: Crainquebille y.m. kertomuksia by France Anatole Manninen Otto Translator - France Social life and customs Fiction; French fiction Translations into Finnish; Short stories French Translations into Finnish

@FreeBooksThu 08 Jun, 2023

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down

hottautuu valtaan, ei oikeuden tarvitse muuta kuin tunnustaa se, niin se on laillinen. Kaikki on itse muodossa, eik? rikoksen ja syytt?myyden v?li? ole kuin leimapaperin paksuus.

"Sinun, Crainquebille, olisi tullut olla v?kev?mpi puoli. Jos huudettuasi: 'Alas lahtarit!' olisit julistuttanut itsesi keisariksi, diktaattoriksi, tasavallan presidentiksi tai vaikkapa vain kaupunginvaltuusmieheksi, niin vakuutan sinulle, etten olisi tuominnut sinua viidentoista p?iv?n vankeuteen ja viidenkymmenen frangin sakkoon. Olisin vapauttanut sinut kaikesta rangaistuksesta. Siihen voit luottaa."

T?h?n tapaan olisi ep?ilem?tt? presidentti Bourriche puhunut, sill? h?nell? on lakimies-ymm?rryst? ja h?n tiet?? mit? esivallan j?sen on yhteiskunnalle velkaa. H?n puolustaa sen perusk?sityksi? j?rjestelm?llisesti ja johdonmukaisesti. Oikeus on luontojaan yhteiskunnallinen. Ainoastaan huono ajatustapa saattaa tahtoa sit? inhimilliseksi ja herkk?tuntoiseksi. Sit? hoidetaan m??r?ttyjen s??nt?jen eik? kaikkien hellien v?ristysten ja mielevien mietteiden mukaan. Ennen kaikkea ?lk??n vaadittako, ett? se tekisi oikeutta, sit? sen ei suinkaan tarvitse tehd? silti ett? se on oikeus; jopa tahtoisin v?itt??, ett? koko ajatus oikeudesta, joka tekisi oikeutta, on saattanut it?? ainoastaan anarkistin aivoissa. Presidentti Magnaud julistaa, se on kyll? totta, kohtuullisia tuomioita. Mutta ne kumotaan, ja siin? tapahtuu oikeus.

Oikea tuomari punnitsee todistukset aseiden painon mukaan. Sen olemme n?hneet Crainquebillen jutussa ja monessa muussa kuuluisammassakin.

N?in puhui herra Jean Lermite, k?yskellen edes-takaisin istuntosalin etehisess?.

Asianajaja Joseph Aubarr?e, joka oli hyvin tutustunut oikeuspalatsiin, vastasi raappien nen?np??t??n:

-- Jos tahdotte kuulla minun ajatukseni, niin en usko, ett? herra presidentti Bourriche olisi kohonnut niin korkean metafysiikan kannalle. Minun mielest?ni h?n, katsoessaan konstaapelin n:o 64 todistaneen totuuden mukaisesti, teki aivan yksinkertaisesti vain mit? oli n?hnyt aina teht?v?n. Matkimisesta on etsitt?v? syy useimpiin ihmisten tekoihin. Kun vain noudattaa yleist? tapaa, voi aina k?yd? rehellisest? miehest?. Kunnon ihmisiksi sanotaan niit?, jotka tekev?t kuten kaikki muutkin.

Kuinka Crainquebille alistuu tasavallan lakeihin.

Kun Crainquebille oli tuotu takaisin vankilaan, istahti h?n sein?jakkaralleen, mieli t?ynn? h?mm?styst? ja ihmettely?. H?n tuskin itsek??n oli selvill? siit?, ett? tuomarit olivat erehtyneet. Oikeusistuin oli salannut sis?iset heikkoutensa ulkonaisen majesteettinsa peittoon. H?n ei saattanut uskoa, ett? h?n voisi olla oikeassa noita viranomaisia vastaan, joiden perusteluja h?n ei ollut ymm?rt?nyt: h?nen oli mahdotonta saada p??h?ns?, ett? joku kohta ei olisi ollut oikeallaan niin ylev?ss? ja kauniissa toimituksessa. Sill? kun h?nen ei ollut tapana k?yd? kirkossa eik? Elys?e-palatsissa, ei h?n el?m?np?iv?n??n ollut n?hnyt mit??n niin kaunista kuin tutkimus poliisi-oikeudessa.

H?n tiesi kyll?, ettei h?n ollut huutanut: "Alas lahtarit!" Ja ett? h?net oli tuomittu viidentoista p?iv?n vankeuteen sen huutamisesta, se oli h?nen mielest??n korkea ja salaper?inen ihme, yksi niit? uskonkappaleita, joista uskovaiset pit?v?t kiinni niit? k?sitt?m?tt?, h?m?r? ja samalla h?ik?isev? ilmestys, kunnioitettava ja pelj?tt?v?.

Tuo vanhus pahanen tunsi tunnossaan, ett? h?n jollakin salaper?isell? tavalla oli loukannut konstaapelia n:o 64, samoinkuin pikku poika, joka lukee piplianhistoriaansa, tuntee itsens? syylliseksi Eevan syntiin. H?nelle oli tuomion kautta ilmoitettu, ett? h?n oli huutanut: "Alas lahtarit!" Niinmuodoin h?n oli huutanut "Alas lahtarit!" salaper?isell?, h?nelle itselleen tuntemattomalla tavalla. H?n oli siirtynyt yliluonnolliseen maailmaan. H?nen tuomionsa oli h?nen ilmestyskirjansa.

Jos h?n ei saanut itselleen selvitetyksi rikostaan, niin ei h?n my?sk??n sen paremmin selvitellyt rangaistusta. Tuomion julistaminen oli h?nest? jotain juhlallista ja ylh?isen suurta, hartautta her?tt?v??, jotain h?ik?isev??, jota ei ymm?rret?, josta ei kiistell?, josta ei ole itse??n kiitt?minen eik? valittaminen. Jos h?n t?ll? hetkell? olisi n?hnyt katon aukenevan ja presidentti Bourrichen, s?teikk? otsalla, valkoisin siivin liihoittelevan alas, ei h?n laisinkaan olisi h?mm?stynyt t?t? uutta lain kunnian ja ihanuuden ilmestyst?. H?n olisi vain sanonut itselleen: "Katsohan, minun juttuni jatkuu viel?!"

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

Login to post a comment!