Read Ebook: Kuinka Kettuniemellä kirkkoherraa valittiin by Leino Paul Ferdinand

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 242 lines and 14244 words, and 5 pages

Viimein vaikeni se sunnuntai, jolloin kappalaisen Pitk?sen tuli saarnata arvoisain Kettuniemel?isten rakennukseksi. P?iv? oli puoli-pilvinen, s?? leutoa ja keli, jollei juuri hyv?, niin mukiin menev?. V?ke? oli sent?hden saapunut seurakunnan vanhaan, kunnioitusta her?tt?v??n kivikirkkoon runsaasti.

Kappalainen Pitk?nen oli nimens? mukaan pitk? mies, mutta hyvin laiha. My?s n?ytti h?n sairaalloiselta ja v?syneelt?, joka vaikutti, ett? h?nt? luuli vanhemmaksi, kuin h?n oikeastaan oli. H?nen esiintymisens? oli maltillista, n?yr?? ja vaatimatonta. T?m? vaikutti kuulijoihin, sill? Kettuniemell? oli totuttu panemaan suuri arvo ulkonaiselle n?yryydelle. Eritt?in n?yr? polvien notkistaminen rukoilemisessa oli monen silmiss? ei ainoastaan pett?m?t?n kristillisyyden todistus vaan my?s sen korkein huippu, jota hurskasmieliset mielell??n kirkossa ja seuroissa suruttomain ihmeeksi osoittivat. -- Messupappi oli Pitk?nen my?s, mutta h?nen ??nt?ns? moitittiin matalaksi ja h?nen puhettansa v?h?n pitk?veteiseksi. Ei my?s h?nen saarnansa tyydytt?nyt evankeelisia, jota vastaan rukoilevaiset hyvill? mielin luulivat siin? huomaavansa samaa vanhaa jumalisuutta, jota hekin harrastivat.

Niinkuin luonnollista oli, antoi Pitk?sen saarna ja muu esiintyminen kielille ty?t? siksi viikoksi. Ahkeraan niist? asioista keskusteltiin kyl?kunnissa ja my?t?- ja vastaan v?iteltiin.

Vaalipapeilla on todella suuri etu siin? kohdassa, ettei heid?n tarvitse j??d? kuulemaan, mitenk? heit? ty?ns? j?lkeen ensi-ajalla arvostellaan eli niinkuin myllyss? jauhetaan. Sill? ei sellainen kuuleminen, siit? saa olla varma, useinkaan olisi asianomaisille hauskaa. Eritt?in jos on mieli? edelt?p?in, niinkuin oli tapahtunut Kettuniemell?, johdettu vaalipapeille ep?suosiolliseen suuntaan.

Toisella vaalipapilla, pastori Forssilla oli, kiero onni. Edellisen? lauvantaina oli pyrytt?nyt taivaan t?ydelt?. Lumi oli tukkinut tiet ja tanhuat umpeen, joten keli oli mit? huonoin. T?st? syyst? oli kirkkoon voinut saapua v?hemm?ksi sanankuulijoita.

Pastori Fors oli keski-ik?inen ja vilkasliikkeinen mies, jonka puhe oli omituisen ter?v??. H?nen saarnansa oli tunteellista, mutta ettei h?n messunut, niin ei saarna her?tt?nyt erityisemp?? huomiota. Kun lis?ksi Forssista oli edelt?p?in levitetty niin pelottavia huhuja, niin sai h?n pian j??d? kielilt? rauhaan.

Sit? suuremmalla kiihkolla ruvettiin sen siaan odottamaan viimeist? vaalipappia eli Alanderia, toiset sen tehden toivolla toiset salaisella pelvolla. Evankeeliset odottivat h?ness? heid?n mieleist??n opettajaa ja rukoilevaiset j?lleen pelk?siv?t h?ness? sellaista, ja molempain v?lill? horjuivat v?ritt?m?t eli ne, joilla uskon asioissa ei ollut kummankaan mielipidett?.

Sunnuntaina, jolloin Alanderin tuli Kettuniemell? saarnata oli kaunis ja suopea ilma, jollainen talven loppupuolella tekee mielen niin virke?ksi samalla kun se pehmitt?? kelin ja ennustaa sen joutuvaa loppua. V?ke? olikin saapunut Alanderia kuulemaan ei yksin Kettuniemelt? vaan viel? naapuriseurakunnista, niin ett? kirkko oli viimeiseen sopukkaansa t?ynn?, kuin hyvin ahdettu elo-riihi.

Kirkkoherra Alander oli mies parhaissa voimissaan, joten h?n kyll? n?ytti kykenev?ksi suurenki seurakunnan paimen-sauvaa kantamaan. Messu??ni oli h?nell? oivallinen, niin ett? sit? mielihyv?ll? kuunneltiin. Saarnap?nt?ss? oli h?n kuin kotonaan, jolta puhe ei puuttunut ja raamattua h?n lasketteli kuin takin hiasta, niin ett? se her?tti niidenkin huomiota, joita oli johdettu h?nt? pelk??m??n. H?nen saarnansa ei kuitenkaan miellytt?nyt rukoilevaisia, jotka olivat siin? huomaavanaan heid?n pelk??m??ns? l?yh?? evankeliumia. Evankeeliset j?lleen olivat ihan innoissaan eiv?tk? voineet kyllin kiitt?? h?nen saarnaansa. Viel? loukkasi edellisi? sekin, ett? Alander j?tti saarnassaan er??n rukouksen lukematta kaksi kertaa, niinkuin isilt? peritty tapa olisi vaatinut ja siihen oli totuttu.

Mit? useimmin samaa rukousta kerrotaan, sit? suuremmaksi ansioksi kuuluu sellainen tulevan Paavilaisille. H?n ei ymm?rt?nyt siis sellaista rukousansiota itselleen ansaita, vaikka siihen oli niin hyv? tilaisuus tarjona. Todellakin valitettava kohta, josta olisi tarvinnut Alanderille huomauttaa samoin kuin joku aika sit? ennen oli samasta laiminly?misest? er??lle toiselle papille rukoilevaisten puolelta huomautettu.

Oli sanomattakin selv??, ett? Alanderin esiintymisest? saatiin kielille ty?t? ehk? enemm?n kuin kahden edellisen yhteens?. H?nt? sek? kiitettiin ett? viel? enemm?n moitittiin. Mutta yksin moittijoista oli h?n siksi lahjakas, ett? h?n n?ytti kuin n?yttikin vaaralliselta kilpailijalta maisterille.

Seurakunnan tunnettu naiskyn?ilij? Hanhinen, >>jolla oli ajatuskyky normaali>> ja sen osoitukseksi oli kirjoitellut pieni?, v?h?n ep?selvi? uutisia paikkakunnan sanomalehteen, sai viittauksen ryhty? toimeen. Jonkun p?iv?n per?st? saatiin sanotussa lehdess? lihavilla kirjaimilla painettuna lukea kehoitus Kettuniemel?isille, kysymysp?iv?n? yksimielisesti pyyt?m??n maisteri Krypqvisti? nelj?nneksi vaalisaarnaajaksi. >>Yksimielisyydell? oli heid?n voittonsa varma>>, teroitti normaalij?rkinen kyn?ilij?, >>vaan erimielisyydest? oli seurauksena riitoja ja ik?vyyksi?>>. Viel? tehokkaammaksi vaikutukseksi oli kehotuksessa huomautettu >>ett? se oli seurakunnan enemmist?n>>, ja -- mik? oli painavasta arvosta -- >>kirjoittajan mieli.>> Kehoituksen kirjoittaja, joka omaan huomattavaan persoonaansa n?hden, ei ollut ??nivaltainen, oli tietysti juosta livaissut ymp?ri pit?j??, kumminkin ajatuksissaan, ett? h?n siten voi tiet??, mik? oli enemmist?n, mik? v?hemmist?n >>normaali>> mielipide.

Kun j?lleen Hanhinen oli ottanut nelj?nnen pyynt?-asian siipeins? suojaan, niin oli se kielt?m?tt? joutunut hyv?lle kannalle. Ei tarvinnut muuta, kuin seurata h?nen nokkansa viittaamaa uraa, niin voi edelt?p?in tiet??, ett? seurakunnan enemmist? oli samalla puolella ja maisteri tulla tipahti kirkkoherraksi kuin itsest??n. Sellainen sai tietysti monen hyv?lle mielelle, teki monen toivossaan entist? varmemmaksi ja rohkaisi ep?ilevi? ottamaan ratkaisevan askeleen. Mik? suuri hy?ty on seurakunnilla normaali ajatuskykyisist? kyn?ilij?ist?!

Kysymysp?iv?n? saarnasi maisteri sill? liikuttavalla tavalla, joka sai k?den syd?melle ja kyyneleit? silmiin. Siin? n?ki jo moni kuulijoista hengess??n ik??nkuin uuden kirkkoherran pit?v?n tulosaarnansa. Sill? mit? syd?n halusta toivoo, se voi sielun silm?lle esiinty? toisinaan hyvinkin l?hell?, kun se viel? kaukaa ep?varmasti h??m?itt??. Yleens? miellytti saarna, josta ei >>kalliita ja rakkaita yst?vi?>> puuttunut, l?sn?olevia sanankuulijoita ja varmensi sit? >>normaali>> mielt?, ett? maisteria oli nyt pyydett?v? nelj?nneksi.

Vaalitoimituksessa oli v?ke? l?sn? kirkon t?ydelt?, mutta siin? paljon, joilla ei ollut ??nivaltaa. Olipa vaalitoimitukseen saapunut sellaisiakin, joilla muuten ei ollut tapana kirkon ovia avata, ettei he rakastaneet suuria seuroja.

Niin ihmeellinen vetovoima on papinvaalilla ihmisiin! Se on ik??nkuin mereen heitetty verkko, joka vedettyn? kaikenlaisia kokoo. Se saa kylmemm?tkin ja penseimm?tkin sanankuulijat liikkeelle, asiaan innostuneiksi, hyvin pappismielisiksi ja usein tekee sellaisista viel? toisten johtajia. T?m? on yleens? kokemuksen vahvistama ilmi?, jonka perussyyt? on toisinaan vaikea l?hemmin selitt??. N?ytt?isi kuin vaali-ilmalla, jos niin k?y sanominen, olisi joku erityisempi, viel? selitt?m?t?n vaikutus ihmisluontoon, her?tt?en sit? intoon, pontevuuteen ja toimintaan. T?t? vaali-ilman erityisemp?? vaikutusta saatiin Kettuniemell? tuntuvasti huomata.

Vaalintoimittaja j?lleen ilmoitti, koska erimielisyytt? on ilmaantunut, niin t?ytyy h?nen kirkkolain j?lkeen ryhty? ??nestyksell? ratkaisemaan asiata. Sill? aikaa, kun t?t? suoritettiin kuorissa, sai kirkon ovipuolessa kuulla monenlaista keskustelua, joka siihen n?hden, ett? kirkko oli v?ke? t?ynn?, huomiota her?tt?m?tt? k?vi siell? laatuun.

Mikko W?h?p??n mielest? oli tuo ??nestyshomma turhanp?iv?ist? ajan kulua. Sill? n?kih?n sen muutenkin, sanoi h?n puoli??neen ja osittain ivalla, osittain s??lin hymyll? yst?v?lleen Niemen Matille, ett? meid?n puolella voitto on.

Niin oikein, vastasi samoin matalalla ??nell? Niemen Matti, toisella puolella on tuskin p??lle kymmenen, ja meid?n puolella on kaikki muut. Jollemme me nyt voittaisi, niin ei sitte kukaan!

Ei kuntakokouksessakaan ryhdyt? ??nestykseen ja muihin metkuihin, kun muuten selv??n n?hd??n, mill? puolella voitto on, liitti siihen talollinen Wastamaa, jolla oli kokemusta sanotuista kokouksista ja tullut niiss? tunnetuksi vastaan sanojaksi.

Mit? me t??ll? turhanp?in seisomme ja odotamme ??nestysvuoroa, kuiskasi siin? l?hell? miehelleen W?h?l?n em?nt?, joka oli mielihyv?ll? kuunnellut miesten asiallista keskustelua. Menn??n pois, kyll? t??ll? niit? on, jotka voitosta pit?v?t huolta meid?nki puolesta!

Taitaapa niin paras ollakin, sill? kyll? sit? jo on saanut tupakitta t??ll? seisoa eik? ruokakaan pahalta maistuisi, murahti vastaukseksi v?h?n nyrpe?n? is?nt?, joka oli kova tupakkamies ja aamulla kirkkokiireess? ei ollut enn?tt?nyt suuruspalaa haukkaamaan.

Sit? voiton varmuutta, jota noissa matala-??nisiss? keskusteluissa sai kuulla, lis?si ??nestys. Sill? yh? uudestaan saatiin siin? kuulla maisterin tuttu nimi, joko kovempaa tai hiljaisempaan lausuttuna. Tosin ei kirkossa l?sn?olevista ??nivaltaisista kaikki ottaneet osaa ??nestykseen ja poissa oli my?skin paljon. Mutta kun Samu Rajala siit? hiljaa huomautti, niin selitti Wastamaa, ettei sellainen mit??n merkinnyt, sill? joka ei tahtonut ??nest??, kun siihen tilaisuutta oli, sai olla ilman. Ja siihen lis?si Niemen Matti, ett? poissa-olevaiset saavat tyyty? l?sn?-olevaisten p??t?kseen. Sellaisiin viisaisiin selityksiin ei tietysti Rajalalla ollut mit??n sanottavaa.

??nestys kesti hyv?sen aikaa, sill? ??niluettelo sis?lsi toistakymment? arkkia, t?yteens? kirjoitettu nimi?, jotka kaikki t?ytyi j?rjest?ns? mainita ja saadut vastaukset luetteloon merkit?. Kun my?s ??nestykseen otti osaa henkil?it? valtakirjoilla, jotka t?ytyi tutkia, jos ne olivat laillisia, viivytti sekin toimituksen menoa. Viimein p??si vaalintoimittaja loppuun. Ja kun ??nten yhteenlaskeminen oli viel? ottanut aikansa, ilmoitti h?n kuuluvasti, ett? maisteri Krypqvist oli saanut 2,000 markan ??net, mutta kun koko seurakunnan ??niink? on yli 10,000 markan, niin ei maisteri voi tulla kysymykseen nelj?nneksi vaalipapiksi. T?h?n p??t?kseen tyytym?t?n saa valittaa j.n.e. tunnetun kaavan mukaan.

T?m? oli odottamaton isku niille, jotka olivat nelj?tt? pyyt?neet ja mieless??n olleet jotenkin varmat h?nen saamisestaan. Monet eiv?t tahtoneet heti k?sitt??, mit? olivat kuulleet, vaan olivat ?llistyneit? niinkuin puulla p??h?n ly?tyj?. Kun lopulta asia selveni heille, tunsivat he sis?llist? tyytym?tt?myytt?, harmia ja pettynytt? toivoa.

Mikko V?h?p?? ja h?nen yst?v?ns? n?kiv?t julistetussa p??t?ksess? suoraan houkuttelemista maisteria vastaan. Sill? pitih?n seurakunnan saada sen papikseen, jota se niin suurella ??nim??r?ll? oli pyyt?nyt. Ainoastaan muutamia harvoja oli ilmoittanut olevansa vaalipappeihin tyytyv?isi? ja monta ei ollut puhunut mit??n. Mutta viel? sit? toistakin julistetaan, kuiskasi harmissaan toisille Mikko. Meid?n puolella on kartanoiden herrat ja ne tuskin j?tt?v?t asiata niin huonosti p??ttym??n. Se oli toistenkin mieli, ett? kyll? sit? viel? valitetaan ja riidell??n siksi kuin maisteri saadaan. Tiesip? Niemen Matti kertoakin, ett? sill? tavalla oli joku vuosi sitte er??seen suureen pit?j??n, jonka nime? ei h?n pahaksi onneksi muistanut, saatu kirkkoherra.

Vaalipappeihin tyytyv?iset olivat j?lleen ??nestyksen ratkaisusta hyvill??n, kesken??n tuumien, k?vi niinkuin sen k?yd?kin piti. Heist? oli maisteri liian nuori ja el?m?n koulua v?h?n kokenut, voidakseen olla sopiva suuren pit?j?n esipaimeneksi. Siit? syyst? paitsi muuta ei he olleet voineet yhty? h?nt? pyyt?v??n suureen joukkoon, josta moni omaa arvostelukyky? puuttuen seurasi vaan muiden talutusnuorassa.

Kiihke?ll? mielell? ja toivossaan pettyneen? rupesi v?ke? poistumaan kirkosta, sen ulkopuolella purkaukseen harminsa ilmi sanoissa, huudahduksissa ja keskin?isess? v?ittelemisess?. Joku pienempi joukko j?i j?lelle katselemaan kysymysp?iv?n toimituksen pitkityst?, jota provasti Tarkkanen, p??sty??n tuosta h?nt? ehk? v?h?n harmittavasta lis?ty?st?, levollisesti jatkoi loppuun.

Kysymysp?iv?n j?lkeen oli samalla viikolla er??n? iltana Kitulan kauppiaan luona t?rke? kokous. Muutamia pit?j?n pomoja oli kokoontunut t?nne kauppiaan luo neuvottelemaan, mihin toimiin nyt oli ryhdytt?v?, kun kysymysp?iv?n hyv? hanke meni m?keen kuin M?tt?sen viina pitkin Kiusalan kujaa. Kauppias, aina kohtelias mies, oli kutsunut toti-vehkeet p?yt??n ja kehoitti herroja ja is?nti? olemaan hyvi? ja tekem??n lasin. Kun kehoitusta oli noudatettu ja s??nt?in mukaan saatu totilasit tehdyiksi ja kukin omastaan kauppiaan terveydeksi v?h?n maistanut -- Hein?suon is?nt? kuitenkin tyhjent?en puoli lasia kerrassaan, sill? h?n oli perso v?keville, -- otti Kataviston valttari puheeksi.

Se oli sent??n merkillist?, ettei maisteri saanut enemm?n ??ni?, vaikka J?rvel?n herra ja min? olimme p??tt?neet, ett? h?n otetaan nelj?nneksi vaalipapiksi.

Tjah, ei Kettuniemen seurakunta ymm?rr? hyv?ns ja otta pappi, kun se tarjotan, vastasi J?rvel?n herra, murtaen ruotsi voittoisia suomea.

Ihmettelen min?kin, ettei maisteri saanut suurempaa ??nim??r??, yhtyi puheesen kauppias; sill? kun asiasta oli puhetta ukkoin kanssa, jotka k?viv?t t??ll? kauppaa tekem?ss?, niin useimpain mieless? oli Krypqvist ja toisia, joita huomasin olevan ep?ilev?ll? kannalla, min? noin sivulta v?h?n nyhj?sin asian hyv?ksi.

Niin min?kin, sanoi Hein?suo, joka ei my?s tahtonut j?tt?? n?in arvoisassa ja tuttavallisessa seurassa ansiotansa salaan, kuljin Isonkyl?n ja naapurikyl?n asiata kypsytt?m?ss?. Eik?, sen uskallan vakuuttaa, sielt? montaa kirkossa ollutkaan, jotka eiv?t olisi ??nest?neet yhteisen asian hyv?ksi.

Se asia ei ollut sent?n tarpeks ulosfunderatt', kun se k?vi tappioks, tuumasi J?rvel?n herra, sytytt?en samalla paperossin savuamaan.

Se on totta, mit? herra sanoo, puuttui siihen Hein?suo, joka tavallisesti ei voinut muuta ajatella kuin edellinen, yht? v?h?n kuin h?n voi mit??n yleisiss? asioissa p??tt??, ennen kuin h?n oli juossut J?rvel?n herralta neuvoa kysym?ss?.

Jos min?kin saan jotain sanoa, lausui nyt Ryppyl?n is?nt?, joka t?h?n saakka oli ??neti kuunnellut toisten keskustelua, niin min? pelk??n, ett? Hietam?en haltia on ollut v??r?n? hirten? ja pahentanut meid?n asiamme.

En min? semmoista juttua usko, vastasi siihen Kataviston valttari, viritt?en sikariansa, joka oli p??ssyt sammumaan. Mit? syyt? h?nell? olisi ollut vastustaa yhteist? hyv??? Ei semmoinen ole muuta kuin ?mm?in juorua, jos Ryppyl? on jotain kuullut.

Mutta min? v?it?n, vastusti Ryppyl?, joka oli tunnettu v?h?n typer?st? yksip?isyydest??n, ett? Hietam?en is?nt? -- -- --.

Hyv?t herrat ja is?nn?t, muistakaat lasianne, keskeytti siin? sovittavaisesti kauppias, kun h?n huomasi, ett? juttu alkoi k??nty? keskin?iseksi sanailemiseksi, joka olisi voinut vahingoittaa keskusteltavata asiata.

Kun kehoitusta noudattaen kukin oli maistanut lasistaan -- Hein?suo tyhjent?m?ll? sen pohjaan, -- alkoi Kataviston valttari j?lleen:

Sit? ei voi kielt??, vaikka meill? oli hyv?t kortit, olemme pelin menett?neet. Ja sent?hden on meill? t?ss? tuumimista, jos tappiotamme viel? voidaan auttaa.

Mit?h?n tuumimist' t?ss' on, ?r?hti siihen v?h?n ?k?isesti J?rvel?n herra, h?yst?en puhettaan tunnetulla voimasanalla, jommoisia h?nell? kiivastuessaan oli hyv? varasto k?ytett?v?n?. Me pannemm' toimen, kuin ennen puhe on, yks nimien ja buumerkin kokkous ja teemme valitus kysymysp?iv?n yli Konsistorin tyk?.

Se on oikein, mit? herra sanoo, puuttui siihen Hein?suo. Juuri sill? tavalla meid?n t?ytyy tehd? ja kyll? min? kokoon Isostakyl?st? ja Per?kyl?st?.

Sopii kyll? meid?n koettaa sit? keinoa, josta J?rvel?n herra mainitsi, enk? min?k??n ole muuta tarkoittanut, sill? kokenut kaikki tiet??, sanoi ?skeisen puheensa puolustukseksi Kataviston valttari.

No, se taitaa olla kaikkein yhteinen mieli, ett? ruvetaan nimi? ja puumerkki? kokoomaan ja valitetaan asiassa Tuomiokapituliin, selitti kauppias. Mutta valitukseen menee rahaa, kukas menot suorittaa? kysyi h?n varovaisesti selityksens? lis?ksi.

Se tietysti maksaa, joka valittaa, seh?n on vanha s??nt?, oli Kataviston valttarin lyhyt vastaus.

Juur nin, me ottamm' yks pien' maksu iskultakin, kun nimens tai buumerkin kirjoitta, selitti l?hemmin J?rvel?n herra.

Kuinka paljon sitte otetaan? Onko viisikymment? penni? sopiva raha? uteli Ryppyl?, joka hyvin ymm?rt?en valituksen tarpeellisuuden, tahtoi kuitenkin edelt?p?in saada varmuutta siihen, ettei h?nen kukkaroansa kovin puserrettaisi. Sill? h?n oli tarkka raha-asioissa.

Viisikymment? penni? on minun mielest?ni paljon, jos valitukseen osaaottavia saadaan runsaasti, niinkuin min? luulen, kun kokoojiksi valitaan semmoisia kelpo poikia, kuin esimerkiksi tuo Ville P?iv?nen, joka ei v?h?st? h?tk?hd? ja osaa suutansa soittaa tarpeen mukaan ja v?h?n kaupan p??llekin, sanoi kauppias. Min? ehdoitan suutarin markkaa, se on pienin hopia raha. Ja sen kyll? voi jokainen maksaa.

T?m? ehdoitus saavutti toisten yksimielisen suostumuksen. Kun asiasta viel? l?hemmin keskusteltiin ja sen yksityiskohtia pohdittiin, sovittiin yhteisesti, ett? luotettavia henkil?it? oli l?hetett?v? joka kyl??n erityisill? listoilla ker??m??n nimi? ja puumerkki? niin paljon, kuin he tavalla tai toisella voivat ker?tyiksi saada. Sitten oli kaikkein niiden nimess? heti valitettava Tuomiokapituliin, ett? saataisiin vaali estetyksi ja uusi kysymysp?iv? m??r?tyksi.

Samaan aikaan kun n?in keskusteltiin ja p??tettiin kauppiaan huoneessa, oli Myllym?en matami ollut kauppiaan rouvan kanssa vilkkaassa puhelussa viereisess? huoneessa. V?li-ovi oli noin sattumalta j??nyt v?h?n raolleen, joten arvoisat naiset joutuivat vasten tahtoaan kuulevina my?s osaa ottamaan edellisten keskusteluun.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet