: Vaimoni ja minä eli Harry Hendersonin elämäkerta by Stowe Harriet Beecher Sandelin Hj Translator - New York (N.Y.) Social life and customs 19th century Fiction; Women Social and moral questions Fiction

@FreeBooksTue 06 Jun, 2023

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

ai'on alkaa portaiden alimmaiselta kapulalta. Aina ko'en s?ilytt?? omantuntoni puhtaana ja autan aina mielell?ni oikeata asiata, miss? vaan voin".

Tunsin hyvin ett? enoni kosketti viel? kirvelev??n haavaan; tahallani en ollut h?nt? ymm?rt?vin?ni, vaan vastasin:

"H?nt?k??n minun ei tarvitse etsi? -- ?itini -- --".

"Niin, niin todella", keskeytti enoni. "Kiit? Jumalaa ett? sinulla on sellainen ?iti; mutta, Harry, h?nt? et sin? taida vied? mukanasi. H?n on, niin sanoakseni, juurtunut t??ll?, h?n on kasvanut kiini t?lle paikalle, jossa kaikki h?nen muistonsa ovat, sent?hden h?nt? ei voi muuttaa toiseen maanlajiin. Sit? paitsi, Harry, katsahda h?nen el?m?ns? kelloon; lue sen napsahdukset -- viisi seitsem?tt?, kuusi seitsem?tt?, seitsem?n seitsem?tt? -- aika yh? vaan vierii eteenp?in, ei se koskaan seiso hiljaa! H?nen hapsinsa ovat jo valkoiset, v?hitellen haihtuu h?n pois, muuttaa toiseen maailmaan -- -- suokoon Jumala ett? min? p??sisin sinne edelt?p?in, Harry!" lis?si h?n liikutettuna.

"Ja min? my?s", lis?sin innostuneena, "h?nett? en voisi el??!"

"T?m? kaikki on kyll? hyvin", sanoin min?; "mutta luultavasti j??n min? naimattomaksi. Jos joskus tapaan naisen, joka on ?itini kaltainen, niin -- silloin en tied? kuinka k?visi. Mutta ajat eiv?t en??n ole samat kuin ennen; nykyajan naiset haluavat ainoastaan komeutta, arvoa ja rikkautta. Nykyaikaan ei l?ydy en??n sellaisia naisia, kuin enon nuoruuden aikana l?ytyi".

"Set? kulta, siihen kyll? viel? on aikaa", sanoin min?. "Jos vaimo minulle on suotu, niin kyll? sen l?yd?n, p??sty?ni omaan leip??ni".

"El?, Harryseni, odota kunnes rikastut. Hanki itsellesi uskollinen ja reipas tytt?nen, joka sinut ottaisi, vaikka oletkin k?yh?; niin sinunkin vanhempasi tekiv?t, ja ken oli onnellisempi ja iloisempi kuin he! Niinp? teki Polly-t?tisi ja min?kin, ja emmep? ole koskaan sit? katuneet, sill? vaikkapa kaikkea muuta katuukin, niin ei nuorena naimista tarvitse koskaan katua. Aina l?ytyi kourallinen jauhoa vakkasessa ja v?h?n ?ljy? astiassa; ja jos se polku, jota me olemme kulkeneet, on k?yhyyden polku, niin voinpa vakuuttaa, ett? k?yhyys on varsin suloinen".

"Niin!" sanoin katkerasti. "Eno puhuu entisest? kultaisesta aikakaudesta. Nykyajan naiset ovat hemmiteltyj? muotinukkeja vaan. Kaikki mit? he toivovat on: mukavuutta, loistoa, komeutta ja yl?llisyytt? ja he eiv?t pid? laisinkaan v?li? kenen kautta he sen saavuttavat; toinen mies on yht?hyv?, kuin toinenkin, kunhan vaan on rikas".

Samalla ajoimme pienen kaupungin katua pitkin ja pys?hdyimme Jaakko-enon talon eteen, jossa ?itini seisoi ovella hymyillen, meit? vastaan ottamassa.

Min? katselin h?nen hopeakarvaisia hiuksiansa, jotka kuun vaalean renkaan tavoin ymp?r?iv?t h?nen p??ns?, ja rukoilin syd?mess?ni, ett? taivahinen soisi h?nelle viel? pitk?? ik??, minun ilokseni.

KYMMENES LUKU.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!