: Teuvo Pakkala: Kirjailijakuva by Siljo Juhani - Pakkala Teuvo 1862-1925

@FreeBooksTue 06 Jun, 2023

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

TEUVO PAKKALA

KIRJAILIJAKUVA

Tehnyt J. Siljo

Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Otava 1917.

Realistisen taidesuunnan p??voittoja on aistien herkent?minen. Miss? n?hd??n ja kuullaan oikein, siin? my?s tunnetaan oikein. Ja siin? my?s tavataan ainoa kauneus.

Mutta syntyyk? n?in taidetta m??r?tyn suunnan laskuun? Tuskin. Suurimmat realistit eiv?t ole olleet realismin ohjelman-suorittajia. Heid?n tunteensa ei ole antautunut millek??n '-ismille', ei edes sille, joka heid?t ehk? on rohkaissut omaan vapauteensa.

Aistiherkkyys on johtanut Teuvo Pakkalankin h?nen taiteellisiin voittoihinsa. Ja h?n on n?ht?v?sti ollut kyllin onnellinen, ollakseen tarvitsematta mit??n vapautusta ulkoap?in: h?n on syntynyt n?kem??n, kuulemaan ja tuntemaan todellisesti. H?nen yhdistelev? el?m?ntuntonsa on sit?paitsi usein antanut havaintokyvyn h?nelle uutena lahjana, sin?, jota sanotaan intuitsioksi, runoilijan?kemykseksi, ja joka k?ytellen todellisuuden kuvia vain vertauskuvina sis?isten ajatussarjojen palveluksessa voittaa 'turpeeseen sidotun' realismin.

Pakkala l?hti kuitenkin siit?, mist? useimmat muutkin kertojamme: laatukuvan?kemyksest?. H?n liittyy v?litt?m?sti niihin virtauksiin, jotka Kiven el?m?nty?t? jatkaen alkoivat edelleen valloittaa maaseutua kirjallisuudellemme. Vaikka h?nen erikoisteht?v?ns? olikin se, ett? h?n joutui ensim?isen? taiteellisesti merkitsem??n tuota valloitusta esitt?v?lle kartalle suomalaisen kaupunkiyhteiskunnan, niin h?n ei silti suinkaan edusta kaupunkilaisuutta nykyaikaisessa mieless?. P?invastoin: h?n on tuonut kirjallisuuteemme niin sanoakseni kaupungin maalaishengen. H?nen kaupunkiepiikallaan on pohjansa siin? aikakaudessa, jolloin kaupunkikin kuului luonnon piiriin, jolloin sekin saattoi synnytt?? aisteiltaan terveen ja luonnostaan hyv?n ihmisen.

Pakkalalla on juuret sek? kaupungissa ett? maalla. T?m?n voisi tajuta h?nen kuvauksistaan, vaikkei tiet?isik??n, ett? jotkut h?nen esi-isist??n ovat el?neet Kainuunmaassa ja ett? Pakkala itsekin on siell? jo koulupoikana viett?nyt kesi??n. Siten on selitett?v? h?nen kotiseututunteensa, joka on yht? varma ja el?v? kuin kenenk??n 80-luvun kirjailijan, sek? h?nen kieli-ilonsa, jonka tulvehtiva runsaus todistaa heti h?net tuon nuorekkaan, suomalaisrakkaan ajan lapseksi. H?n tunsi hermoissaan ilmavirtojen kulun, joka oli samansuuntainen kuin h?nen oman luonteensa pyrint?, -- senverran ja sill?tavoin Pakkala on ep?ilem?tt? saanut 'vaikutteita' ajastaan alunpit?en --, ja h?n ojensi kaupungin edustajana k?tens? toisille, maaseudun kasvattamille kirjailija-yksil?ille.

H?n on syntynyt Oulussa v. 1862.

Mutta t?m? aika ei ollut vain kotiseututunteen aikaa -- se tunnehan oli her?nnyt jo pari vuosikymment? ajemmin, Kiven mukana --, vaan my?s nousevan yhteiskunnallisen tunteen, joka el?? Pakkalassa yht? l?mpim?n? ja tietoisena, vaikka hiljaisempana, kuin Minna Canthissa. Silt? puolen h?n eroaa edelt?j?st??n Oulun kuvaajana, ensim?isest? huomattavasta suomalaisesta naiskirjailijasta Saara Wacklinista, joka etup??ss? kertoilee historiallisia muistelmia ja kaskuja porvarillisesta el?m?st? ja jonka tunne yhteiskunnan pienel?ji? kohtaan ilmenee vain ihannoimisena tai s??lin?. Pakkalan aihepiiri on rajoitetumpi: varsinainen kaupunki -- porvarien el?m?, sen riettaus ja sen runous -- h??m?itt?? vain kohtalokkaana taustana, jota vastaan laitakaupunki kuvastuu n?yryytettyn? ja syvint? inhimillist? my?t?tuntoa her?tt?v?n? pienine el?m?nmuotoineen.

T?m? kaksijakoisuus, jonka realismi toi yhteiskunnan kuvaukseen, ei Pakkalalla kuitenkaan ole teoreettisen jyrkk?. Milloin h?n tekee partioretki? kaupungin 'syd?meen', n?kee h?n siell? kuonan alla kultaakin, oikeamielisyytt? ja kuntoa. Ja h?n keksii my?s 'vaaralaisissaan' inhimilliset taipumukset ilkeyteen ja itsekyll?isyyteen.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!