Read Ebook: Harhateillä by Gerst Cker Friedrich Anttila Selma Translator
Font size: Background color: Text color: Add to tbrJar First Page Next Page Prev PageEbook has 736 lines and 26510 words, and 15 pages>>Mutta, is?, olenhan antanut sinulle sanani -->> >>Eih?n minulla ole mit??n sit? vastaan sanottavaa. Jos t??ll? siis on joku sinun n?k?isesi tekem?ss? synti? sinun nimeesi, niin se taaskin uudistuu. Ja min? itse vapaudun siit? ep?luulosta, ett? olisin kasvattanut yleisen rauhanrikkojan. Jo itsenikin vuoksi pyyd?n sinua matkustamaan joksikin ajaksi -- ty?si ei kai sinua t?ll? haavaa kauan pid?t?.>> >>Muutamia viikkoja kuitenkin -- tied?th?n vasta ?sken aloittaneeni lapsiryhm?n, ja se on kaikissa tapauksissa valmistettava, ennenkuin voin l?hte?.>> >>Ja kuinka kauan se kest???>> >>Jos olen ahkera, kenties kolme viikkoa. Sen ohella on minulla kaikenlaista teht?v??, -- mutta sitten kyll? minun puolestani.>> >>Ellei kassasi ole kunnossa, autan sinua pulasta.>> >>Hyvin yst?v?llist?, is? -- mutta tiett?v?sti ei minun tarvitse k?ytt?? hyv?kseni suopeuttasi.>> >>Ja onko sinulla selvill?, minne p?in aiot suunnata retkesi?>> >>Eik? se ole yhdentekev???>> >>Parempi on kuitenkin laatia suunnitelma -->> >>Min? en tied? -- juuri tuollainen miellytt?v? p??m??r?t?n harhaileminen tuntuu minusta hauskimmalta, ja joka tapauksessa on siin? erikoinen vieh?tys, kun on aamulla tiet?m?t?n siit?, miss? Saksan kaupungissa illallisensa haukkaa.>> >>Siin? taas ilmenee lev?per?inen luonteesi, Fritz>>, sanoi is?, >>ja min? toivon kaikesta syd?mest?ni, ett? vihdoin alkaisit v?hemm?nkin t?rkeiss? el?m?si k??nteiss? laatia varmaa suunnitelmaa. Luonteesikin muuttuisi sen kautta lujemmaksi ja varmemmaksi, ja se on v?ltt?m?t?nt?, sill? olethan jo oikeastaan ehtinyt miehen ik??n, jolloin miehelt? voi jo jotakin vaatia.>> >>No hyv?, is?, niinp? l?hdenkin Reinille p?in, jonka olen vain kerran ja silloinkin ihan ohimennen n?hnyt. Siell? voin tehd? my?skin vieh?tt?vi? luonnoksia, sill? salkkuni otan kaikissa tapauksissa matkaan.>> >>Olkoon se siis p??tetty, -- hanki itsellesi ajoissa passi ja tarkasta liinavaatteesi. Min? puolestani pid?n huolta muusta, mik? on tarpeen, ja annan mukaasi muutamia kirjeit?, joiden avulla varmasti saat l?mpim?n vastaanoton ainakin muutamissa perheiss?. Sill? tavalla saa vieraassa kaupungissa tuttavapiirin, joka muuten olisi hankittava hitaasti ja paljon aikaa hukkaamalla.>> >>Oikein hyv?, is?>>, sanoi Fritz imien hitaasti sikaariansa ja miettiv?isen? savua katsellen. >>?l? vain unohda passia.>> >>Oikeastaan se on tarpeeton; eih?n nyt en?? juuri kukaan kysy sellaisia papereita.>> >>Mutta parempihan on pit?? se mukanansa, kun ei tied?, kuinka tarpeen se on. Silloinkin, kun haet poste-restante-kirjett?, pelastaa se sinut monesta muodollisuudesta -- ?l? vain unohda!>> -- ja n?in sanottuaan h?n meni huoneeseensa ryhty?kseen omiin t?ihins?. Fritz j?i viel? hetkeksi paikallensa vanhaan asentoon, poltellen vain vahvemmin. Koko asia n?ytti h?nest? hankalammalta kuin h?n aluksi oli ajatellutkaan. Oikeastaan t?m? matkasuunnitelma oli h?nelle yll?tys, ja h?n olisi paljoa mieluummin j??nyt t?nne mukavuuteen kuin nyt ?kki? joutunut heitetyksi aivan kuin yhdell? iskulla pelkkien vieraiden ihmisten pariin ja kaikenlaisiin vaunuihin t?rskytett?v?ksi. Huvikseenko? No, olihan se huvia, jos sattumalta joutuisi uuteen vieh?tt?v??n seutuun; silloin saisi uusia vaikutelmia ja n?kisi kappaleen maailmaa; mutta -- mutta eik? sit? saisi ostaa liian kalliisti lukemattomilla ep?mukavuuksilla ja kiihoittumisilla? -- Tahdotko leijailla kauas t??lt?? Katsoppa, hyv? on ihan l?hell?si. Is?n talossa oli kaikki niin herttaista ja kodikasta -- h?nen ei tarvinnut kiukutella liian heikosta kahvista tai liian vahvasta teest?, h?nen pieness? ty?huoneessaan oli kaikki j?rjestetty niin k?yt?nn?llisesti, ja vanha Johanna, taloudenhoitajatar, piti ?idillist? huolta kaikista h?nen tarpeistaan. Mutta eih?n se auttanut; koska h?n kerran oli antanut my?ntymyksens?, ei h?n tahtonut en?? peruuttaa, muuten olisi is? voinut ja t?ll? kertaa n?enn?isesti aivan oikein uudistaa moitteensa h?nen luonteensa h??lyv?isyydest? ja ep?m??r?isyydest?. Nyt h?n tahtoi juuri n?ytt??, ettei asia ollenkaan niin ollut, eik? h?nell? senvuoksi ollut muuta neuvoa kuin l?hte? vaeltamaan. H?n ei siis ollut aivan hyv?ll? tuulella heitt?ess??n pois sikaarinsa, sys?tess??n luotaan sanomalehden ja juodessaan kahvin loppuun; sitten h?n nousi huokaisten menn?kseen t?n??n ensi kertaa ilman erikoista halua ty?h?ns?. Mit? h?nen is?ns? p??h?n p?lk?htikin -- vai naimisiin! Hyv? jumala, h?n ei ollut viel? p??ssyt itsest??n selville, menisik? yleens? ollenkaan naimisiin, eik? se nyt kuitenkaan voinut tapahtua mitenk??n yht?kki?. Sellainen t?rke? asia ei ollut p??tett?viss? k?denk??nteess? -- h?n ainakin oli varmasti p??tt?nyt olla niin tekem?tt?. Siin? suhteessa rauhoittuneena h?n meni huoneeseensa pukeutumaan; mutta ajettuaan partansa h?n j?i viel? hyv?ksi aikaa peilin eteen ja katseli kuvaansa. Ei se ollut turhamaisuutta, vaikka h?n pitikin itse??n -- niinkuin jokainen nuori mies -- siedett?v?n pulskana miehen?, vaan paljoa pikemmin tuskallista alistuvaisuutta; lopulta h?n puhkesi sanomaan itsekseen: >>Sit? en tied? -- enp?, herra paratkoon, tied?k??n, sill? eih?n naamani sittenk??n ole niin viet?v?n arkip?iv?inen, ett? se olisi joka paikassa kadulla tavattavissa. Voisihan tosin nen? olla hiukan enemm?n kreikkalainen ja kasvot hieman v?hemm?n t?ytel?iset; mutta mit? pahusta min? mahdan terveydelleni, ja mink? vuoksi minun pit?isi olla kaihomielinen muodoltani, kun ei luonteeni ole haaveilevainen? Mutta onko minua kertaakaan esitetty el?m?ss?ni jollekin vieraalle ihmiselle, joka ei olisi huudahtanut: 'Oo, hyv? herra, suokaa anteeksi -- teid?n kasvonne tuntuvat minusta niin tutuilta -- emmek?h?n ole tavanneet siell? ja siell??' -- enk? niist? paikoista tied? muuta kuin tuskin nimen. Ja lempo soikoon, jos menen kerran naimisiin ja rouvani erehtyy kasvoistani luullen minuksi jotakuta muuta miest? -- mutta seh?n on mielett?myytt?!>> huudahti h?n ty?nt?en parranajovehkeet j?lleen koteloon, -- >>ei maksa vaivaa halkaista p??t??n munimattomien munien vuoksi! Luulen tosiaan voivani odottaa kunnes niin k?y, ja tehd?kseni kerran is?ukolle mieliksi l?hden kun l?hdenkin matkoille ja pid?n hauskaa Reinill? pari, kolme viikkoa -- tottahan sen nyt voi kest??.>> Niin kuluivat l?himm?t viikot ja se aika oli lopultakin tullut, jolloin Fritz oli lopettanut kaikki ty?ns? ja saattoi l?hte? suunnittelemalleen retkelle. Matkakirstukin oli jo t?ytetty, mutta yhden asian, passin hankinnan, h?n oli t?h?n asti laiminly?nyt. Mutta is?, ollen kaikissa sellaisissa seikoissa kovin tunnontarkka, ei hellitt?nyt, ja Fritz, enemm?n tehd?kseen is?ns? mieliksi kuin pit?en sit? tarpeellisena, l?hti passia pyyt?m??n. Matkalla h?n tapasi er??n herran, joka ny?kk?si h?nelle tuttavallisesti ja yst?v?n tapaan, mutta meni ohi puhuttelematta; ja h?n sihautti hampaiden v?list? kirouksen, sill? sit? ihmist? h?n ei ollut ik?n?ns? tavannut ja oli siit? varma, ettei koskaan unohtanut tuttuja kasvoja. Tuskin h?n oli astunut eteenp?in kahtakymment? askelta, kun nuori, eritt?in hienosti puettu mies kiirehti h?nt? kohti, ojensi k?tens? ja huudahti: >>Fritz, vanha veikko, kuinka jaksat?>> >>En min? se ole!>> huusi nuori yst?v?mme ?re?sti ravistaen p??t??n. -- >>Te erehdytte ja tarkoitatte jotakuta toista.>> >>Etk? sin? ole?>> huusi vieras kummissaan, >>mutta tuollainen yhdenn?k?isyys -- eih?n se voi olla mahdollista. Etk? sin? olekaan Fritz Wessel, hallintoneuvos Wesselin poika, maalari?>> >>Hm, olen>>, vastasi Fritz ihmeiss??n katsellen vierasta l?hemmin, -- >>se sattuu kyll? kohdalle, mutta -->> >>Ja etk? tunne minua en??, koulutoveriasi Klaus Beldorfia?>> >>Klaus, hitto vie, hyv?, kunnon Klaus -- -- -- mutta mist? sin? tulet? En tuntenut sinua tuon suuren partasi vuoksi enk? ole ihmisik??n n?hnyt!>> >>Sin? oletkin ihan niinkuin ennen!>> nauroi Klaus ty?nt?en k?tens? yst?v?ns? kainaloon; >>sama hyv?ntahtoinen, rehellinen naama -->> >>Ilmeet?n, aioit sanoa!>> huomautti Fritz kuivasti. >>Ei tule mieleenik??n!>> nauroi Klaus. >>Mutta kuinka sin? jaksat? Mit? sin? puuhaat ja minne nyt juuri olet menossa?>> >>Poliisikamariin passia hakemaan.>> >>Aiotko matkustaa?>> >>Aion.>> >>Minne?>> >>Reinille -- is? l?hett?? minut retkeilem??n; minun pit?? muka naida.>> >>Mainiota!>> nauroi Klaus; >>mutta se aate ei ole huonoimpia, etk? sin? olisi voinut parempaa paikkaa valita kuin Reinin. Sanonpa sinulle, siell? on tytt?j? niin ihania, ett? heti tarraat kiinni. Min?kin olin siell? samassa tarkoituksessa.>> >>Reinill?? -- naidaksesiko?>> huusi Fritz ihmeiss??n, >>etk? ole l?yt?nyt, mit? hait?>> >>Olenpa, vanha veikko, varmasti olen, ja nyt olen vain palannut Hassburgiin hankkimaan tarpeelliset asiakirjat ja v?h?n neuvottelemaan is?ukkoni kanssa raha-asioista.>> >>Ja sitten menet sinne takaisin?>> >>Muutaman viikon p??st? -- jos voisit odottaa niin kauan, tekisimme silloin matkan yhdess?.>> >>Se ei k?y ensink??n p?ins?, sill? is?n kanssa olen jo varmasti sopinut ja -- minulla on erikoiset syyni olla viivytt?m?tt? l?ht??. Mutta minne sin? nyt menet?>> >>Saatan sinua, kunnes toimitat asiasi. Mutta minne sin? etusijassa suuntaat matkasi Reinin varrelle?>> Fritz kohautti hartioitaan. -- >>Is?ni aikoo antaa kirjeit? mukaani, muuten en totisesti itse tied? viel? yht??n, minne ensiksi suuntaisin retkeni -- joka tapauksessa sent??n Reinin suupuolelle: Mainziin, Koblenziin, Bonniin tai K?lniin -- samantekev?? minne.>> >>Sitten annan mukaasi pari rivi? morsiameni perheelle, Fritz. Siell? on kotona kaksi tyt?rt?, ja kaikki ovat herttaista, oivallista v?ke?, tuntevatpa viel? is?sikin, sill? kuultuaan syntym?paikkani nimen, he kysyiv?t heti h?nt? ja tunnenko min? h?net.>> >>Mik? heid?n nimens? on?>> >>Raspe -- tohtori Raspe -- yleisesti kunnioitettu nimi siin? kaupungissa -- jokainen lapsikin tuntee talon. Mutta yhden ehdon sinulle panen, Fritz! -- ettet liehittele minun morsiantani, sill? teill? taiteilijoilla on minun ja sinun omastasi monastikin hyvin kummallinen k?sitys.>> >>Mutta, rakas yst?v?>> -->> Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page |
Terms of Use Stock Market News! © gutenberg.org.in2024 All Rights reserved.