: Elämän hawainnoita 10: Pöyhkeä isäntä; Kauppias=mummo; Matkustaja by P Iv Rinta Pietari - Finnish fiction

@FreeBooksTue 06 Jun, 2023

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

Kirj.

P. P?iv?rinta

WSOY, Porvoo, 1899.

P?YHKE? IS?NT?.

Niin, h?n oli wankan talon ainoa poika. H?nen wanhempansa oliwat noita s??st?w?isi?, ty?teli?it? ja osaansa tyytyw?isi?, rehellisi? ihmisi?, joita ei ollut turmellut mik??n ulkoa p?in tunkeentunut paha. Kunnioitettuna paikkakuntansa j?rkewimpin?, esikuwallisina ihmisin?, waikuttiwat he hiljaisuudessa kansalaistensa kesken, auttaen aineellisilla waroillansa h?t??ntyneit? ja jakaen hywi? neuwoja hakewille, niin paljon kuin heid?n woimansa kummassakin kohdassa riittiw?t. T?mm?isen el?m?ntawan wallitessa kohosiwat he paikkakunnan warakkaimmiksi ihmisiksi ja eih?n se kumma ollutkaan, ett? niin k?wikin, sill? "rehellisyys maan perii". Ankaran Jumalan pelon ohessa k?yttiw?t he itsens? alhaisesti, eiw?tk? h?wenneet kaikissa tilaisuuksissa ja paremmissakin paikoissa pit?? kotitekoista waatetta. T?m?n t?hden ei heit? kuitenkaan kukaan halweksinut, eik? heit? mist??n pukunsa wuoksi poisajettu; p?inwastoin kunnioitti moni ylh?inenkin heit? juuri yksinkertaisuutensa ja hurskaan mielenlaatunsa t?hden, sill? kaikki k?sittiw?t, ett? siin? on juuri Suomen kansan el?m?n ehto ja perustus.

Wankka talo oli heill?, K?m?l? nimelt?ns?. Waltawan ja wuolaan wirran t?rm?ll? seisoi uhkea kartano aiwan liki syw?? ja lewe?? suwannetta. Tyynin? kes?p?iwin? kuwasteli se tyyneen weden kalwoon siwusoutajan mielest? niinkuin Ahdin linna, mutta semmoiselta ei se h?nen mielest?ns? todellisuudessa tuntunut, koskapa h?n tiesi tunnossaan, ett? tuon mahtawan talon huoneissa oli l?mminsyd?misi? kansalaisia.

Niin tuo poika--ainoa Gabriel poika.--Kuta niukempi luonto oli heille ollut, sit? suuremmalla rakkaudella he tuota ainokaistansa rakastiwat. Wanhukset k?sittiw?t aiwan hywin sen, ett? he owat welkap??t lapsensa eduksi uhraamaan kaikki tarmonsa ja neronsa. Hartaasti katsoiwat he h?neen ja toiwoiwat niin paljon--he kokiwatkin kaswattaa h?nt? kaikissa hywiss? tawoissa ja totuttaa tuntemaan jo nuorena hyw?n ja kelwollisen kansalaisen welwollisuuksia.

Usein k?skiw?t he h?net kamariinsa, sitten kuin h?n oli suuremmaksi tullut, ja niiss? tilaisuuksissa he koettiwat ik??nkuin koetella, oliwatko ne neuwot juurtuneet ja kaswaneet, joita he oliwat h?nelle opettaneet. Hyw?h?n siit? aina tuli, sill? eih?n poika koskaan loukannut wanhempiensa mielt?, seisoihan waan toisen jalkansa nojalla toisella ronkallansa muurin nojalla, nojaten horjuwaa ruumistansa muuria wasten ja tukien sen puolen poskea k?mmenell?ns?. N?yttip? h?n usein semmoiseltakin kuin h?n olisi ollut hywin liikutettuna, sill? h?n loi usein silm?ns? maahan ja sanoi alakuloisesti: "niin is?, niin ?iti"--.

T?ll? tawalla riensi aika eteenp?in--poika kaswoi ja wanhemmat wanhentuiwat ... j?lkimm?iset toiwoiwat ja edellinen odotti; poika alkoi nyt jo olla t?ysi mies.

Wiimeiselt? huomasiwat wanhemmat, ettei heid?n el?m?ns? toiwolla ollut halua mihink??n ty?h?n. Totta kyll? on, ettei h?n ew?nnyt menn? koskaan niihin keweihin toimiin, mihin h?nen talouden hoitoon tottunut ja poikaansa helliw? is?ns? h?net milloinkin m??r?si. Mutta h?n toimitti kaikki h?nelle uskotut toimet w?linpit?m?tt?m?sti ja weltosti, ik??nkuin h?n olisi tehnyt ne nukuksissaan, hyw?sti tai huonosti, samapa se h?nelle.

Mielikarwaudella huomasiwat wanhemmat tuon haluttomuuden ja wastenmielisyyden, sill? he k?sittiw?t, ett? ty?nteossa on niin hywin jokaisen yksityisen kuin koko kansankin el?m?n ehto. T?m?n t?hden muistuttiwat he usein poikaansa tuosta ep?kohdasta. N?iss? tilaisuuksissa puhkesi poika tawallisesti waltawaan itkuun, sill? wanhempain moittiwat muistutukset loukkasiwat h?nt? kowasti. H?n tahtoi olla ja tiesi olewansa wanhempiensa ainoa perillinen ja semmoisena oikeutettu el?m??n ja olemaan niinkuin h?n itse tahtoi. Wanhemmat eiw?t kowin lujalle ottaneetkaan tuota asiaa, kun he n?kiw?t sen niin syw?sti koskewan; he luuliwat sen osaksi tulewan siit?, ett? heid?n puheensa oli h?ness? waikuttanut wakaata parannuksen aikomusta. Kun poika todellakin t?mm?isten tapausten j?lkeen n?ytti tulewan ahkerammaksi, j?i h?nen sis?llinen luonteensa wanhemmilta tarkemmin tuntematta, sill? tuota h?m?r?? enensi wiel? wanhempien luonnollinen rakkaus ainokaiseen.

T?mm?isen??n kului aika edelleen. Ulkoa p?in alkoi tunkeutua uusia el?m?n tapoja kaikilla aloilla kansan sekaan.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!