaa! Siin? t?ytyy tulla muutos.>>

>>Siin? -- miss? asiassa, is??>> kysyi Fritz h?mm?styneen? katsahtaen lehdest??n is??ns?, muuttamatta sent??n v?h??k??n asentoaan.

>>Miss?k? asiassa? -- ja sit? sin? viel? kysyt!>> sanoi is?. >>Kai sin? sent??n varmastikin tied?t, mist? min? puhun?>>

>>En totisesti edes aavista, is?>>, sanoi Fritz kaikkein viattomin ilme kasvoillaan.

Is? katsoi h?neen ter?v?sti ja tutkivasti, sitten h?n ravisti p??t??n ja jatkoi:

>>En olisi ikin? uskonut, ett? juuri sin? osaisit noin teeskennell?. -- Tied?th?n kai, mit? viime y?n? on tapahtunut?>>

>>Viime y?n?k?? -- Ei minulla ole aavistustakaan, is?. Mist? minun pit?isi se tiet???>>

>>Mist?k? sin? sen tiet?isit? Kuulehan, Fritz, nyt t?m? alkaa mielest?ni jo k?yd? liian kirjavaksi, eik? kielt?minen sinua en?? auta, sill? sinua vastaan on olemassa liian monta todistajaa. Min? olenkin ollut t?h?n saakka vaiti. Siit?, ett? tullessasi hiljan Soinnusta kotiin annoit y?vartijalle selk??n, en sanonut sanaakaan; todisteet eiv?t olleet kyllin selv?t, jotta olisin saanut sinut kiikkiin, ja voinethan toki k?sitt??, etten suinkaan vanhimpana raatimiehen? halunnut n?hd? omaa poikaani paljastettuna julkisesti tuollaisten -- Zastewkujeiden vuoksi.>>

>>Mutta, is?>>, nauroi Fritz, >>eiv?th?n y?vartijat oikeastaan ole lasten kurmoitettavia, taikka ainakin pit?isi lasten olla koko isoja.>>

>>Aivan oikein; pid? nyt viel? minua pilkkanasi!>> huusi is? harmistuneena. >>Sen sinulle vain sanon, ett? olen saanut kyllikseni ja siit? t?ytyy nyt tulla loppu.>>

>>Mutta rakas, hyv? is?!>> huusi Fritz, nyt siirt?en lehden syrj??n, -- >>annan sinulle kunniasanani, etten tavuakaan tajua puheestasi, sill? eth?n todenteolla uskone, ett? min? iltaisin ottaisin ty?kseni piest? y?vartijoita? Se on ainakin v??rink?sitys.>>

>>Hyv? -- luovun tuosta yhdest? tapauksesta>>, sanoi is?. >>Olenhan jo ennen maininnut, ett? todisteet sinua vastaan olivat riitt?m?tt?m?t, ja se mahdollisuus on olemassa, ett? sinulle on v??ryytt? tehty, mutta vastaa minulle kuitenkin yhteen kysymykseen: Kuka on eilen illalla yhdentoista ja kahdentoista v?lill? heitt?nyt rikki raatihuoneen kellon valaistun lasitaulun lyijyluodilla?>>

>>Mutta, is? hyv?, mist? min? sen tiet?isin?>> nauroi Fritz. >>Olin jo nelj?nneksen yli kymmenen vuoteessani ja siihen aikaan jo luultavasti suloisesti ja makeasti nukkumassa.>>

>>Kiell?tk? siis senkin?>>

>>Mutta annanhan sinulle sanani, ett? puhun totta -- vaikkei otettaisikaan lukuun, ett? sellainen kepponen on minusta kaikin puolin kelvoton teko.>>

Is? katseli h?nt? hetkisen vakavasti ja tutkivasti, mutta Fritz n?ytti tosiaan niin uskomattoman viattomalta, ett? is? itse alkoi ep?r?id?. H?n ravisti p??t??n.

>>Mutta kaksi y?vahtia kuitenkin otti sinut kiinni ja tunsi, eiv?tk? he senvuoksi kovinkaan pahoitelleet sit?, ett? riistit itsesi irti ja juoksit katua alas suoraan meid?n taloamme kohti, jonne he eiv?t en?? sinua seuranneet.>>

>>Siihen voin vain sanoa, is?>>, vastasi Fritz, >>ett? toivoisin herrojen y?vahtien paremmin hoitavan teht?vi?ns?, niin ett? olisivat pit?neet kiinni tuon kevytmielisen herran -- silloinhan voitaisiin tosiaan ehk? varmasti huomata olevamme tekemisess? aivan toisen yksil?n kuin minun v?h?p?t?isyyteni kanssa. Vakuutan sinulle, en tied? koko jutusta niin mit??n.>>

>>Fritz!>>

>>Mutta is?, enemp?? en voi tehd? kuin antaa sanani. N?enh?n muuten kyll?, ett? t?ss? on taaskin tuo vanha juttu -- minulla lienee niin viet?v?n tavalliset kasvot, ett? olen lukemattomien ihmisten n?k?inen; ja joka hetki puhuttelevat minua ventovieraat ihmiset muilla nimill? n?ytt?en olevan eritt?in riemastuneita minut tavatessaan, mutta sitten he hyvin kummastuvat ja usein my?skin tyhmistyv?t huomattuaan erehdyksens?. Luuletko sin?, ett? koskaan vieraassa kaupungissa teatterissa k?ydess?ni saan hattuuni vastamerkin? Kaikkea viel?, kirottu aitionvartija sanoo joka kerta: 'Oo, tunnen kyll?, herra M?ller', taikka 'herra Meier', taikka mainitsee jonkun muun arkip?iv?isen nimen. -- 'Ette te tarvitse merkki?!' Sit?paitsi tervehtii minua kadulla koko maailma, ja kun hiljan olin Berliiniss?, kohtaa minut ventovieras mies, tulee suoraan vastaan ja sanoo: 'No, herra Berghuber, hauska tavata n?in sattumalta -- en p??ssyt n?kem??n teit? koko viime viikon kuluessa -- olisiko kenties teille soveliasta suorittaa pikkuinen laskunne?' -- -- Siit? voi tulla aivan hulluksi; olen jo ajatellut kasvattaa itselleni huomattavan parran saadakseni kasvoihini jotakin m??r?tty?, sill? t?m? k?y pitk?n p??lle kovin yksitoikkoiseksi.>>

Is? oli sill? aikaa taas astellut edestakaisin huoneessa. H?n ei tietenk??n uskonut, ett? h?nen poikansa oli valehdellen antanut kunniasanansa, ja kuitenkin oli molempien y?vartijoiden todistus niin varma ja ilman mink??nlaista ep?ily? annettu, ettei h?n oikeastaan tiennyt mit? uskoa. Koko puhelun p??m??r?st? h?n kuitenkin n?ytti olevan selvill?, ja siksi h?n sanoikin ?kki?, j??den pojan viereen seisomaan:

>>T?m? ei en?? kauempaa k?y, Fritz, min? olen sit? miettinyt sinne ja t?nne, mutta en n?e muuta neuvoa: sinun t?ytyy menn? naimisiin.'>>

>>H?m>>, hym?hti Fritz, h?mm?styneen? t?st? ?killisest? k??nteest?; >>tuo oli totisesti merkillinen johtop??t?s, is?. Siis, koska minun ep?ill??n antaneen y?vartijalle selk??n ja rikkoneen kellontaulun, t?ytyy minun oikop??t? akoittua. Mutta kenet min? naisin? saanen kai kysy?, sill? totta puhuen en ole itse sit? viel? silm?nr?p?yst?k??n ajatellut.>>

>>Paha kyll?>>, sanoi is?, >>sill? nuorella miehell? sinun i?ss?si olisi totisesti ollut aikaa edes v?liin punnita t?t? el?m?ns? t?rkeint? askelta jo edelt?k?sin -- etk? tied? ket??n?>>

>>En ainoatakaan sielua, is?>>, vastasi Fritz katsoen h?neen rehellisesti ja avoimesti, -- >>en ainakaan yht??n tytt??, johon tuntisin sellaista kiintymyst?, ett? h?nen kanssaan haluaisin viett?? koko tulevan el?m?ni. Mutta eih?n asia niin kiireellinen liene, ja kenties aikaa voittain jotakin keksit??n. Totta puhuen, min? viihdyn t?ss? vanhassa talossa oikein hyvin ja tahtoisin viel? kauan aikaa pysy? ennallani.>>

>>Ei k?y p?ins?>>, sanoi is? p??tt?v?sti, >>muutos t?ytyy saada, sill? koko t?m? el?m? alkaa k?yd? minulle itsellenikin ep?mieluisaksi. Sin? ansaitset kylliksi el?tt??ksesi vaimon -- muutut sitten toiseksi ihmiseksi.>>

>>Toiseksi ihmiseksi, is??>>

>>Niin, irtaannut enemm?n itsest?si, saat enemm?n tarmokkuutta -->>

>>Mutta, is?, jos uskot minun kurittavan y?vartijoita -->>

>>Sit?p? juuri en ole k?sitt?nyt>>, sanoi hallintoneuvos, >>sill? sin? olet koko olemukseltasi taipuvainen hitauteen ja velttouteen. Sin? annat maailman menn? ja ellei Herra olisi antanut sinulle taiteellista kyky?si, et sin? koskaan olisi raivannut itsellesi omaa uraa.>>

>>Mutta olenhan min? ahkera -->>

>>Sin? olet ahkera, koska ty? on sinusta virkist?v?? ja tuottaa sinulle iloa. Mutta sin? et viel? laisinkaan tied?, mit? on taistella oman itsens? kanssa ja kaikin voimin ja itsep?isen sitke?sti jotakin saavuttaa.>>

>>Pit?isik? vaimon auttaa minua siin??>>

>>Sit? en tahdo juuri v?itt??>>, vastasi hallintoneuvos, >>mutta sin? opit tuntemaan enemm?n el?m?n vakavuutta ja sen huolia ja ajattelemaan my?skin muita eik? vain itse?si.>>

>>Mutta is?, jos se on avios??dyn koko hy?ty -->>

>>Eih?n sit? tarvitse nyt heti toimittaa>>, huomautti siihen is?.. >>Semmoisessa asiassa ei saa h?tik?id? -- sinun pit?? itse etsi? se olento, joka voittaa syd?mesi, ja sit? tarkoitusta varten tahtoisin, ett? joksikin ajaksi l?htisit matkoille.>>

>>P??st?ksesi minusta t??ll? eroon?>>

>>En p??st?kseni sinusta, mutta toimittaakseni sinulle uusia n?k?kantoja. Muuten tunnustan sinulle suoraan, ett? toivoisin mielell?ni sinun olevan v?h?n aikaa poissa; sill? ellet tosiaankaan ole noita nuoruudenkepposia tehnyt -->>

>>Mutta, is?, olenhan antanut sinulle sanani -->>

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet