Read Ebook: Kansankapina Ahvenanmaalla v. 1808 by S Il J

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 111 lines and 7597 words, and 3 pages

Omituisen juhlallista oli y?n h?m?r?ss? n?hd? tuliluikkujen s?ken?iv?? leimahtelemista kuulla luotien vinkunaa ja pauketta kallioihin h?lveten taistelevien huutoon ja meluun. Vihdoin kuitenkin oli ven?l?isten pakeneminen hakattuansa ensin lauttatouvin poikki, est??kseen siten talonpoikien p??sy? Saltvikin eli F?rjsundin it?iselle rannalle. Mainitaan, ett? v?h?inen joukko ahvenalaisia olisi huomaamatta mennyt salmen yli ja kiert?nyt viholliset, jonka vuoksi heid?n oli pakoon painuminen.

N?in p??ttyi taistelu F?rjsund'illa ahvenalaisten voitoksi. Mahtavasti el?hytti se kansan toiveita ja innostutti sit? uusiin ponnistuksiin.

Paljon oli kuitenkin viel? teht?v?? ennenkuin voitiin vapaasti hengitt??. Kaikkialla oli kansa tarttunut aseisiin ja kaikkialla, miss? vain vihollisia l?ytyi, h??dettiin ne pois.

Aikaa ei ollut lepoon eik? liian iloisiin pitoihin.

Samana y?n?, jolloin F?rjsund'issa taisteltiin, tekiv?t Hammarlannin miehet sukkelan tempun vihollisille.

L?hell? Marsundia, mik? eroittaa Hammarlannin Ekker?st?, vietettiin par'aikaa h?it? er??ss? talossa. Kun tieto levisi t?nne Ar?n'in ja Gummerruksen rohkeasta yll?k?st?, niin j?i h?iden vietto sikseen. Ei kuulunut en??n h??soittelua, eik? haluttanut hyppelyk??n ket??n. Vakavuus ja totisuus kuvautui ?sken niin iloisilla kasvoilla. Miehenpuoli h??v?est?, jopa sulhokin, j?tt?en morsiamensa, joutuu intoihinsa ja l?htee siltavouti Vadmanin johtamana vihollista h?tyytt?m??n, mik? retki p??ttyikin niin onnellisesti, ett? viholliset, joita oli 7 miest? er??ss? talossa, joutuivat tuota pikaa lyhyen taistelun per?st? h??v?en vangiksi. Mutta Ekker?n puolelta rient?? kasakkaparvi auttamaan tovereitaan. Talonpojat rient?v?t vastaan huutaen heille, ett? antautuisivat ja kasakat n?hdess??n vastustuksen turhaksi antautuvatkin. Heit? oli 14 kasakkaa.

Edell? on mainittu, ett? Ar?n'in veli, Malmberg m??r?ttiin retkelle Tr?msvik'iin 30 miehen kanssa rient?m??n Hammarlantiin Emkarbyn kestikievariin. Mutta ennenkuin h?n sinne ehti, olivat hollimiehet vanginneet mainitussa kestikievarissa maijailevat 6 ven?l?ist? ja sulkeneet er??sen kamariin. N?it? l?ksi Malmberg, kun Hammarland nyt oli vapaa ven?l?isist?, viem??n Godbybyn, mik? on l?hell? F?rjsund'ia. Tiell? sinne tapasivat ahvenalaiset Neijdhardtin adjutantin luutnantti Schr?der'in, joka kovuudestaan, jolla h?n pakotti talonpoikia t?ytt?m??n Nejdhardt'in ennen mainittua luonnotonta k?sky?, oli tehnyt itsens? eritt?in vihatuksi. Huolettomana ratsasti Schr?der eteenp?in, mutta huomattuaan vangitut ven?l?iset, talonpoikien keskell?, kannusti h?n hevosensa pakoon. Samassa kuului laukaus ja luoti l?visti Schr?derin hatun riipaisten h?nen p??st?ns? aivojen kohdalta. Tajutona putosi h?n hevosensa selj?st? ja pistettiin toisten vankien joukkoon. Samalla kun Malmberg, tuli my?s ?sken mainittu h??joukkokin vangittujen vihollisten kanssa Godbyhyn.

Jo alkoi p?iv? koittaa toukokuun 7 p:n?. Luonto her?si y?n syleilyst? linnut virittiv?t aamus?veleit??n puiden latvoissa. Mutta ei n?kynyt maanmies nythankkivan rauhallisiin t?ihin. Ei kuulut kuten tavallisesti, iloisia lauluja mailta eik? vesilt? -- taisteluintoisen kansan ??ni? vain.

F?rjsund'in syv??n veteen, tuossa kun se jyrkkien kallioitten kupehessa tyynen? viel? uinahteli, rupesi aurinko sirottelemaan kultiaan, kun kookas, roteva mies ratsun selj?ss? 20 miehen seuraamana ratsastaa yl?sp?in m?enrinnett? Finstr?min puolella. Se on Gummerus, joka suomatta itselleen lepoa rient?? Jomalan pit?j?n taistelutantereelle. Ar?n'in j?tti h?n F?rjsundia vartioimaan.

Tarkastellessa Ahvenanmaan saaristoinaan kansaa, huomaa sen olevan, vaikka onkin ylt'yleens? ruotsalainen eri pit?jiss? erilaisen. Esim. Kumlingen talonpoika on kookas ja laihanlainen, jota vastoin K?karin luotolainen on lyhyt ja kokoonpuristunut varreltaan, Kumpikaan heist? ei ole taas mannerahvenalaisen kaltainen. Kielikin eroittaa heid?t suuresti toisistaan, Mutta mantereellakin huomataan n?'?ss? niinkuin luonteessakin eroavaisuutta kansalle. Jomalan pit?j?l?iset eroavat toisista mannermaalaisista rotevan kasvunsa, levottoman luonteensa ja rohkeutensa puolesta. Miss? ikin? he sotavuonna 1808 n?ytt?ytyiv?t, siell? vapisivat maan vihatut s??tyl?iset, joiden luultiin pit?v?n yht? vihollisten kanssa.

Ei miss??n pit?j?ss? leimahtanut sodan liekki uhkeampana kuin Jomalassa. Koko seurakunta oli kuin tulta sy?ksev? vuori. Viholliset, jotka olivat sijoitetut ylt'ymp?ri pit?j?n, joutuivat pian tuon rohkean ja pelottoman kansan edess? allekynteen. Eritt?in ansaitsee kaksi kansan miest? j?lkimaailman muiston. Ne olivat Jansson ?verbysta ja Erik Henriksson Jomalan kyl?st?. Miss? miehuutta kysyttiin ja vaara oli suurin, siell? n?htiin hekin etumaisina rient?v?n taistelun vimmaan, Viel? t?n??nkin mainitsee Jomalan mies ylpeydell? heid?n nimi?ns?.

Eip? siis ihmett?, ett? kun sanoma saapui Jomalaan yritett?v?st? yll?k?st? ven?l?isi? vastaan, kansanomainen kiihko tulistui t?ydelliseksi raivoksi.

Niinp? ?fvern?sin kyl?ss? vangittiin 20 ven?l?ist? lyhyen taistelun per?st?. Samoin tapahtui Hambruddon yksin?isess? kyl?ss?, jossa toistakymment? vihollista majaili. Mutta Godtbyn kyl?ss? oli sattumalta kaksi kasakkaa, joista toinen, oikea j?ttil?inen, vasta kovan taistelun per?st? voitettiin. Jomalan kirkon juurella riehui niinik??n ankara kahakka, kun Gummerus joukkoineen saapui avuksi. Yksi upseeri ja 13 ven?l?ist? j??k?ri? otettiin siin? vangiksi.

Mutta vaikka voitto oli jokapaikassa ahvenalaisten, niin ei ollut se kuitenkaan viel? t?ydellinen niinkauvan kuin ylip??llikk? Nejdhardt oli kateissa. Kaikin paikoin etsittiin h?nt?. Luulossa h?nen piileksiv?t Jomalan pappilassakin, riensiv?t pit?j?l?iset h?nt? sielt? etsim??n.

Iloista ei suinkaan ollut silloiselle kirkkoherralle Hambraeus'elle, n?hd? raivostuneitten seurakuntalaistensa rynt??v?n, lauvantai aamuna, toukokuun 7:n? p:n?, pappilaan. Puettuna y? nuttuun ja patalakkiin astui tuo 60 vuotinen vanhus hillitt?m?n joukon eteen, vakuutellen Nejdhardtin ei olevan pappilassa.

Mutta Jomalalaiset eiv?t ottaneet sit? uskoaksensa, vaan etsiv?t pakenijaa kaikkialta pappilan huoneista. Vihdoin n?hty??n hakemisensa turhaksi, l?ksiv?t he matkoihinsa, j?tt?en Hammarlannin miesten vartioimaan pappilaa. Silloinpa vasta tulikin kirkkoherran olo tukalaksi, sill? nuo vieraan pit?j?n miehet k?ytt?ytyiv?t kerrassaan sopimattomasti. He tunkeutuivat kellariin, joivat, metel?iv?t ja saartivat pappilan kokonaan kuten vihollisen linnan ainakin. Kirkkoherra oli kun vanki omassa talossaan. T?m? kohtalo vaikutti sen, ett? h?n j?lemmin siirtyi Jomalasta Ruotsiin.

Nejdhardt oli jo aikoja ennen pappilan hevoisilla, p??ssyt pakenemaan. Mutta kuitenkin oli h?nen, v?ltt??kseen kansan huomiota, j?tt?minen pian hevoset er??n kyl?n l?helle sek? harhaileminen kahden kasakan seurassa Grelsbyn latokartanon ja Finstr?min pappilan v?lill?. Gummerus m??r?si kruununvouti Taxellin nimismiesten avulla tarkasti h?nt? etsim??n. Ep?toivon ja n?l?n rasittamana esiintyi h?n sittemmin kohta vapaaehtoisesti Finstr?min pappilassa, miss? h?n antautui.

Ar?n ja Malmberg veiv?t h?nen muutamaa p?iv?? my?hemmin Ruotsiin.

Nejdhardt kuvaillaan sotilaaksi kiireest? kantap??h?n asti, kookkaaksi ruhtinasmoisella, esiintymisell?, miellytt?vill? kasvoilla sek? ylpe?ksi ja pontevaksi luonteeltaan.

Ei ollut vuorokausi kulunut kun vihollinen oli kukistettu l?nteisell? elikk? isommalla osalla Ahvenaa. Mutta viel? oli vihollisia it?isell? puoliskolla ja saarilla. Niit? kukistamaan oli nyt rient?minen.

Ett? ahvenalaisilla t?ss? omituisessa kansan sodassa oli niin arvaamaton menestys riippui eritt?inkin p??llik?itten viisaista, hyvin tehdyist? suunnitelmista ja siit? nopeudesta, mill? nuo suunnitelmat pantiin t?yt?nt??n.

Gummerus ja Ar?n yhtyiv?t taas Godbyss? l?hte?kseen vihollisia ahdistamaan it?puolelta Ahvenaa.

Lauvantaina, toukokuun 7 p:n?, astuivat nuo uljaat miehet hevostensa selk??n ja, johtaen joukkojaan, suunnittivat he nyt kulkuaan Bomarsund'iin. T?ll? matkalla liittyi heihin Saltvikin ja Sundin pit?jist? lis?v?ke?. Mutta saapuneina Bomarsund'iin ei ollut ven?l?isi? en??n siell?k??n. Vasta T?ft?ss?, V?rd?n puolella, huomattiin vihollisen er??ll? niityll? ponnistelevan voimiaan saadakseen muutama alus vesille. Lukuisa oli vihollisjoukko ja hyvin varustettu. Sit?vastoin oli ahvenalaisilla enimm?kseen vain noita h?t?keih?it? , joita tosin vihollinen luuli varsinaisiksi sotaaseiksi, vaan joista ei ollut apua t?ydellisill? sota-aseilla varustettua vihollista vastaan. Kummako sitten, ett? hetkellinen pelko valtasi talonpoikien mielet!

Mutta muutama sana p??llik?ilt? Korkeamman voimasta ja velvollisuudesta t?ytt?m??n mit? niin kunniallisesti oli aljettu, palautti talonpoikain itseluottamuksen. Nyt valmistauttiin hy?kk?ykseen, 3 miest? kussakin riviss?, Ar?n ja Gummerus ratsastaen kummallakin puolella. Juoksujalassa, hurraata huutaen, rynn?ttiin vihollista vastaan. H?mm?styneet ven?l?iset luulivat n?kev?ns? varsinaista ruotsalaista sotav?ke?, eiv?tk? ehtineet ampua tuskin laukausta, kuin jo ven?l?iset upseerit komensivat miehi??n antautumaan sek? l?hestyiv?t hattu k?dess?, ahvenalaisia suostuttaaksensa heit?. Silm?nr?yp?ykseas? riisuivat talonpojat nyt sotamiehilt? aseet ja ven?l?iset, luvultaan 130 miest? ja 6 kasakkaa, olivat nyt vankina. Ar?n ja Gummerus pitiv?t nyt tarkkaa huolta ett'ei vangitulta pahoin kohdeltaisi. Ja ansaitsevatkin ahvenalaiset kiitokset vankeinsa hyv?st? kohtelusta. N?m?kin ven?l?iset vietiin entisten lis?ksi Godbyhyn.

Mainittu on jo, ett? s??tyl?iset ja virkamiehet eiv?t ottaneet osaa t?h?n kansan sotaan, vaan viel?p? kielteliv?tkin kansaa. T?m?n vuoksi k??ntyi kansan viha heit?kin vastaan. Heit? vangittiin, miss? vaan heit? tavattiin ja olivatpa he joskus hengen vaarassakin. Niin vangittiin tuo jo ennen mainittu ep?ilyksen alainen kruununvouti Taxell. Niinik??n vangittiin henkikirjuri Vallin, tireht??ri Lignell, kirkkoherran apulainen Andstr?mer, maanmittari Dahl?n poikineen sek? maanmittarit Fontell ja Granell. N?m? viimeksimainitut, jotka olivat tunnetut innokkaiksi Backus'en suosijoiksi, istuivat er??n? p?iv?n? aivan levollisina er??ss? talossa Saltvik'iss? valmistetellen karttoja ven?l?isille. Arvaamatta ilmestyi 8 Jomalan pit?j?n miest? etsim??n heit?. Fontell pyysi silloin v?h?n "karvaanpuolta" vahvistuakseen, mutta talonpojat vangitsivat kummankin ja veiv?t heid?t pois h?kkirattaissa. Nimismiehet Bomansson ja Linqvist vangittiin niinik??n, vaikka j?lkimm?inen sittemmin p??stettiin irti. Ett? virkamiehet olisivat olleet salak?hm?ss? vihollisten kanssa ei ole kuitenkaan todeksi n?ytetty.

Jo nyt voi siis koko manner-Ahvena riemuita vapaudestaan. Mutta kaikki vaarat eiv?t viel? silt? olleet h?lvenneet; viel? vallitsi eversti Vritsch p??voiman kanssa Kumlingess?. Ehk?p? olikin Ahvenen tila nyt vaarallisempi kuin kansansodan alussa. Ainoastaan osa vihollisista oli vasta kukistettu, suurin joukko oli viel? luodolla, joita helposti voidaan puolustaa hy?kk??ji? vastaan. Sit?paitsi saattoivat ven?l?iset koska hyv??n j?iden l?hdetty?, vihoissaan ja raivossaan tulla manner-Ahvenaan ja verisesti kostaa ahvenalaisille. Ettei t?m? kuitenkaan tapahtunut siit? on ahvenalaisten kiitt?minen pient? ruotsalaista laivastoa luutnantti von Kapfelman'in johdolla, joka jo 6 p:n? toukokuuta saapui Kumlingen kohdalle.

Toukokuun 9 p:n? sai Gummerus tiedon laivaton tulosta Kumlingeen ja luutnantti Kapfelman'ilta pyynn?n saapumaan h?nen avukseen. Paikalla l?hetti Gummerus sanansaattajille kehoituksen, ett? miehen kustakin talosta oli valmistauminen retkelle Kumlingeen.

Kehoitusta noudatettiin mit? suurimmalla alttiudella ja jo saman p?iv?n ehtoolla l?ksi Gummerus 300 miehen joukon kanssa aluksilla, meren ulapan yli, Kumlingeen. Laivaston osasto, jota Gummerus itse johti, kulki V?rdon etel?puolitse ja viiv?hti pimeimm?n osan y?st? Berg?n saaren kohdalla, jota vastoin toinen osasto purjehti M?rsshagan ja Sottungan v?litse.

Juhlallinen oli hetki ennen l?ht?? Berg?st?. Nousevan auringon heitelless? viimeisi? s?teit??n yli ??rett?m?n meren ulapan, mik? hiljaa liikkuen, aamutuulen henk?yksess?, tuuditteli ahvenalaisten aluksia, paljastivat kaikki p??ns? ja veisasivat syd?men pohjasta virren v?rsyn, joka tuulen siivill? kaikui kauvaksi yli ulapoiden aukeiden.

Purjeita nostaessa ja l?ht??n valmistaessa rient?? neitonen kallionrinnett? alas huutaen er??lle nuorukaiselle, joka rantaa l?hell? olevassa aluksessa korjailee purjetta: "Muista Anders Andersson ett'et minun t?hteni pet? is?nmaatasi ja kansaasi!"

Noita sanoja kuullessa t?risi monen harmaapartaisen miehen leuka liikutuksesta ja kyynel herahti nuorukaisen poskelle vastatessaan: "?l? pelk?? Ulriika, enh?n silloin voisi n?hd? sinun silmi?si!"

T?m?kin kohtaus n?kyi rohkaisevan miesten mieli? ja niin purjehdittiin nyt p??m??r?? kohti.

Merkillisin p?iv? Ahvenanmaan historiassa oli nyt koittanut. P?iv? oli tiistai, toukokuun 10:s, vuonna jona leikattiin 1808. P?ivemm?ll? laski Gummerus kansansoturineen Kumlingeen. T?nne oli jo ennen saapunut muitakin ahvenalaisia, jotka toista reitti? olivat purjehtineet. Kaikkiaan oli ahvenalaisten voima 450 miest?.

Kapfelman jakoi miehille kiv??rej? ja ampumavaroja sen verran kuin h?nelt? riitti sek? kehoitti Gummerusten kanssa kansaa "uskollisesti t?ytt?m??n velvollisuuttaan kuningasta ja is?nmaata kohtaan eik? pelk??m??n kuolon uhkaavia vaaroja, vaan rehellisin? kristittyin? ja kansalaisina rohkeasti kohtaamaan sen kauhuja".

P?iv? oli jo puolessa kun Gummerus alkoi asettaa v?kens? maihin. Ensimm?inen mies, joka hypp?si kokkapuun nokalta maihin oli Anders Andersson Grunsundasta. H?n haavoitettiin ven?l?isen tuliluikusta ja kaatui paikalla. N?hdess??n tuon veriss??n makaavan nuorukaisen, kuolon kalpeus kasvoillaan, h?mm?styiv?t toiset, mutta p??llik?n voimallisesta kehoituksesta rohkaistuna, rynt?siv?t he uljaasti vihollista vastaan.

Mutta viel?kin vaati t?m? maallenousu yhden uhrin lis?ksi. Muudan soturi Erik Nordstr?m, joka my?skin tahtoi osoittaa urheuttaan, kaatui vihollisen luodin l?vist?m?n?.

Samalla kun kansan urootkin, asetettiin maihin my?s 4 Kapfelmanin antamaa tykki?, joita paitsi koko Kumlingen taistelu tuskin olisi p??ttynytk??n ahvenalaisten voitoksi.

Kun vihdoin tuo kansanjoukko oli astunut maihin, rukoili Gummerus sille kaikkivaltiaan apua ja siunausta. T?ten vuodatettiin uutta rohkeutta ja voiton toivetta jokaiseen syd?meen.

Taistelu alkoi. Ahvenalaiset astuivat urhoollisesti eteenp?in tykkiens? suojassa. Vihollinen vet??ntyi takaperin vilkkaasti ammuskellen. Mutta singahtelivatpa luodit talonpoikainkin luikuista murhaavina ven?l?isten riviin. Tykkien jym?htelev?t laukaukset s?estiv?t kiv??rein paukkeita. N?in eteni taistelu rannasta alkain Kumlingen kyl??n, mihink? ven?l?iset nyt k?tkeysiv?t, ampuen huoneiden ikkunoista, nurkista ja raoista. T??lt? olisi heit? ollut vaikea karkoittaa ellei tykit olisi apuna olleet.

Ihmeellist? on n?hd? mill? huolettomuudella ven?l?iset katselivat ahvenalaisten hy?kk?yst?. Ett? he eiv?t vastustaneet n?iden maallemenoansa, ei ollut ainoa huolettomuus heid?n puoleltaan. Viel?p? oli heille pahemmaksi turmioksi se, ett? ylip??llikk? Vuitsch upseerineen ei edes huolinut l?hemmin tarkastaa tilaa, vaan kaikessa levossa aterioi pappilassa provasti H?ckert'in luona. Vaaran k?ydess? yh? uhkaavammaksi lausui tosin Vuitsch H?ckert'ille tahtovansa k?yd? "l?hemmin tarkastamassa taistelua", mutta rauhoittui kuin provasti ovelasti, ehk? totta puhuen, vastasi ett? >>siell? oli vaan talonpoikia nuijilla ja seip?ill? varustettuina.

Edukseen osasivatkin talonpojat k?ytt?? t?t? vihollisen huolettomuutta. Er??lt? vuorelta alkoivat he nyt tykeill? ampua pappilaa. Kuulat tekiv?t turmiota. H?mm?styneen? nousi Vuitsch yl?s ja luulossa, ett? vahva ruotsalainen sotajoukko oli kintereill?, otti h?n lakanan, sitoi sen seip??sen, riensi kyl??n ja komensi v?kens? antautumaan.

Mutta viel? suuremmaksi k?vi h?nen h?mm?styksens? huomatessaan, ett? hy?kk??j?t olivatkin vain sotataitoon tottumattomia talonpoikia. Ensin luuli h?n talonpoikien hakkaavan h?net ja h?nen v?kens? kuoliaaksi Ensimm?iselle ateenalaiselle, jonka h?n kohtasi antoi h?n miekkansa ja 4 hopearuplaa. Talonpojat riisuivat nyt sotamiehilt? aseet. Vangittujen luku oli yli 400 ven?l?ist?. Sit?paitsi saatiin varasto leipi? ja ryyni?.

Miehuullisesti olivat ahvenalaiset t?ytt?neet velvollisuutensa ja eritt?inkin heid?n johtajansa, tuo yht? valpas kuin v?sym?t?n Gummerus, jonka takki oli aivan riekaleiksi ammuttu.

V?h?inen oli kuitenkin haavoitettujen ja kuolleitten luku molemmin puolin. Eversti Vuitsch asetettiin, p??sty??n vankeudesta Ruotsista, jonne kaikki ven?l?iset vietiin, sotaoikeuden alle vastaamaan huolimattomuudestaan, mutta vapautettiin kuitenkin.

Provasti H?ckert, jota ei voitu v?h??k??n ep?ill? mist??n muusta yhteydest? vihollisen kanssa, kuin mink? t?ytymys pakotti, oli suurimmassa hengenvaarassa talonpoikien voiton j?lkeen. Muudan ahvenalainen t?ht?si jo h?nt? ampuakseen ja ainoastaan pit?j?l?istens? esirukouksista h?n pelastui. Sit? ennen ahvenalaisten astuessa maihin, oli Vuitsch vaatinut provastilta selvityst? siihen ja kun ei h?n luonnollisista syist? voinut sit? tehd?, uhkasi Vuitsch tappaa h?nen, mutta luopui aiheestaan provastin em?nn?n v?lityksest?.

Tuskin oli huhu levinnyt Br?nd?n kallioisille saarille Kumlingen taistelusta, kun sik?l?inen kansa tarttui aseisiin karkoittaakseen siell?kin majailevat ven?l?iset. Ja vihdoin se onnistuikin heille, sitten kuin luutnantti Cronstedt Kumlingesta oli sinne saapunut laivalla, josta h?n tykill? ampuen pelj?stytti ven?l?isi?, ett? he pian antautuivat. Heit? oli 95 miest?. Sit?paitsi saivat Br?nd?l?iset ven?l?isten sotakassan ja paljon ampuma-aseita ja muita varoja.

Vaivoistaan v?syneen? oli tuo urhea Gummerus, kohta Kumlingen taistelun j?lkeen, palannut lepoon ja rauhaan viljelem??n hengen miekkaa.

Mutta pian n?emme h?nen taas liikkeell?.

Nyt on h?n saattamassa Kumlingen ja Br?nd?n ven?l?isi? Ruotsiin.

-- Ar?n oli jo sit? ennen saattanut manner-Ahvenan ven?l?iset Ruotsiin. --

Ven?l?isten seurassa saapui Gummerus Frebbenbyn m?elle l?helle Marsundia.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet