: Goethen runoja by Goethe Johann Wolfgang Von Koskenniemi Veikko Antero Translator - German literature Translations into Finnish

@FreeBooksTue 06 Jun, 2023

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

GOETHEN RUNOJA

Kirj.

Johann Wolfgang von Goethe

WSOY, Porvoo, 1922.

SIS?LLYS:

Esipuhe

Y? Onni Lauluilleni Sokkosilla Jo, Friederike, her??! L?i syd?meni: ratsahille! Kotka ja kyyhky Vaeltajan myrskylaulu Vaeltaja Prometheus Resensentti Muhammedin laulu Ganymedes Taiteilijan iltalaulu Nicolaille Pyh? mies ja fauni Mets?miehen iltalaulu Kaukaiselle armaalle Ihmisyyden rajat Lidalle Jumaluus Amor ja runottaret Alppi Uusi Amor Malja Y?-ajatuksia Harpunsoittajan lauluista Aamuinen valitus Legenda Levoton veri Terve menoa! Esikuva Tunnustus Harras huokaus Sotilaan lohdutus Maailman meno Hautakirjoitus Talismani N??, tertut t?ytel?iset -- Jos muodoin tuhansin sa itses peit?t -- J?lleentapaaminen

MIETELMI? JA PIKKURUNOJA:

Min? kuljen maita manteria -- Mit? siit?, jos syd?n sun rauhasi vei -- Te menk??! On iloni mulla -- Minun satulaani te j??d? suokaa -- On perint?osani -- Innostus se, sanonpa teille -- Voi t??ll? kaikkea -- Sua kompassis johtaa -- Niin pitk?lle kuinka oot tullutkaan -- Noin nuoret ne itselleen uskottaa -- Ei mulle ois -- Menis el?m? -- Olet muodolla murheisella -- N?in Quidam lausuu -- On sormia -- Me ratsain ristiin rastihin -- Jos mun kanssani -- Typ?tyhj? -- Jalo mies jos vastahas rikkonut -- Se teko se vasta -- Siis vihdoin painovapaus -- Jos et tahdo -- Oo kohtelias -- rahvaallekin -- Tuli suuresta seurasta parhaillaan -- Sa kanna kuormas -- Ilomieli? -- Voit s??st?? sa vaivasi -- Jos k?yd? sa tahdot -- Ei kurkota katse korkeimpaan -- Tuhat k?rp?st? -- Kiitetty olkoon ryp?leen jumala -- Suuret ja pienet -- Et toivoa taitais -- Jos tahdot taiten vaeltaa -- Kuka mies -- Ett? naiset vihaa -- Sit? miest? -- Mit? magneetti pohjoisest' etsiik??n? Koska kumartainkin -- N?in unta -- Sinut armahastas jos erotetaan -- T??ll' oletko taivahan laina -- Saa aistit sekaannusta --

ESIPUHE

Samalla kertaa >>avoimena>> ja >>salaper?isen?>> seisoo Goethe >>h?mm?styneen maailman edess?>> -- lainataksemme h?nen oman kuvansa >>Talvisesta Harzin-matkasta>>: avoimena ja yksinkertaisena kuin luonto, jonka n?emme ymp?rill?mme kasvavan ja kukoistavan, alati itse??n uusien ja nuorentaen, mutta my?skin salaper?isen? ja ongelmallisena kuin luonto, joka mustasukkaisesti k?tkee meilt? syntyns? ja voimansa selityksen. H?n on samalla kertaa helppo- ja vaikeatajuinen, kevyt ja syv?llinen, h?n tuntuu yhdist?v?n itseens? tunteen lennon ja ajatuksen painavuuden, kukan ja hedelm?n, kev??n levottoman kaipauksen ja syksyn alistuvan rauhan, p?iv?paisteen ja t?htivalon, h?n on maan poika, tomun ja murheen kahlehtima, mutta h?n voi my?skin tulla meit? vastaan kuin Ariel Aeoluksen harppujen saattamana. Sen rikkaan inhimillisyyden l?hteit?, joista h?nen runoutensa on vuotanut, niit? alkuel?myksi?, jotka ovat muodostaneet h?nen persoonallisuuttaan, emme miss??n ole niin l?hell? kuin h?nen lyriikassaan. Siin? tunnemme paljaimpana h?nen valtimonsa ly?nnin. Siin? aavistamme olevan k?tkettyn? h?nen neroutensa ja vaikutusvoimansa syvimm?n salaisuuden. Siit? voimme v?litt?mimmin lukea h?nen syd?mens? ripin ja helpoimmin seurata h?nen el?m?nvaelluksensa j?lki?. Goethen valtavassa, henkisen el?m?n eri aloille suuntautuneessa tuotannossa on lyriikalla keskeinen, vallitseva asema. Se on jokaisen Goethe-lukijan l?ht?kohta, mutta se on my?skin se p??tepiste, johon h?n palaa >>Wilhelm Meisterin>> ja >>Faustin>> j?lkeen. Lyriikallaan ennen muuta on Goethe ensiksi laulanut itsens? jokaisen uuden sukupolven tietoisuuteen ja lyriikallaan tulee h?n varmaan kauimmin puolustamaan asemaansa maailmankirjallisuudessa. Runouden klassikkojen joukossa on Goethe ennen kaikkea lyyrikko, ehk? suurin, mink? historia tuntee.

Lyriikka s?est?? Goethen eri ik?kausia h?nen ensim?isist? nuoruusvuosistaan h?nen pitk?n el?m?ns? iltaan saakka, keskeytym?tt?, jos otamme lukuun my?skin sen epigrammin-luontoisen mieterunouden, jota Goethe viljeli niin?kin kausina, jolloin h?n oli lyyrillisesti v?himm?n tuottelias. Leipzigin-kauden ensi kokeiden j?lkeen, jotka suureksi osaksi viel? olivat ajan kirjalliseen rokoko-henkeen tehtyj? mukaelmia, l?ysi Goethe Strassburgissa, Herderin ja kansanlaulun opastamana, persoonallisen runouden l?hteille ja kirjoitti Friederikelaulunsa, joita syyll? on sanottu uuden saksalaisen lyriikan puhkeavaksi kev?imeksi. T?st? l?htien saa Goethen laulurunous sen tunnustuksellisen luonteen, joka on sille ominainen ja joka sallii meid?n siit? seurata h?nen sis?isi? kehitysvaiheitaan. Me voimme kuulla siit? h?nen myrsky- ja kiihkokautensa uskon her??v??n nerouteensa, n?hd? h?nen >>Prometheuksessa>> nousevan uhmaan itse Zeusta vastaan tai >>Ganymedeksen>> kev?thymniss? hurmautuneena avaavan sylins? luonnon panteistist? jumaluutta kohti, me saamme siit? havaita, miten rakkaus h?nen el?m?ns? vaiheissa, itse aina uutena, etsii uusia ilmauksia, kasvaen lopulta siksi suureksi, maailmoja syleilev?ksi tunteeksi, joka sykkii >>J?lleentapaamisen>> s?keiss?. Mutta my?skin v?hemm?n keskeiset el?mykset ovat j?tt?neet j?lki? h?nen lyriikkaansa, jota h?n itse on nimitt?nyt >>tilap??runoudeksi>>, tarkoittaen t?ll? nimityksell? sit? l?heist? suhdetta, mik? h?nen runojensa synnyll? oli konkreettisiin el?m?ntapahtumiin. Se joka tuntee Goethen el?m?n ulkonaiset vaiheet ja voi sen perustalla sovittaa kunkin runon historialliseen ajankohtaansa, h?n saakin ep?ilem?tt? Goethen lyriikasta enemm?n kuin se, joka joutuu arvostelemaan h?nen runojaan ilman sit? taustaa, mink? niiden tekij?n el?m?kerta tarjoo.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!